Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kaipa lapsille saa sanoa turpa kiinni

Vierailija
03.12.2012 |

ei ne siitä rikki mene, mutta kannattaa sitten lasten teini-iässä muistaa, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Eli ei kannata hermostua, kun teini sanoo samat sanat :)



Minä olen yrittänyt aina hillitä puheitani, ettei lapsi oppisi esim. kavereille tai meille vanhmille puhumaan rumasti. Vaikka ehkä turpa kiinni ei jonkun mielestä ole rumaa puhetta, mutta minusta se on.



Kunhan tuli tämä asia mieleen tuosta Timo T.A. Mikkosta koskevasta avauksesta...

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten lapselle saa näyttää tunteita ja nimenomaan niitä negatiivisia?

Lässynlässyä, jos sanotaan, että "äitillä on nyt vähän paha mieli".

Vierailija
2/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Turpa kiinni!



t. kahden teinin äiti...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tosi rumalta. En ole sanonut niin ikinä lapsilleni, miehelleni enkä omille vanhemmilleni. Ei huono käytös ja ruma kielenkäyttö ole mielestäni mitään rakentavaa ns. kielteisten tunteiden purkamista. Eikä minun onneksi tarvinnut kuunnella haistattelua tms. kun lapset olivat teinejä.

Vierailija
4/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kulkee ulkona äidin kanssa ilman käsineitä karkkipussi kourassa. Pakkasta 15 astetta.

Vierailija
5/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voihan sen sanoa muutenkin. Kuten "ole hiljaa", "riittää" tai "lopeta jo". Ihan hyvin tämäkin toimii.

Vierailija
6/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

iho umpeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsuudessani suomalaisessa pikkukaupungissa se oli normaalia kielenkäyttöä. Ällistyin kovasti, kun selvisi, että anoppini ja mieheni mielestä se on pahimmanlaatuista kiroilua! Kun kerran komensin lapsia hiljenemään noin sanoen, sain molemmilta todella kovan läksytyksen, ja mieheni muistaa edelleenkin riitojen aikana muistuttaa, kuinka hän sentään ei kiroile lapsille, kuten minä.

Vierailija
8/8 |
03.12.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsuudessani suomalaisessa pikkukaupungissa se oli normaalia kielenkäyttöä. Ällistyin kovasti, kun selvisi, että anoppini ja mieheni mielestä se on pahimmanlaatuista kiroilua! Kun kerran komensin lapsia hiljenemään noin sanoen, sain molemmilta todella kovan läksytyksen, ja mieheni muistaa edelleenkin riitojen aikana muistuttaa, kuinka hän sentään ei kiroile lapsille, kuten minä.


Olen Pohjanmaalta, mieheni perhe vähän ns. hienompia. Harvemmin varsinaisesti kiroilen, mutta mielestäni tavallinen kielenkäyttö saa välillä aikaan tyrmistyneitä katseita. Silloin tajuaa olevansa sisäinen juntti, mutta onko se silmien pyörittely sitten vähemmän loukkaavaa...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme yksi