Jos puolisosi tai omaisesi kuolisi yllättäen, muistaisitko tehdä nämä asiat?

kun äidistä sekä isästä aika jättää. Sisarukset keskittyisi riitelemään perinnöstä ja kuka saa mitäkin, minä kävisin vain hakemassa kaulakorun, jonka äiti vannotti minut hakemaan itselleni, koska olen kuulemma ainoa, joka sitä ei lähtisi panttamaan sekä pehmolelun, jonka ostin äidilleni joskus pienenä, kun olin mummin mukana hänen kerhon menemisissä. Pyörittäisin omaa perhettä samalla ja hoitaisin hautajaisjärjestelyt ja muistotilaisuuden. Rehellisesti, toivon, ettei vanhemmista aika ikinä jättäisi. Äitikin pelkää sitä, että kaikki järjestely jää minun kontolleni :/

Vaikeinta oli saada tilit lopetettua Sampo pankissa, siihen tarvittiin kolme erilaista valtakirjaa ennenkuin onnistui. Koska kaksi ensimmäistä antoi luvan KAIKKEEN, vasta kolmas erikseen tilien lopettamiseen, vaikka tämä oli jakokirjassakin jo kertaalleen todettu. Mutta siis vattuiluihan se pankilta oli, kun tajusivat että 20v tilillä maanneet rahat katoavat muiden pankkien iloksi. No eipä tarvii itse ikinä Sampon asiakkaaksi onneksi ryhtyä:)

Meillä on koko suku ollut vuosikymmeniä Dansken ja sen edeltäjien asiakkaita.Isäni kuoleman jälkeen vuonna 2005 menin äidin ja perinnönjakokirjan kanssa täällä Turussa pankkiin (veljeltä oli valtakirja) ja saimme isän tilin lopetettua heti ja siellä olevat varat jaettiin meidän kolmen tileille perinnönjaon mukaan.

Äidin kuollessa v. 2011 tilanne oli aivan toinen. Vaikka minulla oili veljeltäni valtakirja, se ei yksin riittänyt, vaan paperipino valtakirjoineen ja perunkirjoineen piti lähettää Helsingin pääkonttoriin "hyväksyttäväksi". Eikä kyseessä ollut mikään miljoonatili, vaan ihka tavanomainen kuuden-seitsemän tuhannnen euron pankkitili. Minulta kuolinpesänhoitajana kysyttiin halusinko tiedon asian hyväksymisestä kirjeitse vai puhelinsoitolla, johon vastasin haluavani viimemainitun, kun nuo postit pakkaavat joskus katoamaan ennen perillepääsyä (kokemusta on). Jäin odottelemaan puhelinsoittoa, mutta mitään ei kuulunut moneen viikkoon (piti kestää korkeintaan pari viikkoa), joten heti joulun jälkeen marssin pankkiin ja kysyin asiasta. Virkailija soitti puhelun ja toisen Helsinkiin, ja sitten selvisi. Paperit oli hyväksytty jo 5.12., mutta kukaan Helsingin päässä ei ollut älynnyt soittaa sitä tietoa minulle! No, tämä Turun virkailija sai asiat järjestettyä ja äidin tilillä olleet rahat jaettua minulle ja veljelleni perinnönjaon mukaan ja tili lopetettiin saman tien.

Olen kyllä vielä Dansken asiakas, kun sitä olen ollut ihan parin kuukauden ikäisestä alkaen (pankin nimi oli silloin Postisäästöpankki), mutta olen vakavasti ajatellut vaihtaa pankkia vielä lähikuukausien aikana. Olen saanut tuosta pankista tarpeekseni niin monen asian takia.

Parilla kuolleella tutulla on fb-seinä muistoseinänä. Tosin ovat nuoria ihmisiä ja yllättäen kuolleet.

Ottaako pankki yhteyttä omaisiin? En mä tiedä edes missä kaikissa pankeissa mun vanhemmilla on osakkeita ja tilejä ja vakuutuksia... Itsellekin tuli juuri Nordeasta tiliote tilistä jonka olemassaoloa en edes tiennyt. Luulin jo pari vuotta sitten lopettaneeni kyseisen tilin. Alle 15 euroa siellä näytti olevan..:)

kun en edes tiennyt, mitä kaikkea pitäis tehdä...



Eli netistä varmaan aloittaisin tiedon keruun.

mutta miksi yhden ihmisen nuo kaikki pitäisikään muistaa? En minä ole mieheni tai vaikkapa isäni ainoa läheinen, vaan apuna olisi monia muitakin ihmisiä.



Ja vaikka olisikin niin että olisi ainoa läheinen, voi aika ison osan asioista ulkoistaa esim. lakimiehelle tai vaikka jollekin omalle sukulaiselle.

Ei surressa ole pakko jaksaa kaikkia asioita yksin.

niihin kyllä opastetaan omaisen kuollessa. Varsinkin verottaja pitää huolen, että sureva omainen pistää töpinäksi ja aloittaa kuolinpesän selvittämisen ja muut juoksevat asiat.

Vain kerran olen jäänyt pulaan, kun olen täältä neuvoja kysynyt.

pakko lisätä: muistuta kuollutta käymään jossain vaiheessa (kun joutaa) irtisanomassa puhelinliittymänsä. Oon kuullut, että on kyselty paikalle, kun joku muu on tilanteessa sitä yrittänyt tehdä.

Kun tieto kuolemasta on Väestörekisterikeskuksella, se menee automaattisesti KELAan, pankkiin, vakuutusyhtiöille, eläkekassoille, useimpiin postimyyntifirmoihin yms yms. Hautaustodistuksen tarvitsee, sillä vaikka hautaustoimistot saavatkin tiedot vainajasta Väestörekisteristä ulos, lupa tarvitsee olla paperilla silti, kun alkaa hautajaisia järjestelemään. Kirkkokin tietää että henkilö on kuollut, kun ryhtyy järjestämään hautajaisia. Mutta mulla ei ole ollut hoidettavana vainajia, joilla on alaikäisiä lapsia, siinä homma todennäköisesti menee hieman kimurantimmin. Ärsyttävää on se, että jokainen pankki haluaa omanlaisensa valtakirjan pesänhoitajalta eli kun alkaa voimat hiipua siirtäkää rahanen kaikki yhteen pankkiin, niin perilliset pääse vähemmällä.

äitini oli molemmille se lähiomainen. Sairaalassa kuoli kumpikin ja eläkkeellä olivat. Yhdessä hoidettiin asiat äitiä tukien, toki hän allekirjoitti kaiken. Perukirjoitus annettiin pankkilakimiehen tehtäväksi, hän hoiti myös siihen liittyvät selvitykset. Täti oli neiti-ihminen, hänen kohdallaan asiat olivat hankalampia kun etukäteen tietoa oli vähemmän. Isän paperit ja asiat äiti tiesi valmiiksi jo aika hyvin. Jos jotain unohtuu, niin kyllä eri instanssit muistuttaa.

Oon pariin kertaan joutunut kaiken tuon tekemäänkin kun vanhempi/isovanhempi kuollut ja mä ainoa omainen. Hautaustoimistosta mä sain oikeastaan kaikki tarvittavat tiedot noista mitä tarvitsee hoitaa, mutta onhan siinä hemmetinmoinen soitto- ja paperirumba. Ekaa kertaa ajattelin että oispa kiva kun ois sisaruksia jotka ois osallistuneet.

irtisanoivat mummoni puhelinliittymän ihan sähköpostiviestin perusteella, samoin sähkösopimuksen irtisanoin ihan sillä Helsingin Energian verkkoilmoituksella. Tosin varmaankin tarkistivat tuon asian Väestörekisteristä, en tiedä.



Vaikeinta oli saada tilit lopetettua Sampo pankissa, siihen tarvittiin kolme erilaista valtakirjaa ennenkuin onnistui. Koska kaksi ensimmäistä antoi luvan KAIKKEEN, vasta kolmas erikseen tilien lopettamiseen, vaikka tämä oli jakokirjassakin jo kertaalleen todettu. Mutta siis vattuiluihan se pankilta oli, kun tajusivat että 20v tilillä maanneet rahat katoavat muiden pankkien iloksi. No eipä tarvii itse ikinä Sampon asiakkaaksi onneksi ryhtyä:)