Mitkä ovat olleet sinun laihduttamisen avainasiat?

menetelmiä, jotka yrityksen ja erehdyksen kautta olen huomannut toimiviksi juuri minun kropalleni ja mielelleni:



- kaikkien välipalojen poisjättäminen, syöminen vain 3 kertaa päivässä

- syömisen iltapainotteistaminen - ihmetyttää, miten vuosia taistelinkin kauhean iltanälän kanssa, enkä ymmärtänyt kuinka luonnollinen ratkaisu siihen on olemassa: syödä päivän tukevin ateria illalla ja keventää muita!

- se etten kiellä itseltäni kokonaan mitään ruoka-aineita, en herkkujakaan

- se etten syö mitään mistä en pidä vain siksi että se on kevyttä ja laihduttavaaa, vaan teen ruokia joista pidän myös laihduttaessa

- mulla se, etten asettanut MITÄÄN tavoitteita laihtumiselle vaan päinvastion päätin että en laihduta vaan muuten vaan opetellen terveellisempää syömistä - kas kummaa, paino alkoi laskea eikä tullut sitä henkistä vastustusta jotka laihdutuskuurit mussa aina on saaneet ennen aikaan

Mulle on tärkeää, että LISÄÄN ruokavalioon kaikkea tarpeellista kuten kasviksia, proteiineja ja aamupuuroa. Jos vaan mietin, mitä pitää vähentää niin tulee tilanteita jolloin en tiedä mitä söisin ja teen virhearviointeja.



Samoin päivän aterioita pitää suunnitella, jotta en söisi pelkkiä rehuja silloin kun ei satu olemaan nälkä, jolloin se iiiso nälkä tulee sitten myöhemmin. Tuo iso ilta-ateria oli kyllä hyvä vinkki, koska silloin mullakin yleensä on suurin ruokahalu.



Mulla "laihduttamiseen" liittyy aina jonkinlainen kokonaisvaltainen hyvinvointi jolloin haluan tehdä muutenkin kaikkea mistä tulee kiva olo. Ostan vaikka kosmetiikkaa, teen kasvo- tai jalkahoidon itselleni ja lakkaan kynnet nätisti. Se motivoi myös syömään terveellisesti, kun tuntee itsensä kauniiksi ja "vaalii " vartaloaan. :)

Olen niin moniallerginen, että en oikeasti enää halua karsia siitä mitään. Nyt jo paljon rajoituksia ja kärsin niistäkin.



Kaikkea syön mitä saan syödä, mutta vähän. Jos ennen söin 2 suklaapalaa, niin nyt syön yhden.



Sen olen muuttanut, että arkielämässä (siis juhlat lasketaan pois) saan juoda vain kuivia kuohu- ja valkoviinejä. Niistäkään en siis luovu, koska elämässä on oltava nautintoja.



Ja juon enemmän vettä niin pysyy kylläisempänä.

Keinoja kaihtamatta. Oikeesti, minusta on aivan sama miten ne lähtee, kunhan lähtee.

Johtavia ajatuksia (olen siis herkkusuu) ovat olleet annoskoon pienentäminen ja kohtuullisuus eli herkkuja kyllä, mutta terveellisempiä herkkuja ja vähemmän määrällisesti. Esimerkiksi jos ennen söin määrättömästi vaikka suklaata, nyt otan vain yhden palan.

menetelmiä, jotka yrityksen ja erehdyksen kautta olen huomannut toimiviksi juuri minun kropalleni ja mielelleni:

- kaikkien välipalojen poisjättäminen, syöminen vain 3 kertaa päivässä

- syömisen iltapainotteistaminen - ihmetyttää, miten vuosia taistelinkin kauhean iltanälän kanssa, enkä ymmärtänyt kuinka luonnollinen ratkaisu siihen on olemassa: syödä päivän tukevin ateria illalla ja keventää muita!

- se etten kiellä itseltäni kokonaan mitään ruoka-aineita, en herkkujakaan

- se etten syö mitään mistä en pidä vain siksi että se on kevyttä ja laihduttavaaa, vaan teen ruokia joista pidän myös laihduttaessa

Nämä toimivat mullakin! Erona se, että merkkasin kalenteriini joka viikolle puoli kiloa edellisviikkoa alemman tavoitepainon. Kävin myös joka aamu vaa'alla. Se hillitsee ahmimista edellisiltana. Mun laihdutukseni kaatuivat aikoinaan aina siihen, kun lopetin vaa'alla käynnin. Nyt tartun painonnousuun heti, on helpompi tiputtaa pari kiloa kuin parikymmentä.

Syödään kolme täyttävää ateriaa päivässä. Riittävästi rasvaa, proteiinia ja kasvista, jotta nälkä pysyisi pitkään pois.



Välipalojen syöntiä pitää välttää, sillä välipalat ylläpitävät nälkäkiukkua ja toimivat helposti nälän siirtäjänä, ruoka pyörii jatkuvasti mielessä.



Vaa'alla heitetään veskuikkaa, painon mittaan uimahallissa. Jatkuva kotipuntarilla ramppaaminen ei johda pysyvään elämäntapojen hallintaan, vaan pakkomielteiseen päivittäiseen grammojen vahtaamiseen.



Syödään rennosti, eikä tuijoteta joka ruuan pitoisuuksia. Alkuun toki pitääkin suorittaa aterioiden punnituksia, jotta tietää minkä kokoinen ateria on kylliksi. Sitten myöhemmin, jos hyvin alkanut laihdutus alkaa tökkiä, suoritetaan "kalibrointi" eli tarkastetaan, onko annoskoko hiipinyt salavihkaa isommaksi kuin on tarpeen.

kunhan lähtee ja äkkiä. Nopeat tulokset siis, siihen jää hyvin koukkuun.



Kun aloitin, yritin pitää mielessä, että vatsalaukku kutistuu muutamassa päivässä - sen kauempaa ei tarvitse kärsiä. Myös opettelin pitämään alkuun siitä näläntunteesta - se on vähän kuin kuntoillessa, tietää että tulosta tulee kun tuntuu seuraavana päivänä :)



173cm, 80kg -> 58kg ja tippuu vieläkin. Nykyisin makeanhimo on tiessään ja pitää joskus pakottaa itseni syömään kun ei ole mielitekoja oikeastaan mihinkään. Mutta jos/kun mielitekoja tulee, tiedän että voin vetää ihan niin paljon ruokaa/herkkuja kuin jaksan. Mutta eipä sitä napa vedäkään enää kauheita määriä.

itsehillintä, hyvä olo kun onnistuu.

Mulla taas parhaiten on toiminut riittävän usein syöminen. Kun syö 7x päivässä, missään vaiheessa ei tule kauheaa nälkää. Helppo syödä vähän, kun ei tarvitse nälkäänsä ahmia.



Lisäksi kehon aineenvaihdunta toimii täysillä,kun oppii,että ruokaa tulee taas hetken päästä. Ei mene säästöliekille..



Arkena en syö mitään herkkuja. 1 herkkupäivä viikossa.

Täällä on moni ja hehkuttanut, että tärkeintä on painon pudotuksen nopeus. He ovat juuri sitä porukkaa, joilla laihdutus on koko aikuiselämän jatkuva projekti ilman toivottuja tuloksia.



Jos ihmisellä on ollut 10-30 vuotta aikaa kerätä 10-30 liikakiloa, niin pitää olla 1-2 vuotta aikaa karistaa ne.



Toukokuussa on taas iltapäivälehdissä juttuja otsikolla "kesäksi bikinikuntoon". Ihan hyvä, jos puhe olisi kesästä 2014.

- Ruokailutottumusten muuttaminen terveellisempään suuntaan pikkuhiljaa laihdutuskuurin sijasta.

- Säännöllinen syöminen jotta nälkä ei kasva liian suureksi.

- Ei mitään suunniteltuja herkkupäiviä vaan rennosti tilanteen mukaan. Vaikka sitten viinilasillinen arki-iltana jos siltä tuntuu.

- Kohtuus kaikessa, ei mitään karppauksia tai muitakaan äärilaitoja.

- Liikunnan lisääminen. Tehostaa painon putoamista, aiheuttaa mielenvirkeyttä ja sekin aika on pois jääkaapilta tai sohvalta :)

hiilarien rajoittaminen

Mun neuvo on, että palkkaa personal trainer. Asiantuntijalta saat treeniohjelman ja vinkkejä ruokailuun. Laihduttaminen kannattaa unohtaa ja tähdätä muutokseen omien elintapojen suhteen.



Itse tapasin ekassa sessiossa pt:n kolme kertaa ja pidin hänelle mm. ruokapäiväkirjaa. Jatkossa keskustelimme sähköpostin välityksellä. Noiden kolmen tapaamisen hinta (plus treeniohjelma ja ruokaneuvonta) oli 170 euroa. Sit jos uusista tapaamisista sovittiin, hinta määräytyi sen mukaan, että mikä niiden tapaamisten tarkoitus oli.

Kun perhe, työja muu elämä on kasassa jaksaa huolehtia itsestään ja kilot karisevat.



Nyt kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle ei itsestä todellakaan jaksa välittää. Jos pala suklaata hetkellisestikin helpottaa oloa tuntuu että se on sen painonnousun arvoista.



Noustaan tästä vielä ja sitten ollaan taas hehkeitä :)

eikä suurta tavoitetta, vaan aina pieniä päätöksiä ruokien ja välipalojen suhteen.

-sen ymmärtäminen, ettei laihiksella tarvitse olla täysin herkuton, eihän se elämä tule sitä olemaan sen jälkeenkään

-repsahduksia ei ole olemassakaan, (sama kuin eka kohta). se on van päätös, päätin ottaa nyt jätskin, nipistän sitten muusta/menen lenkille/tms.



-balanssi, terveellisen ruuan, herkkujen, juhlien yms välille

-kasvisten syömisen opettelu

-veden juomisen opettelu

-sen ymmärtäminen, ettei laihiksella tarvitse olla täysin herkuton, eihän se elämä tule sitä olemaan sen jälkeenkään

-repsahduksia ei ole olemassakaan, (sama kuin eka kohta). se on van päätös, päätin ottaa nyt jätskin, nipistän sitten muusta/menen lenkille/tms.

-balanssi, terveellisen ruuan, herkkujen, juhlien yms välille

-kasvisten syömisen opettelu

-veden juomisen opettelu

-luonnollisen ruokahaluni kuuntelu. syön kevyesti päivällä ja iltapainotteisesti

-ei pieniä naposteluja pitkin päivää vaan 3ruokailukertaa.

Jos haluaa maksaa tästä. Jokainen järkevä ihminen pystyy kuitenkin löytämään treeniohjelmia ja ruokalistoja itsekin. Netti on niitä pullollaan, eikä tiedosta ole pulaa.

Pt pystyy ehkä motivoimaan muutokseen. Itse en vain ole valmis maksamaan tällaisesta. Saman asian ajaa hyvä ystävä, jolla samanlaisia tavoitteita.

Mun neuvo on, että palkkaa personal trainer. Asiantuntijalta saat treeniohjelman ja vinkkejä ruokailuun. Laihduttaminen kannattaa unohtaa ja tähdätä muutokseen omien elintapojen suhteen.

Itse tapasin ekassa sessiossa pt:n kolme kertaa ja pidin hänelle mm. ruokapäiväkirjaa. Jatkossa keskustelimme sähköpostin välityksellä. Noiden kolmen tapaamisen hinta (plus treeniohjelma ja ruokaneuvonta) oli 170 euroa. Sit jos uusista tapaamisista sovittiin, hinta määräytyi sen mukaan, että mikä niiden tapaamisten tarkoitus oli.

Toimi minulla parhaiten, aikanaan pudotin kaloreita laskemalla kymmenisen kiloa ( bmi 22,5->19).



-määritä oman kulutuksesi mukaan itsellesi tavoite kalorimäärässä.



-Jos jonain päivänä sorrut syömään liikaa, älä masennu vaan jatka laihduttamista.



-Kokeile sopiiko sinulle paremmin se, että verensokeri pysyy tasaisena kun syöt usein ja vähän vai se, että syöt harvemmin, mutta silloin saat syödä isomman määrän kerrallaan. ( Itselleni jälkimmäinen oli ehdottomasti parempi, koska ensimmäisessä otti päähän kun aina sai vain närppiä vähän.)