Onko sinulla luurankoja kaapissasi?

Jos taivaankirjat avattaisiin, niin mun elämän saisi laittaa vaikka nettiin. Itse asiassa se on jo siellä, koska ryhdyin itsensäpaljastaksi ja ajattelin kirjoittaa jotakin tästä kaikesta paskasta. Kirjoitus on kyllä kesken ja siitä puuttuu vielä osio, joka vei minut vankilaan. En ole ehtinyt kirjoittaa sitä. Homma meni kyllä amerikkalaiseen kustantamoon jo joskus vuonna 2004 ja halusivat julkaista, mutta peräännyin. Kirjani nimeksi sopisi "Todellinen puhdistus", mutta se ei kyllä ole sen nimi... Osioita siitä on nyt sitten jonain blogina jostain vuodesta 2009 / 2010.



Hupimielessä tekisi mieli sanoa, että juuri nyt MS-tauti ja salatturakkausblogi TeinityttöCandy ja PerheenisäMikko jarruuttaa minun kirjoittamistani... miten nämä voisivat liittyä minun blogiini... heh, heh... TeinityttöCandy on nyt siirtynyt osioon abortti ja tehnyt abortin Mikkosedältä salaa... aikamoinen luuranko sitten pikkuCandyllä kaapissa... PikkuCandystäkin on nyt sitten tullut jonkunlainen aborttibloggari, mutta en tiedä mitä hän abortista loppujen lopuksi tulee ajattelemaan kun rakkaalleen teki semmoisen tempun. Ehkäpä se on viimeinen tikki PikkuCandyn elämässä ja muuttuu vähitellen joksikin katutytöksi, jos homma Mikon kanssa menee nyt sitten päin seiniä... niinpä minäkin joudun vielä kirjoittamaan osion ollako vain ravintolatuttu vai ei, tyyliin Hamlet... voisin sitten siirtyä miettimään osiota ollako vai eikö olla, kuten hän Hamlet... kirjoittaako vai eikö kirjoittaa... rakastaako vai eikö rakasta... vihaako vai eikö vihaa...



Ei, ei todellakaan taida olla mitään luurankoja kaapissa ja jos vielä on jotain, jota olen unohtanut, niin kertokaa, niin kirjoitetaan sitten siitäkin.

Heittivät Katajanokalla räkäsimpään selliin mitä niillä taisi olla. Ensin eivät meinanneet edes ottaa vastaan. Ehkä joku muisti, että olin lapsuudessani istunut paikan ulkopuolella ja odottanut kun Attorney Groman Senior kävi hoitamassa jotain asiaa.



Ottivat sitten kuitenkin sisälle ja kysyivät, että tekisinkö töitä. Olisi tarttenut valmistaa jotain rekisterikylttejä autoihin. Sanoin sitten, että en ole tullut tänne teille tekemään mitään töitä.



Se selli oli aika paha. Oli elokuu ja siellä oli koko ajan joku luukku auki, jota ei voinut sulkea. Sainkin aivan kamalan angiinan.



Löhösin sitten siinä sellissä, joka oli aivan täynnä kaikenlaisia peniksen kuvia. No tietysti ne ärsyttivät minua aika pahasti kun erään peniksen takia siellä vietin nyt aikaani. En näes ollut ollut halukas maksamaan mitään sakkoja saamastani tuomiosta. Siinä tuomiossa Orimattilan käräjäoikeus teki minusta oikein n k ravintolatutun, mikä on mielestäni törkeä kunnianloukkaus, josta Suomen valtio tarttis laittaa syytteeseen. Siis paskahomma ja sitten saivat vääntää sakoista vankilatuomion, koska en ollut kiinnostunut maksamaan mitään sakkoja väärstä tuomiosta. Niin ne peniksenkuvat. poistivat niistä jonkun peittämällä, mutta en kyllä ollut oikein tyytyväinen. MS-tautini oli sen verran paha, että...



Sitten minut kuljetettiin Hämeenlinnaan joidenkin mukamas murhaajanaisten kanssa vankikuljetuksella. Antoi hyviä vinkkejä. Jouduin tutkintavankilaosastolle ja ovelle pantiin joku lappu, että olen sakkovanki. Se taisikin sitten olla alinta kastia ja oli heti ongelmia muiden vankien kanssa. M m meinasivat viedä sapuskani.



Tutustuin kuitenkin kolmeen vankiin vähän paremmin. Toinen niistä oli murhannut miehensä ja oli sitä mieltä, että se oli äijälle ihan oikein. Voi olla, että on ollutkin... sitten tutustuin yhteen, joka ei mitenkään ole voinut ketään murhata... hän oli naapurini ja meillä oli jotain kommunikaatiopeliä, mutta en kerro miten...



Ulkoillessa tutustuin johonkin mustalaiseen ja erääseen venäläiseen - ihan kivoja. Pelattiin kovia matseja...



Halusin nähdä paikan papin... kiinnosti kovasti että mikä tyyppi. Mutta sellaisella ei ollut aikaa minua tavata eli ei tullut. Myöskään telkkaria ei minulle järjestetty. Ei se mitään - opiskelin yhteen yliopiston tenttiin ja sain kiitettävä plus arvosanaksi eikä kukaan kuulema ole koskaan tehnyt niin hienoa vastausta, joten ei väliä istua lukittujen ovien takana vähän aikaa. Menkää tekin, jos tenttiin lukemisesta ei tule mitään.



Mutta paras on varmaan ollut se kun sain tavata tämän Hannu Lauerman. Tuskin hän minua muistaa, mutta minulle tuli hänestä heti aika varma mielipide. Tapaaminen oli todellakin ihan järjettömän epämiellyttävä. Ihan kuvotus tulee aina kun hänestä jotakin mainitaan. En ihan ymmärrä tämmöisiä tapauksia, joita tämä maa taitaa olla pullollaan... Ymmärrätte varmaan, että siitä keskustelusta ei tullut yhtään mitään eli ei sitten pysty kaikkien kanssa edes kommunikoimaan! Eihän tommoiset pystykään - se on jo todettu.



Mitäs vielä? Kun päästivät pois niin olin sitten tienannut jotain rahaakin ihan vain oleilemalle. Varmaan tämmöiseen se Niinistökin puheessaan viittasi että oleilemalla täällä mukamas mennään... Pysykää vain poissa vankiloista, että ette oleilemalla tienaisi mitään rahaa - Sale ei taida oikein tykätä...



Että semmmoinen on tämä osio tästä SuomiLeaks tarinasta...



No tulipa tämäkin nyt sitten kirjoitettua, niin ei tartte toista kertaa kirjoittaa... tarttee vaan tarkemmin kertoa se stoori, että miksi sinne päädyin ja siis miksi sain tuomion...



Varokaa vain, että tekin ette joudu pahoinpitelyn uhreiksi. Jos joudutte, niin älkää missään tapauksessa yrittäkö sitä hommaa selvittää. Se voi päättyä siihen, että sinä pahoinpidelty olet se joka päädyt sinne vankilaan eikä se pahoinpitelijä. Siis tässä maassa on kaikki asiat aivan sekaisin! Ihan koko Nato voi tulla teitä vastaan ja sittenhän siitä ei tiedä mitä oikein seuraa. Minulle kyllä sanottiin jo alusta, että Nato tulee auttamaan, mutta en nyt ihan uskonut että niin voisi käydä. Taisi tullakin sitten nuo CIAn agentit, mutta minun KGBni ei tähän sen paremmin sekaantunut. Nyt se kyllä tulee huolehtimaan omista kansalaisistaan paremmin - sitähän osoittaan jo noi lasten huostaanottotapauksetkin...



Voihan se tietysti olla niin, että jos teille tulee se MS-tauti, niin teitä kohdellaan paremmin kuin tämmöistä rääpälettä, joka ei mihinkään kelpaa. Voihan se olla, että teistä suurin osa on samalla puolella kuin se Nato. Minä olin täysin puolueeton ja epäpoliittinen enkä ollenkaan tullut ajatelleeksi, että tässä tarttis ottaa jotain tommosta sotilasjärjestöä avuksi. En ottanut avuksi ketään - ei ollut edes oikeusavustajaa ennen kuin semmoinen määrättiin. Se johtui siitäkin, että eräs heimolainen oikeusaputoimistosta sanoi, että tommoset jutut hoidetaan ihan itse. No, nythän ei saa täällä asianajajia yhtään mihinkään. Pulaa niistäkin. No parempi olla ilman kuin, että on joku joka vain sotkisi asioita lisää. Ja yhdessä vakuutusasiassa asianajaja sanoi, että hoidetaan vaan niitä juttuja, joista ollaan varmoja että voitetaan. No sitäkin lähdin pyörittämään itse. Ja kas, minä voitin vakuutusyhtiötä vastaan, jolla vasta porukkaa onkin hoitamassa joka juttua, vai eikö ole?



Tämä kirjoitus on nyt sen sorttinen, että tästä voi taas poikia joku haastattelu jossain poliisissa. Ihmemaa! Ihmepoliisi! Ihme oikeusjärjestelmä!

Aivan liikaa... Muuhun ei vaikuttais kuin mun ja aviomieheni suhteeseen.