Miksi opettajat pihistelevät kiitettävien antamista?

että kukaan ei voi olla hyvä ja ketään ei saa numeroilla kiittää kun tulee ylpeäksi.



Hyvälle lapselle se on tosiaan masentavaa kun viereisen penkin Pentti saa ysin, vaikka saa paljon huonompia numeroita ja ei viittaa. Mutta itse saa kymppejä kokeesta, mutta opettaja ei anna kymppiä periaatteesta, koska ei kukaan voi olla täydellinen ja opettajan mielestä lapsi ei enää yritä jos saa kympin.

Nykyään kasi on perusnumero ja kasin osaaminen on sama kuin 15 vuotta sitten kutosen osaaminen. Kaikillahan nykyään on hyvät todistukset.

Jotkut opettajat voi muka olla tiukkoja, mutta todellisuudessa suurin osa on aika löysiä. Ihan hyväkin. Minusta kympit ja ysitkään eivät ole katoava luonnonvara vaan niitäkin ovi reippaasti käyttää, jos oppilas on oikeasti hyvä. Turha siinä on hiuksia halkoa. Jos on rajoilla, niin sitten aina parempi. Kaikilla parempi fiilis.

Nimenomaan arviointiperusteita on muutettu niin että 8 on nykyään hyvä numero, kiitettäviä annetaan vain silloin kun siihen on erityinen syy.

että kukaan ei voi olla hyvä ja ketään ei saa numeroilla kiittää kun tulee ylpeäksi.

Hyvälle lapselle se on tosiaan masentavaa kun viereisen penkin Pentti saa ysin, vaikka saa paljon huonompia numeroita ja ei viittaa. Mutta itse saa kymppejä kokeesta, mutta opettaja ei anna kymppiä periaatteesta, koska ei kukaan voi olla täydellinen ja opettajan mielestä lapsi ei enää yritä jos saa kympin.

Ja hyvä lapsi ysin. Ei arviointi perustu mielivaltaan, vaan siihen, mitä opetussuunnitelmassa määritellään. Pentin tapauksessa olisi vaikea arvioida hänen tuntiaktiivisuutensa perusteella hänen vuorovaikutus- ja muita suullisia taitojaan. Hyvä lapsi taas osoittaa tuntiaktiiviuudellaan osaavansa nämä asiat.

Ja hyvät vanhemmat, katsokaa näitä peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Oletteko rehellisesti sitä mieltä, että lapsenne on kympin arvoinen, kun kahdeksikon ( = hyvän osaamisen) kriteerit ovat tosi kovat? Voihan olla, että opettaja ihan tietoisesti tai vahingossa tekee kokeet helpommaksi kuin niiden edes pitäisi olla...

http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf

T. 21

Tuntiosaaminen 9, tulee arvosanaksi 9.



Kotoa käsin on mahdotonta sanoa kuuluuko lapselle arvosanaksi 10 vai ei.



T. Ope

Niillä on se ylemmyydentunne, että ne on opettajia, niillä on kaikki määräysvalta, ja kukaan ei voi tulla niiden tasolle joten kymppiä ei voi antaa. Aivan naurettavaasti se on. Ei kympin kuuluisi tarkoittaa täydellistä, vaan sitä että osaa opetettavat asiat erinomaisen hyvin. Ennemminkin jos luokassa ei ole yhtään kymppiä jokaisesta aineesta, se kertoo että opettaja on hoitanut tehtävänsä surkeasti, koska kukaan ei ole oppinut kyseistä ainetta erinomaisesti. Surkuhupaisaa että elokuville, musiikille, taideteoksille ja ties mille voidaan antaa täydet arviot, mutta lapsi ei voi olla koskaan tarpeeksi hyvä jossain ala-asteen yhteenlaskuissa :D. Vaikka näillä arvoilla ei ole edes mitään merkitystä kehenkään, korkeintaan negatiivisiä merkityksiä opiskelumotivaatioon jos koskaan muka ei yritä tarpeeksi.



Itsellä kanssa voi olla vähän traumoja, kun oma ope aikanaan oli uskomaton tiukkis, yksi piste kokeessa merkitsi heti ysiä. Ja kenellekään ei koskaan antanut äidinkielen aineista yli 7 arvosanaa! Vertasi sitten jotain kolmosluokkalaisia Aleksis Kiveen... No, opiskelumotivaatiosta lähti viimeiset rippeet pois koko loppuelämäksi, kun kovalla uittamisesta tuli ala-asteen pääkkäriin joku 7.5 keskiarvo, ja yläasteen ekalla tuli 9.5 pelkällä laiskottelulla.

mulla oli aikoinaan liikunnanopettaja, joka sanoi ettei ole antanut kuin yhden kympin elämässään. Tuo oli mua muutaman vuoden vanhempi oppilas, joka voitti olympiakultaa myöhemmin. Että semmonen taso ja hyvin motivoivaa..

On varmasti mielivaltaisiakin opettajia, en väitä vastaan. Mutta oikeasti, jos joku opekollega antaa tosi helposti kiitettäviä ja erinomaisia arvosanoja, tulee mieleen, että hän joko suosii tiettyä oppilastyyppiä TAI ei tunne nykyisiä opseja. Vanhat opettajat ovat usein joko äärettömän tiukkoja tai sitten antavat numeroita vanhojen kriteerein mukaan.

Olen antanut peruskoulussa Yhden kympin. Oppilaalle,joka oikeasti osoitti äidinkielessä AKTIIVISUUTTA JA HARRASTUNEISUUTTA: oli julkaissut runokirjan vuoden aikana. Ysitkin ovat tiukassa. Arviointikriteereitä voi lukea opetushallituksen sivuilta.

Voi olla, että noudatat OPH:n arviointikriteerejä kirjaimellisesti, mutta ongelma on se, että muut opettajat eivät ole yhtä tiukkoja. Kun sitten sinun oppilaasi Maija ja naapurikoulun Ville pyrkivät samaan lukioon, on Villellä selvä etulyöntiasema, jos sinä olet antanut Maijalle kasin tai korkeintaan ysin samalla osaamisella kuin millä Villen koulun oppilaat ovat saaneet kympin.

Jollain ala-asteen tai vielä kahdeksannen luokan äidinkielen numerolla ei ole tietenkään paljon merkitystä, mutta päättötodistuksen numerot ratkaisevat ihan oikeasti, mihin lukioon kukin pääsee. Erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, kun joihinkin lukiohin vaaditaan selvästi yli yhdeksikön keskiarvot.

Ja puhun nyt ihan kokemuksesta. Minulla on kaksi lasta, jotka ovat saaneet peruskoulun päättötodistukseen äidinkielestä kympin, ja voin kertoa, että vaikka he ovatkin hyviä, niin ei siihen sentään ole kirjan julkaisemista vaadittu.

kokeiden/ kirjallisten töiden keskiarvo on yli 9,5 ja oppilas osallistuu tunnilla niin aina annan kympin. Jossain määrin pitää osallistua, mutta yläkoulussa on luokkia, joissa saa aika paljon palautetta jos on osallistuva ja tällöin katson sitä tuntiosallistumista tarpeen mukaan läpi sormien. Riehua ei kyllä saa ja tehtäviä pitää tehdä aktiivisesti, mutta jos ei kamalasti viittaa niin en aina anna sen häiritä. Oppilaista näkee kyllä sen aktiivisuuden itse asiassa naamastakin. Mutta vaikka ka olisi sen 9.5 ja muistan oppilaasta lähinnä selän tai kännykkämallin niin numero on 9. En tajua tuota täydellisyystavoitetta. Ei kolmasluokkalaisen tarvitse osata matikkaa matikan professorin tasolla (eikä sekään ole itse asiassa täydellinen) niin miksi ihmeessä se arvostelu siihen perustuisi.

Toisen opettajan luokassa ei ole ikinä ollut kenelläkään kymppiä, vaikka kokeiden keskiarvo on tasan 10 ja tuntiosaaminen hyvä.

Kun opettaja vaihtuu, tulee heti kymppi.

Eli kyllä numerot vielä tänä päivänäkin määrätään opettajan oman subjektiivisen intuition perusteella, eikä minkään ohjeiden.

Miksi siellä taulukossa sitten kymppi on, jos sitä ei saa edes sillä, että kolmen vuoden aikana kaikkien kokeiden numero on ollut 10 tai 10+ ja tuntiosaaminen hyvä.

Tuntiosaaminen 9, tulee arvosanaksi 9.

Kotoa käsin on mahdotonta sanoa kuuluuko lapselle arvosanaksi 10 vai ei.

T. Ope

Kaksi lapsista oli juuri sen opettajan luokalla, joka vanhempainillassa sanoi, ettei periaatteesta anna ikinä kymppiä, koska kukaan ei ole täydellinen.

Kun opettaja vaihtui, alkoi kymppejä tulla ja kyllä, ovat ne ansainneet sillä, että kokeista tulee koko ajan kymppejä ja osaaminen on sen arvoista.

Toiset opettajat nyt eivät vain anna periaatteesta kymppejä. Kuten ne työkaverini sanoivat, että vaikka olisi kuinka täydellinen opiskelija, he eivät tule ikinä antamaan työssäoppimisesta ja näytöstä vitosta, koska eihän kukaan nyt voi täydellinen olla.

Eli sen kympin voi periaatteessa siis poistaa koko arvosteluasteikosta.

että kukaan ei voi olla hyvä ja ketään ei saa numeroilla kiittää kun tulee ylpeäksi.

Hyvälle lapselle se on tosiaan masentavaa kun viereisen penkin Pentti saa ysin, vaikka saa paljon huonompia numeroita ja ei viittaa. Mutta itse saa kymppejä kokeesta, mutta opettaja ei anna kymppiä periaatteesta, koska ei kukaan voi olla täydellinen ja opettajan mielestä lapsi ei enää yritä jos saa kympin.

Ja hyvä lapsi ysin. Ei arviointi perustu mielivaltaan, vaan siihen, mitä opetussuunnitelmassa määritellään. Pentin tapauksessa olisi vaikea arvioida hänen tuntiaktiivisuutensa perusteella hänen vuorovaikutus- ja muita suullisia taitojaan. Hyvä lapsi taas osoittaa tuntiaktiiviuudellaan osaavansa nämä asiat.

Ja hyvät vanhemmat, katsokaa näitä peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Oletteko rehellisesti sitä mieltä, että lapsenne on kympin arvoinen, kun kahdeksikon ( = hyvän osaamisen) kriteerit ovat tosi kovat? Voihan olla, että opettaja ihan tietoisesti tai vahingossa tekee kokeet helpommaksi kuin niiden edes pitäisi olla...

<a href="http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf" alt="http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf">http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf</a&gt;

T. 21