Mies ei hyväksy esikoislasta.

Esikoisesi on kuitenkin kohta aikuinen ihminen, jolloin voitte tavata niin paljon kuin haluatte. Miehesi ei voi kuin tyytyä tilanteeseen.



Eihän hänellä voi olla mitään syytä valittaakaan, koska mitään hän ei menetä eikä nuorimmaisen asema ole mitenkään uhattuna. Ja ainakaan erolle tämä tilanne ei ole mitenkään järkevä peruste.

Esikoisesi on kuitenkin kohta aikuinen ihminen, jolloin voitte tavata niin paljon kuin haluatte. Miehesi ei voi kuin tyytyä tilanteeseen.

Eihän hänellä voi olla mitään syytä valittaakaan, koska mitään hän ei menetä eikä nuorimmaisen asema ole mitenkään uhattuna. Ja ainakaan erolle tämä tilanne ei ole mitenkään järkevä peruste.

en halua riitaa mieheni kanssa ja sitä siitä tulisi eikä mies edes halua että nuorempi lapsi tietäisi tästä vanhemmasta mitään ei kyllä vielä tiedäkkään vaikka on kohta 5v.

Vaikea tilanne.Olen antanut esikoislapseni adoptioon paljon ennenkuin tapasin nykyisen mieheni.Lapsi oli kuitenkin jo niin iso että pela suositteli yhteydenpitoa.Pidänkin yhteyttä facen yms mutta en voi tavata.Aluksi mieheni suhtautui ihan ok vaikka adoptiovanhemmat eivät kovin yhteistyöhaluisia ole olleetkaan.Sitten kun saatiin yhteinen lapsi tilanne muuttui.En halua erota koska meillä hyvä parisuhde ja rakastan nuorimmaista lasta.Esikoinen jo kohta 17v .Vinkkejä mitä tehdä?

Sulle on jo annettu tuhat kertaa ihan samat neuvot, mutta ei ne vissiin mene jakeluun. Hakeudu hoitoon.

en halua riitaa mieheni kanssa ja sitä siitä tulisi eikä mies edes halua että nuorempi lapsi tietäisi tästä vanhemmasta mitään ei kyllä vielä tiedäkkään vaikka on kohta 5v.

Mene sitten tällä.

Joko kestät riidan siitä, että haluat pitää yhteyttä tähän biologiseen lapseesi, jolloin ette pidemmän päälle voi (tai ei ole mitään järkeä) salata hänen olemassa oloaan yhteiseltä lapseltanne. Sinulla on oikeus valita ihmissuhteesi.



TAI

Tyydyt miehen tahtoon ja olet pitämättä yhteyttä biologiseen lapseesi. Tällöin sinun tulee kyllä perustella valintasi tälle biologiselle lapsellesi ja hyväksyä se, ettei teillä sitten ole yhteyttä. Yhteiselle lapsellenne suosittelisin kyllä asian kertomaan jo nyt, kun hän on pieni.



Siinäpä tämä yksinkertaisuudessaan.

että hänellä on isosisarus?

että hänellä on isosisarus?

niin mitä järkeä olisi hänelle asiasta kertoa.

Mä vaatisin mieheltä kunnon perustelut miksi et saisi pitää yhteyttä adoptiolapseen.



Esim.

Mitä pahinta mitä voi tapahtua jos pidät yhteyttä adoptiolapseen? Itsesi, miehesi ja yhteisen lapsen kannalta? Kaikki eriteltynä.



Mikä on parasta mitä voi tapahtua jos pidät yhteyttä adoptiolapseen? Itsesi, miehesi ja yhteisen lapsen kannalta?



Ja jos mies ei suostu keskutelemaan niin sitten vaan tivaat että mitä hän pelkää?



Ja voittehan te käydä terapiassakin tämän takia, joskus miehiä helpottaa kun voi puhua ulkopuoleisen kanssa.

ja voi tavata ihan ketä haluaa. Ja onhan se kiva tietää viimeistään aikuisesna. Ja helpompi hyväksyä kun on "aina" tiennyt.

että hänellä on isosisarus?

niin mitä järkeä olisi hänelle asiasta kertoa.

ja voi tavata ihan ketä haluaa. Ja onhan se kiva tietää viimeistään aikuisesna. Ja helpompi hyväksyä kun on "aina" tiennyt.

että hänellä on isosisarus?

niin mitä järkeä olisi hänelle asiasta kertoa.

Itse teet omat päätöksesi sen perusteella, minkä uskot ja arvelet oikeaksi. Mies sitten tyytyy tilanteeseen tai suuttuu, ihan hänen valintansa. En ymmärrä alkuunkaan, että näin tärkeitä asioita pohditaan sen mukaan, että mies suuttuu.

Millainen mies edes suuttuu omalle elämänkumppanilleen siitä, että tämä tapaa omaa lastaan? En haluaisi jakaa elämääni ihmisen kanssa, joka kieltää minulta tärkeimpiä asioita.

ja olen kyllä kysellyt ja keskustellut ei vaan suostu keskustelemaan.Tiedän että 5v aikuistuu mutta hän varmasti haluaisi jo lapsena alkaa tapailemaan velipuoltaan eikä se käy.Toisaalta eipä ne adoptiovanhemmatkaan hyväksy tätä nuorempaa lasta että voisi se tapailu olla vaikeaa silläkin tavalla.