Tavoitteista; rikkaus vs onnellisuus
Miksi ihmisten kuulee puhuvan enemmän varallisuudesta kuin onnellisuudesta. Kumpi on sinulle tärkeämpää? Eikö onnellisuus ole kaikilla se varsinainen päämäärä ja varallisuus vain apu sen saavuttamiseen? Vai onko varallisuus ja asema yhtä kuin onni?
Eikö pienituloisena voi olla onnellinen? Olen opiskelija ja tuloni sen mukaiset, eli työttömyystukea pienemmät. Olen onnellinen, vaikka maallista mammonaa ei ole. Olen terve, ihmissuhteet on kunnossa ja minulla on mielekästä tekemistä. Mihin muuhun tarvitsisin rahaa kuin peruasioihin (asunto, ruoka, vaatteet, vähän harrastuksiin?) En omista autoa, joka on melkoinen rahareikä, ja silti en osaa olla siitä surullinen. Julkinen liikenne toimii, samoin polkupyöräni, tai sitten kävelen. Samalla saa hyötyliikuntaa ja happea.
Ehkä pääsen valmistuttuani töihin, alan tienaamaan paljon enemmän ja masennun jostakin syystä tai sairastun. Silloin saattaa tulla ikävä näitä köyhiä aikoja. Köyhyydestä en ainakaan aio masentua, koska terveyden tai elämänilonsa menetys on helkkarin paljon köyhyyttä pahempaa.
Kommentit (23)
Kyllä uskon edelleen olevani ihan tyytyväinen elämääni, vaikka olisinkin pienituloinen
[/quote]
että oikeasti pienituloinen ei tulisi onnellisemmaksi jos saisi vaikka 1000e isomman tilin?
Jos et ole pienituloinen niin miten voit väittää
että oikeasti pienituloinen ei tulisi onnellisemmaksi jos saisi vaikka 1000e isomman tilin?
Siis olen pienituloinen, minulla on tuloja 500e kuussa, vuokraan menee puolet. Eli opintotuki + asumislisä on tuon verran. Tietääkseni kaikki muut tuet ovat tuota suurempia.
Kyllä minä varmasti kaikkea kivaa tekisin isommilla tuloilla. Mutta en usko olevani sen jälkeen mitenkään merkittävästi onnellisempi, koska tunnen jo nyt oloni onnelliseksi. Uskon myös tulevaisuudessa osaavani olla tyytyväinen pieniin tuloihin, koska en tunne menettäväni mitään korvaamatonta nyt tulojeni vuoksi.
En kiellä etteikö pienet tulot tee elämästä haastavampaa. Joudun miettimään tarkasti mitä ostan ja yleensä vain olla ostamatta. Toisaalta osaan nauttia myös siitä, että löydän tapoja säästää. Tilaan esim. ulkomailta, jos sieltä saa halvemmalla. Ostan hyvin vähän tavaroita, kaikki vaatteet isoista alennuksista (silti sellaisia mistä pidän).
Lähinnä rahat menevät ruokaan, mutta käyn elokuvissakin joskus. Käyn salilla (näitäkin on edullisia, jopa ilmaisia). Luen kirjostossa lehtisalilla kaikki mielenkiintoiset lehdet, tai lainaan kirjoja. Osan harrastuksistani teen 6-7 -vuotta vanhalla, mutta hyvin edelleen toimivalla tietokoneellani (grafiikkaa jne). Käyn lenkillä ulkona. Ulkona myös nautin luonnosta paljon, eikä maksa mitään. Läheisten tai kavereiden näkeminen ei välttämättä maksa juuri mitään.
Mikä nyt olisi sellainen rahaa vaativa juttu, mikä minut tekisi onnelliseksi? Ehkä auton hankkisin ensimmäisenä, mutta ihan hyvin pärjään kaupungissa julkisella tai pyörällä.
Eivätkö köyhät sitten voi olla seurana toisilleen? Ei tarvitsisi olla edes kaverille kateellinen, kun kumpikin on pa.