Koska mä kasvan aikuiseksi???!!

Vaikka ole ntäysin aikuinen ja huolehtinut omasta perheestäni ja taloudestani jo vuosikausia, silti tunnen itseni teini-ikäiseksi vanhempieni ja sukuni seurassa! Tulen jotenkin jopa avuttomammaksi! Lisäksi juuri tuo äiti-tytär-suhde.... hermot kiehahtaa ja jopa kielenkäyttö on joskus kuin teinillä! MUtta toisaalta, se oli samanlaista omalla äidilläni ja hänen äidillään. Silti rakastamme toisiamme äärettömästi.

Enempää en ajatellut hankkia. Joten se ei toiminut ;)

Ei ole kireä, ei pala pinna... Olsko niin, että sun historia selittää osan ja sun temperamentti ja luonne loput.

Me just siskon kanssa tänään puitiin ihan samaa.



Tai systeri sanoi, että hän on aina ihaillut mussa sitä piirrettä, etten mä niele kaikkea mitä se mutsi keksii..



Ja mä taas ihailen siskossa niitä lehmän hermoja, että sisäänulos, se jaksaa äitiä aina vaan.



esim. siskoni on perheineen kutsuttu äidillemme kylään. siskoni vasta, että jos olette kumpikin selvinpäin, tulemme.



Eli tässä tulee käymään niin, että kun eivät kuitenkaan ole täysin selviä, niin sisko kääntyy kynnykseltä takaisin kotiinsa ja äiti suuttuu verisesti ja katkaisee suhteet noin pariksi kuukaudeksi, kunnes siskoni kyllästyy mykkäkouluun ja pyytää anteeksi!



Tätähän tämä on. Helvetin rasittavaa ja silti äitihän se on. Naurettiin huomista vedet silmissä, vaikka totinen paikka onkin.