Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi on ongelma, jos lapsi ei syö kaikkea ja paljon?
29.12.2012 |
Minua ihmetyttää, miksi "hyvä lapsi" on sellainen, joka vetää posket lommolla kaiken mitä eteen kannetaan viimeistä murua myöten. Sitä ihastellaan ja siitä kehutaan, sekä lasta että lapsen vanhempia. Nirsot ja pieniruokaiset lapset herättävät monissa aikuisissa suunnattoman tarpeen saada lapsi syömään enemmän.
On eri asia, jos lapsella on syömishäiriö tai hänen kehityksensä on vaarantunut. Suurimman osan kohdalla näin ei ole, vaan lapset ovat iloisia, normaalipainoisia ja energisiä vaikka eivät hirveästi syökään. Päiväkodin pihalla temmeltävistä lapsista ei kukaan osaa sanoa, kuka näistä lapsista on syönyt paljon ja kaikkea ja kuka ei syö juuri mitään.
Itselläni on kaksi lasta, joista toisella hyvä ruokahalu ja syö vaikka pieniä kiviä. Toinen tarvitsee vähemmän energiaa ja saattaa olla kylläinen yhdestä leivänpalasta pitkiä aikoja. Syöminen ei ole mitenkään vaikuttanut mihinkään näiden lasten elämässä. Yhtä terveitä ja hyvinvoivia ovat molemmat. Tänä päivänä ruoka on niin korkealaatuista, että pienistäkin määristä lapsi saa sen mitä tarvitsee.
Kommentit (3)
kiinnittänyt huomiota siihen mitä kukin syö, ja siksi tuntuu niin kummalliselta että runsaasti syöminen arvotetaan niin korkealle, että se on melkein hyve. Jos joku syö aterialla vaan pelkkää leipää tms. niin en ymmärrä miten sillä on mitään tekemistä minun kanssani, ja miksi minun pitäisi siitä loukkaantua/närkästyä. Ihmiset pistävät omaan kehoonsa just sitä ruokaa minkä parhaaksi näkevät. Jos itse teen ruokaa jollekulle, kysyn aina ensin minkälaisesta ruuasta hän pitää.
Tänä päivänä kuuluu yleissivistykseen kunnoittaa toisten ihmisten ruokavalioita kyselemättä sen enempää, jättääkö joku asioita syömättä mieltymysten vain allergioiden vuoksi. Siksi tuntuu oudolta että lapsen pitäisi syödä kaikkea vain aikuisen mieliksi, jos syöminen tuntuu lapsesta vastenmieliseltä. Mankuminen ja kitinä ruokapöydässä on asia erikseen, ja kasvatuksellinen kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en minä ainakaan opeta lapsiani ahmimaan kaikkea ja paljon! hyi. tulee mieleen vaan joku syöttösika!!
eriasia on maistaa kaikkea, se on pakko osata tehdä, mutta en koskaan tuputtamalla tuputtaisi/pakottaisi syömään lautasta tyhjäksi jos ei ole nälkä enää.
meilläkin ekaluokkalainen on melkein kaikkiruokainen, syö suht paljon ja hyvällä ruokahalulla. on normaalipainoinen, iloinen ja reipas.
viskari taas on vähän nirsompi, ja syö kyllä itsensä täyteen mutta annokset on tosi pieniä.
oksettaa vanhemmat jotka antaa lastensa lihota niin että makkarat tursuaa paidan alta ja sen jälkeen vain ihmetellään ohhoh, mites nyt näin kävi.
Alue: Aihe vapaa
ja kertoo huonoista käytöstavoista. Lapsi on hyvä opettaa edes maistamaan kaikkea, koska elämässä tulee eteen tilanteita (koulussa, kyläillessä jne jne) jolloin ei voi saada juuri itse haluamaansa, ja silloin ne käytöstavat paljastuu. Itse ainakin halveksun ihmisiä, jotka kehtaavat sanoa esim. kyläillessä että eivät tykkää jostain ruoasta. Allergiat on asia erikseen.