Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä ootte?
12.12.2012 |
Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä 9 vuotta, joista naimisissa 1 vuosi. Meillä on 9kk ikäinen tytär jonka minä olen käytännössä yksin hoitanut kotona kun mies käy töissä ja huitelee muun ajan millon missäkin. Miehellä on pieni perintö saatuna maan muodossa (ei siis ole jaettu) ja naimisiin mennessä ehdotin hänelle avioehtoa, mikä sulkisi pois perinnöt osituksen piiristä erotilanteessa. Hän ei tuolloin nähnyt asiaa tarpeellisena ja emme ehtoa tehneet. Lapsi kun syntyi nii meillä alkoi alamäki. Hän on toiminut niin, että voisi luulla ettei yhdessä lasta haluttu. (en jaksa alkaa erittelemään) Mutta siis ei mitään pettämisiä tms. Olemme pariterapiassa käyneet ja asiat on alkaneet sujua parempaan päin. Nyt mies sitten ilmoitti haluavansa avioehdon. Sellaisen joka käytännössä jättäisi minut ja tytön tyhjän päälle jos ero tulisi. Itsestäni tuntuu ainakin siltä, että hän vetäisi kaikelta maton alta. Olimme saaneet parisuhteen kuntoon ainakin suurelta osin ja arkielämä alkoi tuntumaan jo mukavalta.. Nyt en enää tiedä ptäisikö vaan antaa olla ja ottaa ero? Niin suuri epäluottamus minua kohtaan tuo vaatimus on. Tai niin sen koen. Minulla ei ole mitään intressejä perintöä kohtaan, mutta en ole niin tyhmä että allekirjoittaisin paperin joka vie kaiken turvan myös tyttäreltämme ja mitä takeita minulla olisi siitä, etteikö mies pelaa jotain peliä ja laittaisi seuraavaksi eropapereita menemään?? Hän ei siis ole kovinkaan kiinnostunut viettämään aikaa lapsensa kanssa, mutta LUULIN että parisuhteemme olisi ollut jo parempaan päin. Hän sanoi myös että hänen olisi helpompi panostaa suhteeseen jos omaisuus olisi taattu??? Mitä ajatuksia herättää teissä? Miten toimisitte omassa suhteessanne jos tällaisen pommin kumppani pamauttaisi yhtäkkiä. Ja kyseessä on VAATIMUS, ei neuvotteluvaraa siis..
Kommentit (6)
minäkään. En missään tapauksessa. Älä siis suostu siihen vaan ala valmistella kaikessa rauhassa elämääsi siihen että jatkat sitä tulevaisuudessa ilman miestäsi.
Itse loukkaantuisin miehesi vaatimuksesta suuresti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tässä tilanteessa koet avioehdon epäluottamuksena. Sano että olet valmis keskustelemaan siitä kun olette olleet naimisissa useamman vuoden.
eli jos suostut, niin tytärhän on rintaperillinen tai jotain ja saa osuutensa.
Kannattaisiko kysyä mieheltä, tarkalleen miksi hän haluaa nyt tehdä tämän tempun?
Kuulostaa siltä, että kokee lapsen kilpailijana ja tuntee tulleensa sysätyksi syrjään lapsen tieltä. MOni mies on uskomattoman mustasukkainen lapselle ja heille tulee kurja olo, joskus ihan aiheestakin, kun lapsi vie kaiken huomion. PItäiskö sun ottaa tuo puheeksi?
Joo kyllä minäkin loukkaannuin ja mies ei tajua miksi. Hänestä se että tehdäänkö avioehto nyt vai sillon naimisiinmennessä on yksi ja sama asia. Mikään ei kuulemma ole muuttunut. En tähän valitettavasti usko. Aijon parhaani mukaan jatkaa elämää niinkuin enne tuota vaatimusta, mutta jos asia nousee vielä esiin niin kerron kantani ja että en siihen enää suostu. Kyse ei kuitenkaan ole oikeasti kuin tuhansista euroista.
Lapsi saa siis perintönsä aikanaan kun isästään aika jättää jos mitään on enää sillon jäljellä. Mutta avioerossa lapsellahan ei ole mihinkään oikeuksia..
Ei mies voi tuossa asioissa mitään vaatimuksia tuossa vaiheessa esittää. Joten sanoisin kylmästi vaan hänelle, että avioehto olisi pitänyt tehdä silloin naimisiin mennessä jo, että tässä vaiheessa siihen en enää suostu.
Sen enempää draamaa asiasta ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan jatkaa elämää mahdollisuuksien mukaan kuten ennenkin, vatvomatta sitä epäluottamusta sen enempää. Eli yrittää pelastaa suhde niin kauan kuin toivoa on, mutta jos ei enää toivoa ole, niin sitten ei voi mitään.