Turvallinen kiintymyssuhde ja vl äiti

ylipäätään lapsiin vaikuttaa?

Hei, kirjoitit että työskentelet varhaiskasvatuksen piirissä. Olet siis asiantuntijana perillä kiintymyssuhteen kehittymisen merkityksestä lapselle. Kun sinulla on asiasta tärmällista opinnoissasi ha´nkkimaasi tietoa, etkö koe että on epäeettistä jättää kertomatta sitä liikkeessäsi esim. puhujille? Hehän opettavat pakkolisääntymistä eli ehkäisyn kieltoa saarnoissaan, ja oppi siiretään aina uusille sukupolville. Heillä on harvoin koulutusta näissä asioissa. naisiahan ei lisäksi puhujaksi hyväksytäkään. Ja syntyy edelleen lisää vaurioita, turvattomasti kiintyneitä lapsia, joilla on aikuisena eriasteisia vammoja ja vaikeuksia ihmissuhteissaan, parisuhteessa ja perheessä yms.

Etkö koe että ammatillinen etiikkasi vaatii tuomaan esille tietosi?

Jos tarkoitit minua niin kirjoitin että työskentelen varhaisen vuorovaikutuksen ja sen tukemisen parissa. Ja kyllä, olet oikeassa siinä että asiasta täytyy puhua näissä meidän vl-piireissä. Paljon puhunkin, mm. naisille suunnatuissa illoissa. Toivon että puheenvuoroni jäisi aina jonkun mieleen ja joku jäisi miettimään asiaa oman perheen kohdalla. Ja nimenomaan ammattietiikkani kautta ajattelen, että aina kukn mahdollista, minun on tuotava tätä näkökulmaa esille.

terv. vl-nainen

Sen sijaan pohtisin enemmän sitä, kuinka vahingoittavaa lapsen psyykelle on pakkouskoa Jeesukseen.



Mitä jos lapsi ei sydämessään uskokaan Jeesukseen? Mitä jos hän vain teeskentelee uskovansa, muttei ikinä uskaltaisi myötää ajatuksiaan edes vanhemmilleen?

vl-piireistä. Niissä ei juurikaan jeesuksesta puhuta. Uskominen jeesukseen on hukkunut ulkonaisten seikkojen alle.



Lapselle on pieni paha jeesus verrattuna esim. siihen, että nukkumaan ei voi käydä, jos ei ole "saarnattu synnit anteeksi".

Ehkä tässä keskustelussa ei kaikilel ole tiedossa mikä ahdistaa parisuhdetta ja äiti-lapsi-suhdetta eniten. Se että äiti-lapsi-suhde ei pääse rauhassa edes alkuun kun nainen alkaa jo odottaa seuraavaa vauvaa.



Lisäksi. Se suhde alkaa kehittyä jo odotusaikana.Jos nainen ei olisikaan halunnut tulla vielä raskaaksi? Miten tämä vaikuttaa?



Ristiriitaista. puhun kokemuksesta mutta jääköön sanomatta enempää.

Aina unohdetaan kun näistä puhutaan, yksi näkökulma. Ei kysytä, miltä tuntuu lapsesta itsestään.



Olen lestadioalisen suurpeheen vanhimmasta päästä. Näin läheltä että äidillä oli aina vauva käsivarsilla. Jäin vuosi vuodelta kauemmaksi äidistä. Kun tulin murrosikään, äiti ei osoittanut ymmärtävää lämpöä eikä läheisyyttä kun miniä sain naisellisuuden ensi merkit. Aikuisiällä meillä ei ollut minkäänlaista läheisyyttä. Tunsin epätoivoista vierautta, ja kaipasi äitiä. Terapiassa näitä on pitänyt sitten purkaa ja on ollut hyväkin tehdä niin. Suren edelleen että menetin äidin.



Ottakaa hyvät ihmiset huomioon se miltä lapsesta tuntuu! Kuunnelkaa lasta omassa sisimmässä... Älkää aina puhuko vaan suurperheen äidin väsymisestä. Sekin tietysti vaikuttaa lapsiin. t. Eräs vl-perheen kasvatti.

Sana kiintymyssuhde on lapsen varhaisvaiheen psykologisen kehityksen käsite. Sillä kuvataan perusasennoitumista, johon lapsi nojautuu suhteessaan äitiin, ja itse asiassa myös sitten myöhemmin. Lapsi voi tulla eri tavoin kiintyneeksi, turvallisesti tai turvattomasti. Riippuu äidin kyvyistä ja käytöksestä lapsen kanssa.



Joka on lapsia saanut, ei ole varmaan voinut olla kuulematta neuvolassa tästä.

Kuinkakohan ahdistavaa sitten on, jos äiti on pohtinut vahinkoraskauden aikana esim. aborttia?

Mielenterveyden ongelmat?

Tai vaikka jos parisuhde kariutuu?



Sattuu näitä paremmissakin piireissä, suurimpia riskejä kiintymyssuhteelle ei kuitenkaan liene mikään uskonto, vaan päihdeongelmat. Näistä on aika vähän aloituksia verrattuna vl-aloituksiin...?

- siis kun lapsia alkaa olla aika monta - kiintymyssuhdehäiriöiden riski kasvaa. Onhan selvää, ettei äidistä ja isästä millään riitä riittävää yksilöllistä huomiota, sanovat vanhemmat mitä tahansa. Sen lisäksi jos vielä ahdas uskonnollisuus vaurioittaa lisää niin avot.

Floor is yours.

Ei kukaan vanhempi mieti mitään tuollaisia. tais olla vitsi.

joka kirjoitti:



"Eikös kaikki odottavat äidit ole välillä jännittyneitä?



Sen sijaan pohtisin enemmän sitä, kuinka vahingoittavaa lapsen psyykelle on pakkouskoa Jeesukseen.



Mitä jos lapsi ei sydämessään uskokaan Jeesukseen? Mitä jos hän vain teeskentelee uskovansa, muttei ikinä uskaltaisi myötää ajatuksiaan edes vanhemmilleen?"



Ei tule varmaan kellekkään mieleen!

mutta olen ollut vl-yhteisössä lapsuudesta saakka. Erosimme mieheni kanssa liikkeestä. Tunnistin sen että suhde lapsiin parani kun pääsin eroon raskaudenpelosta.



Tämä on mielestäni asia johon ei ole kiinnitetty missään huomiota. Äiti-lapsi-suhteet ovat hyvin herrkä asia.



Ajatuksistani ja kokemuksistani voi lukea tästä:



http://freepathways.wordpress.com/2012/12/11/meri/



Olen iloinen jos joku samaa tai kokonaan erilaista kokenut äiti voisi kommentoida.



t. Meri

Kyllä, tutkimuksissa on todettu, että suurperheissä

- siis kun lapsia alkaa olla aika monta - kiintymyssuhdehäiriöiden riski kasvaa. On selvää, ettei äidistä ja isästä millään riitä riittävää yksilöllistä huomiota, jos lapsia on toistakymmentä, sanovat vanhemmat mitä tahansa. Lisäksi ahdasmielinen ja ankara uskonnollisuus on aina riski lapsen tasapainoiselle kehitykselle.

Merin tarina oli kyllä surullinen.

Ja täysin käsittämätön ateisti-perheen kasvatille. Minutkin on kasvatettu kunnioittamaan elämää. Kunnioittamaan sitä niin paljon, että pitää olla varma halustaan ja kyvystään vanhemmuuteen ennen kuin lapsia aletaan tekemään.



Jos terkat ja lääkärit, joille sattuu vl-naisia asiakkaaseen eivät ota naisen itsemääräämisoikeutta puheeksi se voi johtua siitä meidän on totaalisen vaikea yksinkertaisesti ymmärtää, että joku vielä nykypäivänä noudattaa noita juttuja eikä itse pyydä ehkäisyä/ strerilisastiota jos sen haluaa. Tarvittaisiin siis koulutusta myös terveyden- ja sairaanhoitoon, jotta vl-perheiden hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa.

Tosiaan ajatus vl-maailmasta on niin vieras että multa kesti kauan tajuta miten uuden raskauden pelko vaikuttaa olemassa olevaan vauvaan. Ajattelin itse, että se vaikuttaa parisuhteeseen. Ei kiinnostaisi seksi paskan vertaa.

Tosiaan ajatus vl-maailmasta on niin vieras että multa kesti kauan tajuta miten uuden raskauden pelko vaikuttaa olemassa olevaan vauvaan. Ajattelin itse, että se vaikuttaa parisuhteeseen. Ei kiinnostaisi seksi paskan vertaa.

Totta. Minun on vaikea käsittää millä konstilla lestadioaliset naiset pystyvät pakottamaan itsensä siihen että ei saa ehkäistä. Jollain psyyken tempulla se kai on pakko saada onnistumaan...

Tuossa Merin kertomuksessa nousee esiin myös "helvetin pelko". Ehkä se "kadotukseen tuomitseminen" on tosiaan niin iso peikko että kaikki inhimillisyys ollaan valmiita uhraamaan sen alttarilel?

Jos terkat ja lääkärit, joille sattuu vl-naisia asiakkaaseen eivät ota naisen itsemääräämisoikeutta puheeksi se voi johtua siitä meidän on totaalisen vaikea yksinkertaisesti ymmärtää, että joku vielä nykypäivänä noudattaa noita juttuja eikä itse pyydä ehkäisyä/ strerilisastiota jos sen haluaa. Tarvittaisiin siis koulutusta myös terveyden- ja sairaanhoitoon, jotta vl-perheiden hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa.

Tähän liittyy sellainenkin asia, että terkkareissa ja lääkäreissä on myös vl:iä. Kun sitten vl-äiti tulee tällaisen terkan tai lääkärin vastaanotolle ja molemmat tietävät toistensa taustan, jättää terkka/lääkäri helposti kysymättä edes, onko äidillä ehkäisyasia kunnossa. Eikä äiti kehtaa itse ottaa asiaa puheeksi koska pelkää toisen reaktiota. Ja tällaista tapahtuu ihan oikeasti!

Eikö kukaan muu kuin vl pelkää?

Kai, mutta koko elämä on täynnä riskejä ja pelkoakin. Eikö kukaan muu kuin vl pelkää?

Olet varmasti siinä oikeassa, että monilla ihmisillä voi olla eri asioihin liittyviä pelkoja.

Mutta en ymmärrä, miksi sinun mielestäsi niistä muista peloista pitäisi puhua tässä ketjussa.

Avauksessa ei nimittäin puhuta yleisesti peloista. Siinä on minun mielestä kyse vain ja ainoastaan siitä mitä raskauden pelko ja lestadiolaisten pakkosynnyttämisen vaatimus vaikuttaa äidin ja lapsen varhaiseen suhteeseen. Se on nostettu keskustelun aiheeksi.

Jos sinä et halua keskustella siitä, voit jättä ketjuun reagoimisen sikseen.

Jos sen sijaan haluat keskustella vaikkapa siitä että jotkut ihmiset pelkää uulkomaalaisia, tai maailmanloppua, tai että sinä ehkä pelkäät pimeää, miksipä et laatisi siitä omaa avausta tänne?

Tässä ketjussa on rajattu aihe. :-)