Kuka auttaisi hullua?
Mielenterveyteni horjuu pahasti.Tuntuu, etten jaksa kohta elääkään.
Kommentit (8)
Tapahtuiko jotain ikävää, vai alkoiko arki maistua paskalle? Lääkäri osaisi neuvoa, mistä saa apua. Tai jos paikkakunnallasi on jonkinlainen kriisikeskus, niin sinne voi päästä nopeastikin juttelemaan.
ovat näin herkkäluontoisten ongelmien kanssa usein todella kädettömiä. Kun itse kävin omista psyykkisen puolen ongelmista juttelemassa työpaikan lääkärille, näytti koko ajan siltä niin kuin haluaisi vajota maanarakon. ERittäin epäempaattinen, kiusaantunut ja sosiaalisesti kömpelö lekuri. LÄhdin pois nöyryytettynä pilleriresepti kourassa. Joten jos lääkäriin menee, kannattaa varautua siihen, että fiilis voi pahentua tylystä käytöksestä.
ap, olisi kiva kuulla tarkemmin, mistä on kyse. Masennus vai jotain muuta?
Ap, voi sinun kanssa. Tuo itsetuntoasia olisi tosi hienoa saada kuntoon. Itselläni se on ollut ainoa voimavarani pahojen masennusteni keskellä. Se, että on tarpeeksi itserakkautta pitää maailmaa vihollisena ja itseä arvossaan.
Kolmoselle, sieltä lääkäriltä kannattaa pyytää lähete viisaammille ihmisille. Minunkin kohdallani on parilta terveyskeskuslääkäriltä mennyt paskat housuun, kun olen kertonut miltä oikeasti tuntuu. Lääkemääräyksiä (tai -ehdotuksia) en ota kuin psykiatreilta.
Meni kolmonen eli ap ja nelonen sekaisin, sori:-)
Meni kolmonen eli ap ja nelonen sekaisin, sori:-)
kiitos kommentista. Mä olen aikanaan käynyt psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia ja jopa psykiatreja läpi. En ole saanut apua lääkkeistä, en terapiasta. SEn sijaan onneksi tiedän, että oireeni ovat työperäisiä, joten niille on konkreettinen syy. Jo sen tietäminen helpottaa, samoin se, että tiedän että kärsin kaamosaikaan pahemmista oireista. Kun kohta alkaa päivät pidetä, olo alkaa helpottaa. Toivon, että ap:lle käy samoin!
Toivon minäkin ap:lle parasta, tilanne kuulostaa siltä, että sen voi vielä pelastaa oikeilla työkaluilla. Minulla terapia auttoi selvittämään ajatuksia, napeista on ollut lähinnä ensiapua. Tuo on kiva kuulla, että kevään tulo auttaa. Itsellä kesä on aina se pahin aika! Onneksi on nämä muut vuodenajat:-)
Tapahtuiko jotain ikävää, vai alkoiko arki maistua paskalle? Lääkäri osaisi neuvoa, mistä saa apua. Tai jos paikkakunnallasi on jonkinlainen kriisikeskus, niin sinne voi päästä nopeastikin juttelemaan.
Oon ollut koulukiusattu, työpaikkakiusattu ym.Itsetuntoni on nollassa.