Vauvan nukuttaminen vieressä vs. pinnasängyssä

Meillä lapsi nukkunut perhepedissä ja yöt nukuttu hyvin. Isoäitini oli innoissaan kun kerroin tästä. Häntä ihan harmitti kun oli omat lapsensa 60-luvulla pinnasängyssä nukuttanut, sillä itse oli pienenä nukkunut vanhempiensa välissä (varmaan 70 vuotta sitten perhepeti oli niin normaalia ettei sitä ihmetelty ja se auttoi jatkamaan imetystä kauemmin ja imetystä pidettiin silloin myös ehkäisykeinona)

Meillä on niin, että esikoisemme nukkuu minun vierelläni sängyssä. Mieheni nukkuu valitettavasti lattialla patjalla vieressämme koska hän voi vahingossa hujauttaa käden tai jalan vauvan päälle.

Olen huomannut että vauvani nukkuu paljon paremmin vieressäni kuin pinnasängyssä. Vieressä nukkuessaan vauva nukkuu koko yön ! Ja kun kokeiltiin nukuttaa vauvaa pinnasängyssä niin herää yöllä aina 3 aikaa. Tätä kokeiltiin 3 yötä ja kyllä se on vaan niin että esikoisemme nukkuu paremmin vieressäni.

Minäkin nukun beibin kanssa, helpompi nyt näin. (Mies nukkuu yksinään) Vauva ei edes ehdi itkeä nälkäänsä, kun havahdun jo ähinään ja maiskutteluun. Samoin voin välillä vaihtaa lapsen asentoa ja nostaa olalle vatsavaivojen jyllätessä, ilman että tarvitsee parahtaa tuskasta. Jos muksu nukkuisi meillä pinnasängyssä, niin se olisi yhtä ylös hyppimistä koko yö. Imetyksiä kuitenkin 2-4 h:n välein. Tuntuu, että tällä tavalla meillä nukkuu kaikki parhaiten. Katsotaan uusiksi sitten, kun on totuttu kiinteisiin, masu ei vaivaa, muksu vaihtaa itse asentoaan ja yöllä ei ehkä herätä ollenkaan.

Kuopus taas nukkui mun kainalossa 0-2kk iässä puolet ajasta. Kerran kävi silleen, että heräsin ja ihmettelin missä vauva on. Vauva, noin 3 viikkoa vanha, löytyi peittojen alta. Hieman pelästyin. Olin tuolloin tosi väsynyt kun esikoinenkin vielä heräili usein. Onneksi vauva nyykyään nukkuu hyvin omassa sängyssään.

Itse koin huomattavasti helpommaksi lapsen vieressä nukuttamisen, kun kuitenkin piti monta kertaa yössä imettää. Alkuun yritin nukuttaa omaan sänkyyn, kun sitä joku "kokeneempi" suositteli, paljon rankempaa oli ravata oman sängyn ja pinnasängyn väliä ja edes takaisin nostella vauvaa, kun lopulta ottaa viereen ja pitää siinä, kumpikaan ei ehtinyt edes kauheastivalpastua kun vauvan tuli nälkä, tissi vaan suuhun heti ja sit molemmat jatkoi unia.. Mä ainakin nukuin paljon paremmin näin, samoin vauva.



Pelkäsin myös tuota vauvan päälle kierähtämistä, vaikka jopa neuvolassa sanottiin että se on liki mahdotonta jos äiti tosiaan ei oo kännissä/huumeissa - vaistot pelaa sen verran hyvin. Silti varalta tein niin, että nostin vauvaa sen verran sängyssä ylöspäin, että sen vatsa oli mun kasvojen kohdalla - en ois voinut tukahduttaa edes teoriassa..



Imetin lasta 1,5-vuotiaaksi johon asti siis nukkui vieressäni, sitten unikoulutettiin alle viikko, siitä asti lapsi nukkunut omassa sängyssään täydet yöt ilman mitään ongelmia. Muksu nyt jo ekaluokkalainen :)



Mun neuvo on, että tee kuten itsestäs parhaalta/luonnollisimmalta tuntuu. Eihän kaikki edes saa unt, jos vauva tuhisee vieressä. Tsemppiä!

vieressä. Tätä suositeltiin jo sairaalassa (eipä sillä, että se olisi vaikuttanut päätökseen, meillä ei ollut vauvalle ollenkaan omaa sänkyä odottamassa).



Muutkin eläimet nukkuvat pentujensa vieressä, en oikein usko, että ihminen on niin poikkeuksellinen, että ilman päihteiden/ lääkkeiden vaikutusta kierähtäisi vauvan päälle.



"Vauva" on nyt vuoden vanha. Nukahtaa illalla omaan sänkyynsä ja tulee sitten aamuyöllä meidän viereen. Alettiin nukuttaa omaan sänkyyn siinä vaiheessa, kun häntä ei voinut enää jättää huoletta meidän sängyn päälle yksinään, ts. silloin, kun alkoi liikkua.



Kyllä omaan sänkyyn oli jonkin verran totuttelua, mutta onhan se vauvan elämä muutenkin jatkuvaa muutosta. Koko ajan siirrytään vaiheesta toiseen.

Onneksi hän syntyi Ruotsissa, jossa perhepetiin oikein kannustettiin, mm. juuri äidin jaksamisen takia.

Mitään ongelmia tai uhkatilanteita ei ollut, ei edes vaikka mieheni nukkuu sikeästi.

Kaksi seuraavaa lastamme sitten nukkuivatkin paremmin omassa sängyssä.

Eli kannustaisin ottamaan viereen nukkumaan, niin saatte kaikki paremmat yöunet.

Kaikki lapseni ovat nukkuneet vieressäni vauvana. Harrastin myös tuota, että vauva nukkui vähän "ylempänä" sängyssä, kuin minä. Monesti jäivät imetyksen jälkeen kuitenkin ihan kainaloon. En tiedä ketään, jolla olisi sattunut jotain, jos vauva on nukutettu vieressä. Itselleni tuo vieressä nukuttaminen on ollut ainoa tapa saada nukuttua öisin. Omaan sänkyyn lapset ovat siirtyneet jokainen alle vuoden ikäisenä, eri huoneeseen n. 1,5-vuotiaana ilman mitään ongelmia.

Harrastin myös tuota, että vauva nukkui vähän "ylempänä" sängyssä, kuin minä.

tosin mies nukkui samalla tasolla, hän on niin pitkä.

4

http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml



Tähänastiset tutkimukset eivät todista, että perhepedissä nukkuminen olisi itsessään vaarallista

http://www.imetystukilista.net/faq/uni.php



Antropologi, filosofian tohtori James McKenna on tutkinut äidin ja vauvan yhdessä nukkumista. Kalifornian yliopiston neurologian laitoksen unihäiriökeskuksessa 3 kk ikäiset vauvat äiteineen nukkuivat laboratoriossa muutamia öitä. Äiti-vauva -parit oli jaettu etukäteen kahteen ryhmään sen mukaan, nukkuivatko he kotioloissa yhdessä vai erikseen. Laboratoriossa he nukkuivat 2 yötä tottumaansa tapaan ja yhden yön päinvastoin. Nukkumista kuvattiin videolle ja elintoimintoja monitoroitiin. Tulosten mukaan yhdessä nukkuminen lisäsi kokonaisunimäärää riippumatta siitä, oliko siihen aikaisempaa tottumusta vai ei. Yhdessä nukkuminen pidensi imetysaikaa ja -tiheyttä, ja vauva ilmaisi itkien nälkäänsä vain erikseen nukkuessa. I ja II-vaiheen uni lisääntyi, III- ja IV-vaiheen uni väheni yhdessä nukkuessa, eli vauva on herätettävissä helpommin. Yhdessä nukkuminen lisäsi äidin ja vauvan unen samanasteisuutta ja hereillä oloa yhtä aikaa. Yhdessä nukkuessa vauva nukkui harvemmin vatsallaan, mitä pidettiin hyvänä asiana. Yhdessä nukuttiin hyvin lähekkäin, kasvokkain, mikä lisäsi vauvan saamaa sensorista stimulaatiota. Äidit myös valvoivat lapsensa unta myös nukkuessaan. Riippumatta aikaisemmista nukkumistavoista kaikki siis hyötyivät yhdessä nukkumisesta.

Mutta nukkuu sekä pinnasängyssä että vieressä. Yöaloitetaan pinnasängyssä mutta ensimmäisen syötön jälkeen jää sänkyymme. Aluksi vauvamme oli niin pieni että en uskaltanut nukkua kunnolla, jos jäi viereen, mutta enää ei ole mitään ongelmia. Yleensä nukkuu minun ja mieheni välissä, niin että on selkeästi korkeammalla kuin meidän päämme. Oman peiton alla. Joskus nukahdetaan molemmat imetykseen ja näin vauva jää kainaloon. Olen tosin huono uninen ja herään pienimpiinkin ääniin ja liikkeisiin. Mieskin on oppinut varomaan vauvaa jos on hänen vieressään, vaikka on ollut tähän asti hyvin sikeä uninen. Mitään haavereita ei ole käynyt ja itse olen paljon levänneempi kun ei tarvitse hyssytellä tai kuunnella huutoa tai nostella edes takaisin. Myöskään ei tarvitse koko yötä tuntea pieniä potkuja vaan vähintään 5h saa nukkua rauhassa kun vauva on pinnasängyssä.

Vauva nukkui pinnasängyssä mutta pinnasänky oli ihan kiinni meidän vanhempien sängyssä ja laita oli alhaalla joten oli "melkein" vieressä.

Ja meidän sänkyyn en vauvaa uskaltanut ottaa miehen takia...kerran löi minua unissaan nyrkillä nenään ja tekee unissaan "hyppykäännöksiä" niin siinä rutistuu eukko ja vauva!

Olemme melko rauhallisia nukkujia, eli ei ole tullut unissa telottua kumpaakaan :)



Me yritimme opettaa esikoista pinnasänkyyn, mutta nukkui lyhyitä pätkiä ja herätessää sai molemmat vanhemmat hereille. No otimme vauvan väliimme (välillä oli myös seinän puolella) ja kaikki nukkuivat huomattavasti paremmin. Kuopusta varten ei edes pinnasänkyä enää kasattu.



Nukuimme melko pitkään perhepedissä ja vieläkin päiväkoti-ikäisinä lapset haluavat usein tulla viereemme nukkumaan. Ja vaikka nukahtaisivat omaan huoneeseensa, niin ainakin kuopus jossain vaiheessa kömpii väliimme. Itse en edes yleensä herää siihen.



Neuvolantäti aikanaan kertoi, että suurimmassa osassa tapauksista, joissa vanhempi on vahingossa pyörähtänyt lapsen päälle ja tukehduttanut hänet, on asiaan liittynyt alkoholi ja/tai huumeet. Näistä ei vain pidetä kovinkaan suurta meteliä yleensä.



Isi35

Sänky seinää vasten ja vauva on nukkunut ensi alkuun seinän puolella, koska vaikka luotan itseeni etten vauvan päälle kierähdä, mutta miehellä en usko olevan samanlaista herkkyyttä. Isompi vauva, ehkä n.6kk eteenpäin, on sitten nukkunut jo keskellämmekin. Meillä ei edes ole ollut pinnasänkyä kuin esikoisella, jolloin huomasin sen aivan turhaksi. Siellä ei nukkunut kukaan ja sinne vain kasaantui ylimääräistä tavaraa. Lapset ovat sitten jossain vaiheessa, 1,5-2v iässä siirtyneet omaan sänkyynsä. Tosin edelleen tulevat usein aamuyöstä sänkyyn ja toisinaan meitä herää 5 ihmistä samasta sängystä. :)



Kaikki eivät suinkaan ole tätä meidän systeemiä ymmärtäneet ja esim. neuvolassa en ole sanonut nukuttaneeni vieressä sen jälkeen kun esikoisen kohdalla sain sieltä saarnan sen vaarallisuudesta. Uskon että tämä on asia johon ei ole yhtä ainoaa vastausta. Jokainen tekee asiassa oman parhaansa mukaan ja meillä se oikea tapa on ollut perhepeti.