Eivätkö facebookilaiset luota hyväksymiinsä kavereihin
vai mistä johtuu, että jotkut haluavat rajoittaa mitä heidän aikajanalleen kirjoitetaan?
Kommentit (8)
Anteeksi, mutta en pysty vastaamaan, koska nauran niin hervottomasti tuolle ilmaukselle "facebookilaiset".
ihan kaikille ei kerrota kaikkea, ihan kaikilta ei halutata kaikkea kuulla. Onhan meillä kaikilla arkielämässä mukana liuta ihmisiä (työkavereita, vanhoja puolituttuja, lasten ystävien vanhempia, sukulaisia, ystäviä...), ja kaikille heistä me olemme erilaisia, vaikkakin kuvittelemme (?) olemamme oma itsemme.
ei ainakaan mulle kaverien määrä FB:ssa ole mikään kunniakysymys, mutta kuten normiarjessa niin myös FB:ssa on niitä hyvänpäiväntuttuja, kaverinkavereita, sukua, bestiksiä. Niinhän se menee! Vai vittuiletteko te täällä niille luusereille, jotka tervehtivät ostarilla parinkymmenen vuoden takaista luokkakaveria?!
siellä olevat ihmiset kuitenkaan toisiinsa ja siellä oleviin asetuksiin?
ihan kaikille ei kerrota kaikkea, ihan kaikilta ei halutata kaikkea kuulla. Onhan meillä kaikilla arkielämässä mukana liuta ihmisiä (työkavereita, vanhoja puolituttuja, lasten ystävien vanhempia, sukulaisia, ystäviä...), ja kaikille heistä me olemme erilaisia, vaikkakin kuvittelemme (?) olemamme oma itsemme.
Nyt pystyn vastaamaan, kun en enää naura. Vähän kyllä vieläkin hihityttää ajatus siitä, että jokin yhteinen ajatus olisi kaikilla miljardilla "facebookilaisella" jostain asiasta.
Minä olen hyväksynyt kaikki kaveripyynnöt, koska en viitsi kieltää esim. asiakkaiden tai lasten koulukavereiden vanhempien kaveripyyntöjä. En kuitenkaan halua todellakaan kertoa heille elämästäni juuri mitään.
Ensin koitin rajoittaa päivityksiäni. Sittemmin lakkasin kokonaan päivittämästä. Harkitsen lähtöä koko paikasta, mutta se on tällä hetkellä vielä kätevä tapa havaita, koska kaverit on koneella, jotta voidaan mennä juttelemaan johonkin yksityisempään chattiin.
Eli en luota hyväksymiini kavereihin sen enempää kuin tuttuihin keskimäärin. Porukassa ovat tietenkin myös ystäväni, joiden käsiini antaisin henkeni, mutta myös sellaista porukkaa, joista en oikeasti tiedä yhtään mitään muuta kuin millä luokalla heidän tietynniminen tenavansa tänä vuonna käy koulua.
asioita ettei niitä voi näyttää kuin muutamalle lähimmälle ystävälle. Miksei sellaisia asioita hoideta muualla kuin sosiaalisessa mediassa?
Anteeksi, mutta en pysty vastaamaan, koska nauran niin hervottomasti tuolle ilmaukselle "facebookilaiset".