Lue keskustelun säännöt.
Mikä meidän eskarilaista vaivaa?
10.01.2013 |
Poika on ollut koko syksyn hankala. Raivoaa ja alkusyksystä suuttuessaan löi ja potki. Nyt lyömiset ja potkut on jääneet pois. Se mikä jatkuu aina vain on, että poika aloittaa hirveän huutamisen ja itkemisen iltasadun jälkeen. Karjuu, kiljuu ja itkee. Ei haluaisi, että lukeminen lopetetaan. Jos kotona on vain isä niin poika ei raivoa tai jos raivoaakin niin on paljon laimeampaa kuin minua, äitiä koskaan. Jotenkin kai liittyy eroamistilanteeseen, kun äiti lähtee läheltä lukemasta tms. Nyt alkaa vain keinot olla vähissä :-( Oisko mitään vinkkiä tähän asiaan?
Kommentit (11)
Meillä kans 6v eskarilainen, raivoaa ja tänäänki iltasadun aikaa yritti potkia "minä vihaan sinua" Lisäksi alkanut raivoaan ja itkeen kun isä lähtee esim nyt lähti yöksi töihin ... :)
Uhmaa kait se on :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei kohta ala helpottaa niin hae apua. EI OLE NORMAALIA TUON IKÄISEN KÄYTÖSTÄ!
eskaripoika on tehnyt ihan samaa kesästä lähtien. nyt helpottamassa. kyllä se siitä!
ja menee ohi kyllä. Tosin meillä on samanlainen käytös jatkunut osin ekaluokallakin.
Lapsi haluaa olla jo iso, mutta huomaakin olevansa pieni ja tarvisevansa paljon vanhempiaan vielä. Tämä aiheuttaa ristiriitoja lapsen mielessä. Tsemppiä. Meillä myös yksi pikkuinen raivoaja. Annan hänelle paljon haliterapiaa niin kiukku saattaa helpottaa tai sitten se ärsyttää lisää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkää pimeää mutta ei kehtaa kertoa sitä?
Onko yövalo käytössä?
on muuttunut eskarin myötä hankalaksi. Olen jutellut muiden eskarilaisten äitien kanssa ja kaikilla on tätä kiukkua jonkin asteisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päiväkodin vanhempainillassa oli psykologi kertomassa juurikin näistä eskarilaisten ongelmista, ovat kuulemma nykyään hankalampia kuin varsinaiset teinit. Hän kertoi selitykseksi tähän ns. jakautuneisuutta eli lapsi kokee olevansa pieni, päiväkotilainen, mutta jokapuolella toitotetaan koulun alkamisesta ja kuinka olet nyt iso ja olette päiväkodin vanhimpia jne jne. Lapsi menee siis sekaisin siitä onko hän pieni vai iso ja ahdistuu siitä, että ei osaa vielä asioita, joita kokoajan toitotetaan, että syksyllä kun alkaa koulu niin pitää osata pukea, pitää osata tehdä välipalaa, pitää osata mennä yksi liikenteessä. Kaikki tämä ahdistus purkautuu kiukutteluna. Asiasta pitää puhua lapsen kanssa ja selittää ettei kukaan odota häneltä enempää kuin muiltakaan saman ikäisiltä ja että koululainenkin saa vielä leikkiä ja pyytää apua eri asioihin. Näin siis psykologi meitä opasti ja minusta asiassa on paljonkin järkeä.
saa kans raivareita milloin mistäkin asiasta.. Hakkaa, potkii, huutaa, karjuu, itkee.. Eli siis aina kun jokin ei mene hänen mielensä mukaan. Aika hermoja raastavaa, mutta kai ihan normaalia.. Äiti kertoi, että itse olen ollut samanlainen, ja ihan normaali musta kuitenkin tullu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään vanhemmilta on auktoriteetti hukassa ja sitten keksitään kaiken maailman pikkumurrosikiä selittämään lapsen huonoa kasvatusta ja käytöstä.
Raskasta on, mutta menee onneksi aika pian (heh, noin vuodessa!) ohi! Voimia!
T: Kolme sellaista jo vastaanottanut, neljäs alkanee lähiaikoina... ;)