Miksen saa lasta nukkumaan?? :(
Super Nannyn opeilla: iltarutiinien jälkeen viedään sänkyyn ja toivotellaan hyvät yöt. Jos nousee sängystä, viedään takasi ja sanotaan, että nyt nukutaan. Jos nousee edelleen, viedään takasi sanomatta mitää. Ohjelmassaan lapsi oppii nukahtamaan yössä tai parissa, mutta mä oon tehny tätä rumbaa jo kuukausia! Mitä mä teen väärin? Onko se lapsen luonteessa? Mitämitämitä!?
Kommentit (17)
tai että lapsen päiväunet on liian pitkät/liian myöhään?
oajaa 3 vuotias. Nousee sängystä ja huutaa kuin hyeeena. Noin tunnin päikkärit ottaa puolenpäivän jälkeen.
Joo ei ole meilläkään toiminut, kaikki ovat hypänneet enemmän ja vähemmän jonnekin kolmen vuoden puolelle. En todellakaan osaa opastaa, mutta tarjoan kupillisen vertaistukea ja sympatiaa! :)
Eihän aikuisetkaan niin voisi nukkua, että tiettyyn kellonaikaan, nukuttipa tai ei, pakolla sänkyyn ja valot pois ja sitten pitäisi nukkua!
Meillä ei ole ikinä moista vaadittu, vaan saa nukahtaa sitten kun nukahtaa, olipa se kello 20 tai klo 02... Eikä ole nukkumisesta koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Minusta kaikkea kellon mukaan elämistä pitäisi välttää niin pitkään kuin vain mahdollista, se on luonnotonta ja epämukavaa.
Rassaa kaikkia tämä rumba. Jatketaanko vaan? Ei sen voi antaa yöhön valvookkaa, että sammus ite jonnekki!
Eka lapsi oli niin helppo. Hän nukkui samassa huoneessa kolmevuotiaaksi, ja odottelin aina vieressä pötkötellen että hän simahtaisi. Aikaa meni yleensä pari minuuttia. Ikinä hän ei sieltä sängystään mihinkään yrittänyt lähteä.
Toinen lapsi on toista maata. Voi järki ja elämä tän kanssa. Sängystä on tultava pois jo ihan periaatteen vuoksi ainakin se pari kertaa. Mitkään konstit, jotka isommalla toimivat kuin häkä, eivät auta tämän lapsen kanssa. Ainoa mikä tässä lohduttaa on se, että kunhan lapsi jättää päikkärit pois niin illat varmasti rauhoittuvat.
Että tsemppiä vaan ap.
En näe kylläs itäkään oikeana, että viihdyttäisin lasta aamuyöhön, vaikka ite olisin kuolemanväsynyt, mutta lapsi ei. Joku rutiini sitä itselläkin on, että ehtii suunnilleen tarpeeksi nukkua. Ja jo periaatteessakin ajatus siitä, että lapsi on pomo, ei toimi mun mielestä.
Ennen joulua kokeiltiin jättää päikkärit pois. Iltapäivät/illat meni ihan hirveiksi. Ja lapsi nukahti ties minne; potalle, pöytään, sohvalle, lattialle. Kannettiin sänkyyn ja sitten hän heräsi kauhuhuutoon hetken päästä -eri paikka kuin nukahtamispaikka?
Ap
Eihän aikuisetkaan niin voisi nukkua, että tiettyyn kellonaikaan, nukuttipa tai ei, pakolla sänkyyn ja valot pois ja sitten pitäisi nukkua!
Meillä ei ole ikinä moista vaadittu, vaan saa nukahtaa sitten kun nukahtaa, olipa se kello 20 tai klo 02... Eikä ole nukkumisesta koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Minusta kaikkea kellon mukaan elämistä pitäisi välttää niin pitkään kuin vain mahdollista, se on luonnotonta ja epämukavaa.
Mutta kun on meitä, jotka käymme töissä. Lapsen on herättävä esim klo 7. Siksi hänet on saatava ajoissa nukkumaan, että saisi riittävästi unta. Sellaista se elämä nyt on täällä sivistysvaltiossa, kellon kanssa on elettevä.
Ja ap:lle: mä olen kaikkien kolmen lapseni kohdalla makoillut lapsen vieressä, niin kauan että nukahtaa (yleensä max 10 min). Koskaan ei ole tarvinnut tuota juoksuleikkiä iltaisi harrastaa meillä.
Meillä ei ole ikinä moista vaadittu, vaan saa nukahtaa sitten kun nukahtaa, olipa se kello 20 tai klo 02... Eikä ole nukkumisesta koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia. Minusta kaikkea kellon mukaan elämistä pitäisi välttää niin pitkään kuin vain mahdollista, se on luonnotonta ja epämukavaa.
on mukavaa viedä lasta aamulla hoitoon viiden tunnin yöunien jälkeen... Oletko koskaan kokeillut työssäkäymistä? Siinä hommassa ne kun on niin luonnottomia, että siellä pitää olla tiettyyn aikaan - vaikka se miten epämukavaa olisikaan.
Meillä rauhoitettiin yöhypyt ottamalla lapsi omaan makkariin nukkumaan. Muutama viikko ja sitten siirrettiin takaisin omaan huoneeseen, ensin itse nukkuen siellä patjalla yö ja pikku hiljaa vähennettiin ja nykyään nukkuu hyvin lapsi yönsä. Kai se jotain turvattomuuden tunnetta oli silloin lapsella.
Yöhön asti ei kyllä kannata antaa valvoa, varsinkaan jos on aamusta ylösnousu. Täytyyhän lapsen saada tarpeeksi unta..
kunnes nukahtaa. Minusta se on kiva tapa rauhoittaa ja lapsi nukahtaa hyvillä mielin ja olo on turvallinen. Mun mielestä nannyn tapa on epäinhimillinen. Mutta tämä siis on vaan mun mielipide ja meillä on mun tapa toiminut erinomaisesti kolmen lapsen kanssa ja kaikki ovat nukkuneet yönsä hyvin.
Mihis aikaa aamulla sit herää?
käykö iltapäivällä ulkona?
meillä oli viime keväästä loppusyksyyn asti ihan sama tilanne. 3-v lapsi, ei nukkunut enää päiväunia ja sama rumba nukkumaanmenon kanssa joka helvetin ilta monta kuukautta. Monta tuntia saatettiin tyttöä sänkyyn, tyttö sen kun pelleili, vempuloi ja lopulta yleensä itki. Ei auttanut supernannyn ohjeet meillä. Kokeiltiin tarrapalkontoja ym, jotka aina muutaman illan auttoi mutta kohta oli taas hulina entisellään.
Itse myös täällä pari kertaa avauduin aiheesti kun alettiin olla ihan loppu ja sain yhden hyvän vinkin joka on auttanut meillä. Lopetettiin se sänkyyn saattelu ja kokeiltiin ihan perinteistä nukuttamista. Istutaan sängyn vierellä, silitellään selkää jne. Muutaman kerran lapsi yritti alkaa siinäkin temppuilemaan, mutta kun ystävällisesti jutteli että nyt ei auta mikään, äiti/ isä istuu tässä ja nyt on nukkumaanmenoaika jne. ja että selän silitystä ei tule jos ei olla hiljaa, niin lapsi on oppinut rauhoittumaan. Nyt on päästy jo viereiseen huoneeseen istumaan.
Kokeilen siirtyä tuohon vierellä olemiseen.
Ja minkä ikäinen?
Onko hädissään/innoissaan/surullinen/vihainen?