Lue keskustelun säännöt.
Vanhimmaksi elänyt nainen 1895 oli 20v!
08.01.2013 |
Jos aikoinaan on kuoltu jo teini-ikäisinä ja kuitenkin lisäännyttiin, niin kuka ne lapset hoiti? Tuskin kuukautiset kuitenkaan alkoi aikaisemmin kuin nykyään. Aikoinaan lapset näköjään osasivat elää ilman aikuisia. Nykyään elämä on helpompaa ja ruuan saanti helpooa ja silti lapset tarvitsee aikuista.
Voiko tuo pitää paikkaansa, että noi nuorena kuoli ihmiset ennen vuotta 1895?
Kommentit (16)
Ihmisiä (sivullisiakin) lahtasivat niin sodat kuin kulkutauditkin. Tähän(kin) on yhteydessä ruoan saanti. Naiset kuolivat usein synnytyksiin vielä viime vuosisadalla, orvot hoidettiin sukulaisissa tai palveluspaikoissa.
Mikkelin seudun ikätilastoa keski-iästä (ei tarkoita samaa kuin maksimi-ikä):
- 1764 24,2 vuotta
- 1776 21,9 "
- 1779 24,9 "
- 1800-luvun aikana noin 30 vuotta
- 1910 45 vuotta
- Nykyään keski-ikä on noin 70 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
_Keskimääräinen_ elinikä on pidentynyt, johon vaikuttaa paitsi se, että aikuiset elävät pidempään, ennen kaikkea lapsikuolleisuuden alentuminen. Jos toinen kuolee 0-vuotiaana ja toinen 80-vuotiaana, keskimääräinen elinikä on 40 vuotta.
Ennen elettiin perheyhteisöissä, saman katon alla oli monta sukupolvea. Kyllä lapset ovat tarvinneet aikuisia aina.
Lapseni sitä ihmetteli ja en oikein uskonut, että noin nuorena ovat kuolleet. 1915 vanhimmaksi elänyt nainen oli 40v kirjan mukaan ja tosiaan vain 20v eli vanhin 1895.
Koska jos ko. vuonna vanhin kuollut oli 20v, niin se ei tarkoita etteikö vanhempiakin olisi ollut elossa.
Ja mikä rajaus? Koko maailmassa? Kainuun maakunnassa?
Lapseni sitä ihmetteli ja en oikein uskonut, että noin nuorena ovat kuolleet. 1915 vanhimmaksi elänyt nainen oli 40v kirjan mukaan ja tosiaan vain 20v eli vanhin 1895.
Lisäksi siinä on sekin, että todellakaan kaikki ihmiset eivät tuohon aikaan olleet missään kirkonkirjoissa, sitä oli tärkeämpääkin tekemistä kuin ihmetellä kuinka vanha joku on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1875
Siinä sulle vähän vuonna 1875 syntyneitä ( siis ihmisiä, jotka olivat 20-vuotiaita 1895.) Heidän joukossaan on Jeanne Calment, joka kuoli vuonna 1997, eli maailman vanhimmaksi elänyt ihminen, joka oli siis 122 vuotiaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elinikä ja elinajanodote
Lääkärikirja Duodecim
15.8.2012
sisätautien erikoislääkäri, professori Jussi Huttunen
Elinajanodote
Eliniän historiaa
Eliniän kehitys Suomessa
Suomi ja muut maat
Terveyserot ja elinikä Suomessa
Alueelliset terveyserot Suomessa
Eliniän kehitys tulevina vuosina
Väestön terveyttä voidaan arvioida monella tavalla. Yksi mittareista on elinajanodote syntymähetkellä ("keskimääräinen elinikä"). Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka tänään syntyvät ihmiset keskimäärin eläisivät, jos kuolleisuus säilyisi nykyisellään.
Elinajanodote
Tilastollinen syntymähetken elinajanodote tulkitaan usein odotettavissa olevaksi eliniäksi. Todennäköisesti elämme kuitenkin pidempään kuin mitä tilastollinen elinajanodote kertoo, sillä nykykuolleisuuteen perustuva arvio ei ota huomioon väestön terveydentilan jatkuvaa paranemista. Vieläkin valoisampi kuva muuttuu, jos käytetään keskimäärän sijasta mediaania (ikä, johon 50 % ikäluokasta yltää).
Elinajanodotetta seurataan kaikissa maissa, ja sen avulla voidaan verrata eri kansakuntien terveyttä tosiinsa. Elinajanodotteeseen vaikuttavat voimakkaimmin lapsuudessa ja työiässä tapahtuvat kuolemat. Erityisesti lapsikuolleisuuden väheneminen pidentää koko väestön elinajan odotetta. Suuri vaikutus on myös esimerkiksi liikenne- ja päihdekuolemilla, jotka kohtaavat usein nuoria ja työikäisiä aikuisia.
Eliniän historiaa
Ihmisen keskimääräinen elinikä on jatkuvasti kasvanut. Kivikauden ihmisen arvellaan eläneen keskimäärin 20 vuotta. Antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten elinikä tunnetaan hautalöydösten perusteella kohtalaisen hyvin ja se näyttää olleen hieman alle 30 vuotta. 1700-luvun lopussa Euroopan asukkaat elivät keskimäärin 35–40 vuotta, 1900-luvun alussa jo noin 50 vuotta. Sen jälkeen kehittyneiden maiden elinajanajanodote on nopeasti kasvanut, mutta monissa kehitysmaissa se on edelleen alle 55 vuotta.
Eliniän kehitys Suomessa
Käytössämme ovat täsmälliset tiedot suomalaisten keskimääräisestä eliniästä ja sen alueellisista vaihteluista 1700-luvulta asti (ks. kuva 1). Vuonna 1751 vastasyntyneen miesten elinajanodote oli noin 35 vuotta ja naisten hieman alle 40 vuotta. Elinajan odote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta.
Elinajan odote Suomessa 1751 - 2011
Kuva 1. Elinajan odote Suomessa 1751 - 2011
Suurenna kuva
Ennen viime sotia suomalaiset olivat yksi Euroopan sairaimmista kansoista. Sen jälkeen väestön terveys on jatkuvasti parantunut. Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 76 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt lähes yhtä paljon, 62 vuodesta 82 vuoteen. Miesten ja naisten yhteinen elinajanodote oli vuonna 2008 noin 79 vuotta, kun se Ruotsissa oli noin 81 vuotta. Pisimpään elävät tällä hetkellä japanilaiset, joiden elinajanodote on yli 82 vuotta.
Suomi ja muut maat
Maailmanlaajuisessa vertailussa suomalaiset kuuluvat tänään vauraiden ja terveiden kansakuntien pieneen joukkoon. Näissä maissa tarttuvat taudit ovat harvinaisia, lapset ovat terveitä ja ihmiset elävät pitkään. Tarjolla on kattavat ja korkeatasoiset terveyspalvelut, joita suurin osa kansalaisista voi ja pystyy käyttämään. Suomalaisten ruotsalaisia lyhyempi elinajanodote johtuu sepelvaltimotaudista, onnettomuuksista ja väkivallasta, jotka ovat meillä yleisempiä kuin muualla Länsi-Euroopassa. Diabetesta on poikkeuksellisen paljon, mutta syöpäkuolleisuus on sen sijaan yksi Euroopan pienemmistä.
Terveyserot ja elinikä Suomessa
Suuret väestöryhmien väliset terveyserot ovat suomalainen erityisongelma. Koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin liittyvät terveyserot ovat eurooppalaisittain suuria. Naiset elävät lähes seitsemän vuotta pitempään kuin miehet. Itä- ja Pohjois-Suomen kansalaisten terveys on huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Väestöryhmittäiset terveyserot eivät ole supistuneet, vaikka näiden erojen pienentäminen on ollut yksi Suomen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista.
Alueelliset terveyserot Suomessa
Alueelliset terveyserot ovat edelleen selitystä vailla. Kuolleisuus on Itä- ja Pohjois-Suomessa suurempi kuin Länsi-Suomessa. Sepelvaltimotautia on idässä enemmän kuin lännessä. Ero voi johtua perintötekijöistä, mutta myös menneiden vuosien elintavoista. Äidin riittämätön ravinto raskauden aikana voi aiheuttaa lapselle aineenvaihdunnallisia muutoksia, joiden seurauksena lapsi sairastuu keski-iässä ja myöhemmin. Itä- ja Pohjois-Suomen elinolot olivat aina 1850-luvun puoliväliin asti muuta maata huonommat. Tämä voi heijastua ihmisten terveyteen vielä tänäkin päivänä.
Eliniän kehitys tulevina vuosina
Jatkuuko eliniän piteneminen myös tulevaisuudessa? Niin tulee todennäköisesti tapahtumaan. Mika Myrskylän tuoreen katsauksen mukaan (ks. 1) vuosina 1975–1977 syntyneiden poikien odotettavissa oleva eliniän mediaani (ikä jonka puolet ihmisistä saavuttaa) on 86 ja tyttöjen 91 vuotta. Luvut ovat toistakymmentä vuotta korkeampia kuin mitä syntymähetken elinajanodotteet antavat ymmärtää. Vuosina 1975–77 syntyneistä naisista noin joka viides elää todennäköisesti vähintään 100-vuotiaaksi, miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaiksi.
Vaikka keskimääräinen elinikä kasvaa kehittyneissä maissa koko ajan, ei ihmislajin maksimi-ikä näytä muuttuvan – se on edelleen jossain 115 ja 125 vuoden välillä. Onnistutaanko siihen lääketieteen keinoin vaikuttamaan, sen näyttää aika. Jotkut yltiöpäiset ikääntymisen tutkijat arvelevat, että näillä hetkillä syntyy lapsi, jolla on teoreettiset mahdollisuudet elää satoja vuosia. Onko se hyvä asia vai huono asia, sitä ei meistä kukaan pysty tänään ennustamaan.
Lisää aiheesta
Miten elinikään voidaan vaikuttaa, ks. «Elämä pelissä - henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin arvio ja valmennus»1.
Artikkeli on tarkastettu 15.8.2012
Artikkelin tunnus: dlk01025 (023.000)
© 2012 Kustannus Oy Duodecim
että kirjan julkaisun aikaan maailman vanjin ihminen on ollut 1875 syntynyt nainen, joka oli 1895 20-vuotias ja vuonna 1915 40-vuotias? nyt jo kuollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, jos sisälukutaito puuttuu, eikä jaksa lausetta loppuun niin noinhan sen juurikin voi ymmärtää.
Tai sitten googlekääntäjä on ollut käytössä, että tarvitseekin tulkkausta av-palstalla...
Mutta ne jotka onnistuivat selviämään lapsuudesta, todennäköisesti elivät huomattavasti pidempään kuin keskimääräisen eliniän. Valtava synnytys- ja pikkulapsikuolleisuus kun laski sen keskimääräisen eliniän tosi alas, vaikka aina on löytynyt joukosta myös kuusi- ja seitsenkymppisiäkin.
Mutta tosiaan, jos synnytyksestä selvisikin niin sitten lapsuudessa uhkasi infektiot ja tartuntataudit, joihin ennen antibioottien aikaa kuoli ihmisiä ja varsinkin lapsia jatkuvasti. Lapsuuden jälkeen suurin vaara oli ohi, mutta toki tauteihin kuoli ihmisiä sen jälkeenkin enemmän kuin nyt, ja miehiä niitti erityisesti sodat joita oli usein. Nälänhätäkausi saattoi myös tulla ja tappaa väkeä paljon.
Mutta ei ole kovin todennäköistä silti, että jos lapsella on ollut 2 aikuisikään selvinnyttä vanhempaa, että he olisivat molemmat kuolla kupsahtaneet jossain keskimääräisessä 30 vuoden iässä ja lapset jäänyt orvoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Jeanne Calment) oli 1895 20-vuotias, ja edelleen 1915 hän oli 40-vuotias.
Ihmettlen miten ap on voinut tulkita tekstiä noin kovin kovin väärin.
olihan se vanhmimmaksi elänyt ihminen vauvakin joskus, että tavallaan ihan oikein, mutta ihan väärin tulkittu tuo loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
historiallisia elämänkertoja lukenut, niin keskimäärin ihmiset rupeasivat tippumaan tuossa neljänkympin jälkeen. Jos siis selvisivät lapsuudesta ja ekoista synnytyksistä. Todella paljon nuoria naisia kuoli parinkympin molemmin puolin synnytyksiin.
Lapseni sitä ihmetteli ja en oikein uskonut, että noin nuorena ovat kuolleet. 1915 vanhimmaksi elänyt nainen oli 40v kirjan mukaan ja tosiaan vain 20v eli vanhin 1895.
Mutta ei sitä nyt noin väärin voi tulkita :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieti nyt. edes omaa sukuasi, sitten vaikka muita tietämiäsi ihmisiä tuolta ajalta, poliitikkoja, taiteilijoita, kruununpäitä jne.
mieti ja hengitä syvään.
Lapseni sitä ihmetteli ja en oikein uskonut, että noin nuorena ovat kuolleet. 1915 vanhimmaksi elänyt nainen oli 40v kirjan mukaan ja tosiaan vain 20v eli vanhin 1895.
Lisäksi siinä on sekin, että todellakaan kaikki ihmiset eivät tuohon aikaan olleet missään kirkonkirjoissa, sitä oli tärkeämpääkin tekemistä kuin ihmetellä kuinka vanha joku on.
<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/1875" alt="http://fi.wikipedia.org/wiki/1875">http://fi.wikipedia.org/wiki/1875</a>
Siinä sulle vähän vuonna 1875 syntyneitä ( siis ihmisiä, jotka olivat 20-vuotiaita 1895.) Heidän joukossaan on Jeanne Calment, joka kuoli vuonna 1997, eli maailman vanhimmaksi elänyt ihminen, joka oli siis 122 vuotiaaksi.
Ja niitäkin hieman tutkailemalla huomaa, että aika moni eleli jo tuolloin yli 60-vuotiaaksi. Että ap lähtee nyt opettelemaan sisälukutaitoa, ja yrittää välittää sen taidon myös lapsilleen.
Myös lähdekritiikki on hyvä juttu, ja tiedonhaku ylipäänsä. Ettei nyt ihan tyhmänä mene mölisemään typeryyksiä pitkin kyliä tai av-palstoja.
ennen 1900-lukua naiset ois kaikki kuollut alle 20-vuotiaina? Ei, ei pidä paikkaansa.