Kuinka korkea on nykynuorten elintaso?

Jos elintasoa mitataan rahalla, tavaralla ja kuluttamisella, niin suomalaisten nuorten elintaso on nyt keskimäärin korkeampi kuin koskaan ennen. Niin on myös työikäisten ja eläkeläisten.



Tämmöisen kun kirjoittaisi Taloussanomien kommenttipalstalle, saisi tunnissa vastaansa 50 raivonpurkausta, että näin köyhiä ei oltu edes isonvihan aikana.

Mutta on myös köyhiä perheitä, joissa elintaso ei todellakaan ole noussut. Katsoitteko eilen Yleltä leipäjonoista kertovan dokkarin? On myös perheitä, joissa nuorilla ei ole varaa käydä lukiota, koska kirjat maksaa niin paljon.

mutta ei suinkaan kaikilla, kuten siitä dokkaristakin kävi ilmi.



Ensi vuonna meillä esikoinen aloittaa lukion ja siksi minä etsin toista työtä, jotta sen voin hänelle tarjota.

mutta ei suinkaan kaikilla, kuten siitä dokkaristakin kävi ilmi.

Ensi vuonna meillä esikoinen aloittaa lukion ja siksi minä etsin toista työtä, jotta sen voin hänelle tarjota.

Ne nuoret jotka eivät pysty/jaksa/viitsi edes yrittää köyhtyvät ja kurjistuvat edelleen ja toisaalta yritteliäät ja aikaansaavat nuoret saavuttavat hyvän elintason aiemmin kuin ennen.

Asuntolainaa tosin on eläkeikään saakka mutta myös maksukykyä. LIsäksi pystytään matkustamaan ja nauttimaan elämästä aiempaa enemmän, panostetaan elämänlaatuun (esim hyvä ruoka, ystävien tapaaminen, kodin sisustus, perheen harrastukset jne)

Onneksi omat lapset ovat kaikki noita "selviäjiä", kuka pienemmillä kuka suuremmilla tuloilla. Jopa perheen opiskelijalla on parempi elintaso kuin minulla samanikäisenä 2 lapsen toimistoapulaisäitinä!

Kun itse opiskelin 90-luvulla, oli selvää, että asuin soluasunnossa ja tein kesät töitä, jotta selvisin ilman lainaa. En matkustellut enkä ostellut kalliita stereoita tms. Ja en ollut poikkeava opiskelijakavereideni joukossa.



Nykyään ei oikein tuo soluasuminen enää nuorille kelpaa ja myös opiskelijana halutaan matkustella tai jopa ostaa auto tai asunto. Puhelimet ja laitteet ja koneet on viimeistä huutoa.

Nykyopiskelijoiden tuet ovat pienemmät kuin 90-luvun opiskelijoiden. Maksukyky on siis huonompi, ellei tee töitä tai nosta lainaa.



Jos joku haluaa matkustella tai ostaa auton, ei kyllä onnistu siinä opintotuella.

Itse olen opiskelija ja väittäisin, että tulotaso on varmaankin noussut, mutta muuttuneilla asenteilla on suuri merkitys. Ennen oli selvää että opiskelijana elettiin vaatimattomasti ja rahaa ylipäätään säästettiin ahkerasti. Tärkeänä pidettiin esim. oman asunnon hankintaa, kun nykyään vaikkapa matkustelu kuuluu nuorten aikuisten elämään, mikä ei ennen ollut lainkaan tavallista.

Mielestäni ennenkaikkea nuorilla on tärkeämpää se, miltä asiat näyttävät ulospäin! Väitän, että nykyteinit ovat merkkitietoisempia kuin ennen, jo tarjonnan ja mainonnan eksponentiaalisen lisääntymisen takia.



Nuoret haluavat IPhoneja, uusia läppäreitä, Ipodeja ja Ipadeja, tietokonepelejä, merkkivaatteita, ja ennenkaikkea varsinkin merkkiasusteita! Ei omassa nuoruudessani tytöillä ollut kalliita koruja, tai merkkikäsilaukkuja, tai koululaukkuna merkkilaukkuja, jotka maksavat jopa satoja euroja!



Nuoret myös tänäpäivänä meikkaavat merkkimeikeillä, ennen ostettiin halpoja Anttilan meikkejä, nyt ostetaan kosmetiikkamyymälästä laatumerkit.



Toisaalta nykyään lähes kaikki yliopisto-opiskelijat ja muut opiskelijat käyvät töissä opintojen ohessa. Ennen keskityttiin tiiviimmin vain siihen opiskeluihin, ja syötiin halpaa makaroonia ja tonnikalaa.



Kynnys valmistumisen jälkeen saada kunnon työpaikka ns. paskaduuneista on noussut. Nykyään hyvistä työpaikoista on pula, ja vaikka olisi kuinka tutkintoa alla, niin verissäpäin saa taistella kunnon työpaikasta, että ei jää pätkätyöläiseksi, osa-aikaiseksi, tai saa kunnon palkkaa, eikä työskentele alipalkattuna koulutukseensa nähden, varsinkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla tätä ongelmaa...



Myös pääsy ensimmäiseen omistusasuntoon on vaikeampaa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, koska hinnat karanneet pilviin. Ja korkeasta vuokratasosta on vaikeaa säästää.



Monet nuoret myös eivät osaa säästää, otetaan pikavippejä, tai tuhlataan kaikki ansaitut rahat vaatteisiin, leffalippuihin, ravintoloihin, biletykseen, matkusteluun, kännyköihin jne.



Jotkut nuoret pistävät järkyttävän summan vuositasolla vaatteisiin, asusteisiin ja matkusteluun. Tätä olen aina ihmetellyt, millä rahalla???

vaatimukset on kovemmat. Tehdään ehkä myös töitä enemmän opintojen ohella, jotta saadaan elämä rahoitettua. Ei olla valmiita asumaan vaatimattomasti solussa kaupungin laidalla vaan halutaa yksiöön tai kaksioon keskustaan ja halutaan matkustella. Ei ajatella niin, että nyt eletään vaatimattomammin ja matkustellaan sitten, kun valmistutaan tai että sisustetaan koti sitten kun valmistutaan ja päästään palkkatöihin.



Toki 90-luvullakin vanhemmat auttoi, mutta mun tuttapiirissä saa sen kuvan, että vielä enemmän nykyään autetaan, maksetaan autoja opiskelijoille jne.



Sitten on varmasti se kääntöpuoli myös - kaikilla ei ole tähän varaa.



t. 7

Nykyopiskelijoiden tuet ovat pienemmät kuin 90-luvun opiskelijoiden. Maksukyky on siis huonompi, ellei tee töitä tai nosta lainaa.

Jos joku haluaa matkustella tai ostaa auton, ei kyllä onnistu siinä opintotuella.

ohessa, oma vuokrakämppä Hesan ydinkeskustassa, matkustelee (viimeksi 5 vkoa aasiassa). Lainaa ei ole ottanut eikä pyytänyt rahaa meiltä vanhemmilta.

6

Nykyopiskelijoiden tuet ovat pienemmät kuin 90-luvun opiskelijoiden. Maksukyky on siis huonompi, ellei tee töitä tai nosta lainaa.

Jos joku haluaa matkustella tai ostaa auton, ei kyllä onnistu siinä opintotuella.

Ei onnistukaan. Vanhemmat, ennakkoperinnöt, työnteko jne. on ne joilla rahoitetaan eläminen.

Varmaan on enemmän rahaa käytössä nyt kuin ennen, eli vanhemmat antavat enemmän, nuoret tekevät töitä ja tietysti pikavipit yms. vaikuttavat myös siihen, että rahaa on käytössä (ainakin hetkellisesti). Ja nettikauppojen osamaksumahdollisuus aiheuttaa sen että tavaroita voidaan haalia vaikkei rahaa niin paljon olisikaan.



Toisaalta en usko että elintaso sinänsä olisi ihan hirveästi noussut, mutta ihmiset nykyään käyttävät rahaa ihan eri tavalla kuin ennen. Ennen laitettiin varmasti enemmän säästöön, nykyään on esim. netin kautta enemmän houkutuksia.

Kyllä työtä opiskelunkin ohessa riittää, jos vaan tyytyy vähän vähemmän hohdokkaampaan työhön ja jaksaa etsiä. Tietenkin se on rankkaa, mutta ei se paljon helpommaksi muutu tulevaisuudessakaan. Nöyrä asenne työhön mahdollistaa verrattain korkeankin elintason.

Opiskelen itse kokoaikaisesti ja teen eri työpaikoissa noin 50 tuntia työtä viikossa, opintotukea en saa. Oma uudehko auto seisoo pihalla, ja juuri sijoitin osakkeisiin huomattavan summan. Eikä ole muuten vanhempien rahoja.



Enkä ole mikään kauhea nipottaja, kavereita ja harrastuksia löytyy.

Mutta onhan se asennekysymys jos ei pienestä pitäen ole oppinut työtä tekemään, itse olen tästä opetuksesta ikuisesti kiitollinen vanhemmilleni.

asunto ja reilusti pääomatuloja kun aloittavat korkeakoulu- tai yliopisto-opinnot.

vaatimukset on kovemmat. Tehdään ehkä myös töitä enemmän opintojen ohella, jotta saadaan elämä rahoitettua. Ei olla valmiita asumaan vaatimattomasti solussa kaupungin laidalla vaan halutaa yksiöön tai kaksioon keskustaan ja halutaan matkustella. Ei ajatella niin, että nyt eletään vaatimattomammin ja matkustellaan sitten, kun valmistutaan tai että sisustetaan koti sitten kun valmistutaan ja päästään palkkatöihin.

Toki 90-luvullakin vanhemmat auttoi, mutta mun tuttapiirissä saa sen kuvan, että vielä enemmän nykyään autetaan, maksetaan autoja opiskelijoille jne.

Sitten on varmasti se kääntöpuoli myös - kaikilla ei ole tähän varaa.

t. 7

En kyllä tunne, kuin muutaman nuoren, mutta kaikilla tuntuu olevan rahaa ihan hirveästi käytössään - on jäsenyyksiä kuntosaleille, viikonloppuisin bailausta, hienosti sisustettuja yksiöitä. Serkullani 20 v on paljon hienommin sisustettu koti kuin minulla, reilu kolmekymppisellä perheenäidillä. Lisäksi hän kävi viime viikolla silmien laserleikkauksessa, mistä minä olen haaveillut koko elämäni...

Voi olla, etteivät kaikki nuoret ole tuollaisia, mutta kyllä tuntuu, että elintaso on valtavasti noussut siitäkin ajasta kun itse olin opiskelija eli noin 10-15 vuotta sitten. Ei silloin kyllä vielä Iphoneja ollutkaan, nettiäkään ei ollu oikestaan kellään kotona kun se oli niin kallista. Käsittääkseni opintoraha ei kuitenkaan ole tuosta hirveästi noussut, joten en sitten tiedä, millä nämä nykynuoret elämänsä rahoittavat.

Ei ole ihme, jos nykyajan kolmi-nelikymppiset kummeksuvat parikymppisten elämäntasoa. Yksi luonnollinen selitys työnteon lisäksi on kasvanut varallisuus. Tämä on ollut aika köyhä maa ja lapsia on ollut paljon. Nyt keski-ikäisillä on jo jakaa omien vanhempiensa asuntoja ja muuta lapsilleen eri mittakaavassa kuin kymmenen vuotta sitten.

Monet vanhemmat myös ostavat asunnon lapselleen ja ottavat jopa velkaa sitä varten. Laskevat, että sijoituksen arvo säilyy ja jopa kasvaa.