Onko teidän mielestä normaali ja ymmärrettävää, että hyvin pienituloinen ajautuu maksuvaikeuksiin?
Siskollani jatkuvasti sellainen tilanne. Ensin oli yh hoitovapaalla ja nyt on mies, joka on pienituloinen ja sisko itse työkkärin kautta työharjoittelussa.
Siskon mielestä on normaalia, että kun on pienet tulot, niin tulee näitä rahaongelmatilanteita.
Mun mielestä pitäis hoitaa asiansa niin ettei tule ongelmia... Elää rahojen mukaan. Sisko sanoo et hyvä mun on sanoa...
Kommentit (13)
vähillä rahoilla on välillä vaikeaa se toimeentulo, ns vähäätöiselta kuulostava asia, voi tehdä tuhoja rahaliikenteeseen.
Sulla ei ilmeisesti ole mitään käsitystä siitä, että kun sitä rahaa on niin vähän, ettei se riitä, niin kaikkia menoja ei vaan voi hoitaa ajoissa KUN EI OLE RAHAA. Sitä ei sormia napsauttamalla ilmaannu. Työharjoittelusta saa vain vähän enemmän kuin työttömyysrahasta (kulukorvauksen) ja kun on pienituloinen työntekijä, ei sille palkalle mitään vaan voi, työnantaja sen määrää paljonko maksetaan.
Ei voi elää rahojen mukaan, jos ne rahat ei riitä perus elämiseen, eli vuokraan, normilaskuihin ja ruokaan. On eri asia, jos ihminen saa sen pienen palkkansa/työttömyyskorvauksensa ja lähtee 2 viikoksi etelään jättäen kaikki vuokrat ja laskut maksamatta, silloin voi sanoa ettei elä tulojen mukaan, mutta noin normaalitilanteessa se vain on sellaista, että laskujen kanssa pitää sumplia ja pahoissa tilanteissa jättää jotain maksamatta.
Itse olen pitänyt aina kiinni siitä, että vuokra on maksettava ensin, katto pään päällä on tärkein, muut laskut ovat toissijaisia jos on pakko valita. Pienten lasten kanssa yh:na tätä piti toteuttaa, eikä siinä jonkun hyvin toimeen tulevan besserwisseilyt paljon auta eikä tilannetta muuta.
Nykyään olen hyvätuloinen, luottotiedot kunnossa, on omaisuutta ja lainaa, ja ne muutamat laskut jotka jouduin aikoinaan päästämään ulosottoon, on kauan sitten hoidettu. Mutta ymmärrän hyvin siskosi tilanteen, joskus vaan on ei ole valinnanvaraa. Etenkään pienten lasten kanssa olemattomilla tuloilla.
Voi hajota pesukone tai auto tms. Tai sairastuu ja joutuu ostamaan lääkkeitä. Ja myös pienituloisella pitäis olla sen verran hätävaraa syrrjässä että selvityy yllättävistä menoista, joita väistämättä tulee. Sitten voin ymmärtää talousvaikeudet jos yllättäviä menoja tulee useita samalla kertaa.
Itse olen pienituloisesta perheestä, isäni oli pitkäaikaistyötön. Ja kyllä meillä rahan kanssa oli ongelmia, mutta mielestäni ratkaisun avain on priorisointi ja se, että vanhempani olivat perusahkeria. Jos pesukone hajosi, niin sitten pestiin pyykkiä käsin, kunnes pesukoneeseen oli varaa! Jos auto hajosi, niin polkupyörä vaan esille. Äitilläni ei edes ollut ajokorttia. Ja osattiin ottaa yhteyttä velkojiin, että saatiin sopivaa maksuaikaa. Alkoholia ja tupakkaa ei käytetty, kampaaja ja meikkaus sai jäädä, vaatteita ommeltiin itse, sanomalehtiä ei tilattu, eikä puhelinta ollut jne.
altistavat maksuvaikeuksille. Ja kun on pienet tulot, niistä ei saa kerättyä puskurirahastoa pahan päivän varalle. Elämässä on aina yllättäviä menoja, mutta niitä ei niin huomaa kun on varaa korjauttaa rikkoutuneet silmälasit, ostaa uudet kengät hajonneiden tilalle tai käydä lääkärissä tai ostaa särkylääkettä ja Nasolinia kun on nuha jne. Jos se liikkumavara on esimerkiksi 50 euroa kuussa, niin se on tosi pieni summa. Varsinkin jos siinä on vielä lapsikin elätettävänä, ja lapset tarvitsevat yllättävän paljon kaikenlaista.
Asia hetkauttaa siksikin, että sisko olettaa mun aina pelastavan hänet pulasta. Hänen silmissä meidän perhe on äärettömän rikas, vaikka olemme aivan keskituloisia (mun brutto 2300e ja miehen 3400e). Kyllä meidän nettotuloista jo kirpaisee siskon 800 euron vuokran maksaminen! Ja kun edellisetkin lainat on maksamatta meille takaisin.
Olen yrittänyt sanoa, että opiskelis kunnon ammattiin ja eläis tosi pihistä. Haluaa välillä piristää itseään esim. kampaajakäynneillä, minkä tuomitsen täysin. Lastenvaatteet ostaa kyllä kirpparilta ja niitä on kohtuu vähän. Samoin omansa. Baareissa ei ramppaa eikä polta. Miehellään on kyllä auto, joka imee kivasti rahaa.
Kyseessä on vielä ISOsiskoni, vaikkakaan ikäeroa ei ole kuin 2 vuotta... t. ap
tartteis kyllä hoitaa ihan itse, vaikka ei sillä vuokria vielä hoideta, mutta tahtoa ei taida olla, että sleviytyis itse?
Meillä on miehen kanssa pienet tulot. Mies töissä, minä työttömänä ja kohta äitiyslomalla. Silti jokseenkin kummassa meillä ei ole IKINÄ ollut mitään maksuongelmia. Soitamme aina tarpeeksi ajoissa, jos laskun eräpäivää on pakko siirtää. Teemme ruokamme itse, meillä ei syödä eineksiä (ei edes vauvana valmis pilttejä, teen ennemmin itse). Vuokrat maksettu aina ajallaan, meillä on autokin.
Jos tulee maksuongelmia on kyllä sitten vika omassa päässä, kun elää YLI varojen.
Monilla on oikeasti niin pienet tulot, että pienikin ylimääräinen tarve - esim. lapsen koko ulkovaatekerta jäänyt pieneksi tuo ihan loven esim. ruokarahoihin.
Mutta eri asia sitten jos ne maksuvaikeudet ovat siskollasi itseaiheutettuja, eli jos ei ymmärrä sitä, että tulot ovat niin pienet, ettei niillä voi koko ajan ostella viimeisen huudon mukaisia juttuja. Ja vaikka ostaisi käytettynäkin. Tiedän tapauksia, jotka mukamas ovat niin todella säästäväisiä kun ovat kaiken kirpparilta ja huutonetistä, mutta todellisuudessa he ovat kierrätysideologian lisäksi hamstereita. Pienistä summista kertyy isoja summia ja kaapit tursuaa tavaraa, jota oli pakko saada kun sai halvalla. Tarpeesta viis.
Asia hetkauttaa siksikin, että sisko olettaa mun aina pelastavan hänet pulasta. Hänen silmissä meidän perhe on äärettömän rikas, vaikka olemme aivan keskituloisia (mun brutto 2300e ja miehen 3400e). Kyllä meidän nettotuloista jo kirpaisee siskon 800 euron vuokran maksaminen! Ja kun edellisetkin lainat on maksamatta meille takaisin.
Olen yrittänyt sanoa, että opiskelis kunnon ammattiin ja eläis tosi pihistä. Haluaa välillä piristää itseään esim. kampaajakäynneillä, minkä tuomitsen täysin. Lastenvaatteet ostaa kyllä kirpparilta ja niitä on kohtuu vähän. Samoin omansa. Baareissa ei ramppaa eikä polta. Miehellään on kyllä auto, joka imee kivasti rahaa.
Kyseessä on vielä ISOsiskoni, vaikkakaan ikäeroa ei ole kuin 2 vuotta... t. ap
Siskosi saa varmaankin asumistukea yli 90 % vuokrasta, joten yhteiskunta sen vuokran maksaa - ei teidän enää toiseen kertaan tarvitse. Jos rahankäyttöongelmaisella sisaruksellani olisi tosi tiukka tilanne, niin voisin jeesata ruokakassilla, mutta en todellakaan antaisi rahaa. Se on vääränlaista auttamista ja vain lykkää entisestään sitä hetkeä, jolloin sisaruksen pitäisi ottaa itse vastuu elämästään. Ja siihen ruokakassiinkin ostaisin ihan terveellistä perusruokaa (maitoa, omenia, banaaneja, porkkanoita, puurohiutaleita jne.), en mitään valmismättöä tai spesiaalituotteita.
Itsellä ollut aina pienet tulot ja olen elänyt niiden mukaan. IKINÄ ei ole rahat loppuneet eikä ole ollut maksuvaikeuksia, vaikka oikeasti olen kitkutellut pitkään 1200 euron nettopalkalla. Silloin jo tulot on pienet, on vaan oikeasti pakko pistää rahaa sivuun joka kuukausi. Mitään turhaa ei saa ostaa. Itse ainakin tuomitsen just kampaajakäynnit, monet herkut, turhat menemiset sun muut. Siskos vois elää pari kuukautta vähän köyhemmin, niin kummasti jäis rahaa niihin talvivaatteisiin. Ihmiset ei vaan osaa yhtään ennakoida ja sitten itketään kun ei olekaan rahaa.
Eli kyllä, jos on pienet tulot niin ei todellakaan se ole syy ajautua maksuvaikeuksiin.
mutta sehän riippuu todella monesta asiasta, mitä itse kerroit siskostasi, niin hänen tilanteessa kyllä on varmasti paljon kyse siitäkin ettei osaa priorisoida asioita. Mutta yleensä ottaen, tottakai pienituloiset ovat alttiimpia maksuvaikeuksille, ja jopa luottotietojen menettämiselle.
Itse muutin aikoinaan pois kotoa täysikäisenä, ja en saanut pennin penniä opintotukea vanhempien tulojen vuoksi, eivätkä vanhempani auttaneet mitenkään. Sossusta hain rahat kaikkeen, ja kyllä oli tiukkaa kun ei ikinä tiennyt milloin rahat tulee ja joskus edes laskujen/vuokran siirtely ei auttanut. Kerran odotin kuukauden sossun päätöstä :/ Ja joka kuukausi piti hakea erikseen rahaa. Onneksi oli mahtavia ystäviä, jotka pystyivät lainaamaan rahaa.
No meni vähän ot, mutta pointtini oli siis se että ei ollut kaukana ettei esim luottotiedot menneet, ja aivan puhtaasti sen vuoksi kun pienet tulot tulivat niin satunnaisesti ettei mitään pystynyt suunnittelemaan. Mielestäni on ihan idioottimaista että yli 18-vuotiaalla vaikuttaa vanhempien tulot omiin tukiin, vaikka asuisi poissa kotoa.
Normaalia ole. On se helpommin ymmärrettävää kyllä, että tosi pienituloinen ajautuu helpommin maksuvaikeuksiin kuin isotuloinen.