Keskenmenon jälkeen-VAUVAT

Aloitettu pino, toivon mukaan saadaan porukkaa mukaan. Saa tulla mukaan muutkin km:n kokeneet vauvan jo saaneet.



Helene+poju 7kk2vko

Aloitettu pino, toivon mukaan saadaan porukkaa mukaan. Saa tulla mukaan muutkin km:n kokeneet vauvan jo saaneet.

Helene+poju 7kk2vko

onnistunut tuo kuvani:)



Helene+poju 7kk2vko

Moikkis,

Mä tuun kans mukaan :) Jotenkin musta on hassua Helene, et meillä samana päivänä syntyneet vauvelit :D

Täällä kasvetaan kovasti ja vedetään ryömintärallia pitkin taloa. Ovat nyt paljon hyvätuulisempia, kun pääsevät itse paikasta toiseen. Ja jaksavat tosi hyvin leikkiä ja touhuta lattialla keskenään, ja myös omissa oloissaan. Ihana seurata noiden kasvua ja kehitystä ja hauskaa miten erilaiset ovat, vaikka ovatkin kaksoset!



Pupuliini ja kaksoset 7kk2vko

Kiitos Helene uudesta pinosta. Pikaisesti nyt ilmoittelen olevani mukana. Ja koitan laittaa kuvan meidän pienestä.



t. Vilmis

Kuten otsikkokin kertoo, koitan muistuttaa itselleni, että tästä vauva-ajasta pitää nauttia, vaikka tuntuukin kauhian rankalta. Öisin on ainakin tähän asti nukuttu ilman masuvaivoja, kunhan ensin ilta huudetaan, mutta päivät on aivan mahdottomia. Maha ilmeisesti pienellä vaivaa. Huutaa kuin syötävä eikä nuku vaikka väsyttää. Nukkuu 5 minuuttia mun sylissä ja sitten havahtuu rääkymään. Tai jos nukkuu pidempään mun sylissä, herää samantien kun laitan makuuasentoon vaunuihin. Ja mun yläselkä sanoo riks-raks-poks. Kai tämä tästä. Pitää muistaa, ettei näin pienellä ole rytmiä, vaikka neuvolassa siitä jo puhuvat. Pah.

Kun ei mitään ruokailu- ja unirytmiä ole, uuvuin jatkuvaan tissin tarjoamiseen, joka kuitenkaan ei ikinä johtanut syömiseen vaan siinä ainoastaan nukuttiin ja lussutettiin väärällä imuotteella, joka varmasti tuotti vielä lisää masuvaivoja. Harmittaa ihan sikana kun niin halusin tästä vauvasta rintaruokitun. Tiedän, ettei pulloruokinnassa ole mitään kamalaa ja esikoisestakin tuli vallan mainio heppu ilman yhtään vauva-ajan sairastamista, mutta silti harmittaa.



Helene: Melkoista menoa varmasti teillä :) Hulinaa!

Jopas kerkesin katsastamaan onko tänne ylipäätään tullut ketään pinoon:)

VILMIS, tuo on niin tuoreessa muistissa, alun masuvaivat ja oudot huutelut!! Minäkään en vahvistusta millekään saanut alussa mutta kai ne niitä masuvaivoja olivat. Meillä auttoi Cuplaton ja viikon iässä aloitin jo Reladropsit joiden huomasin ehkäisevän masuvaivoja ja allergiaoireita jo kolmosella. Ja mikäli rintaruokintaa tahtoisit jatkaa, niin minä oon tehnyt niin jo kahden viimeisimmän aikana että oon pumpannut omaa maitoa ja pakastanut, silleen isäkin voi osallistua syöttöihin, minulla tän pojunkin aikaan alkoi maito ehtyä ja aloin pumpata niin alkoi taas tulla, yhäkin saan muutaman desin päivittäin pakkaseen, pojulle ei tarvitse kallista korviketta ostella.

Meillä oli 8kk neuvola tällä viikolla ja poju 75cm/8,2kg, paino menee aikas alakantissa mutta pituus yläkantissa. Lienee isääsnä tullut:)



Helene+poju 8kk

Saankohan tän kuvan 8kk tänne vieläkään...

Käytiin siis tänään ekan kerran vaunu-ulkoilulla. Kymmenen minuuttia näin alkuun, huomenna sitten vähän enempi jos keli sallii. Ja tuolla tyttö on nyt yli tunnin nukkunut eteisessä vaunuihin topattuna, lienee hikinen kun herää. Mutta siis nukkuu, jippii, onnistuin!



Voi Helene miten teidän poju on suloinen, ihana!



Meillä tuli eilen ikää 4 vkoa täyteen!

Tervehdys pitkästä aikaa ja onnea Vilmikselle!



Meillä on huisketta ja vipinää riittänyt. Tuplat nyt 6 kk (korjattuikä 4,5 kk)



Ihan pikana minäkin vaan ilmottaudun.



Nippe + Tuplat

Se on sitten uusi vuosi ja uudet kujeet:)

Poju on kehittynyt motorisesti aivan huimaa tahtia, kävelee tuettuna ja kiipeilee kaikkialle mihin vaan voi kiivetä. Sinänsä mukavaa kun liikkuu paljon näin aikaisin mutta toisaalta kun ei osaa yhtään varoa itseään kuten myöhemmin kehittyneet niin pitäisi olla silmät selässäkin. Minä hain yhteen koulutukseen joka alkaisi helmikuun puolivälissä, tullut jo katumapäälle sillä en minä henno pojua pitkille hoitopäiville laittamaan noin pikkuisena, minun opiskelupäiväni kun venyisivät matkoineen 12-tuntisiksi niin enhän ehtisi koko poikaa enää näkemäänkään. Tyrkkään syrjään nyt nämä "itsekkäät" ajatukset ja nautin pojun pieneydestä vielä kun siihen mahdollisuus on. Uutta vuotta juhlistettiin tällä kertaa niin railakkaasti että olo oli kohmeloinen vielä tänäkin aamuna, ei oikein keho taida kestää juhlimista enää:) Oikein ihanaa alkanutta vuotta kaikille ja tulkaahan kertomaan kuulumisianne!!



Helene+poju pian 9kk

Vilmis: Meillä tuplat eivät ole oppineet nukkumaan vaunuissa ulkona, paitsi jos kärrit ovat liikenteessä ;) Mutta kas kummaa satuimme huomaamaan, että kun kärrit työntää sisälle, niin nukkuvat eteisessä lenkin päälle jopa 2 tuntia!!! No ongelmaksihan olisi tullut kuumuus, kun heräävät, jos rupeaa enemmän riisumaan. Mutta onneksi luovuin kokonaan toppapukujen käytöstä. Hankittiin vaunuihin aikanaan kantokopat/lämpöpussit, joista poistettiin ne kovikkeet laidoilta ja pohjilta, joten toimivat lämpöpusseina. Sinne kanto"kassin" pohjalle laitan ruskovillan lampaantaljan (ei hiosta) ja lapset vaan villapukuihin (toki tumput ja hatut) ja päälle lapuankankureiden 100 % villaa olevat vauvojen villahuovat ja sitten vaan kantokassin läppä kiinni ja vaunujen toppapeitto päälle. Näin tarkenevat hyvin vielä 10 asteen pakkasella. Eivätkä huuda kuumuutta pukiessa, vaikka laitetaan vaunut sisällä jo ulkokuntoon. Ulkoa tultua vaan toppapeite pois, kantokoppien luukku auki ja villahuopa päältä pois. Suosittelen!



Hyvää uutta vuotta!



Taas pikana kirjoittelen, ehkä kannattaisi nukkua, kun tuplat saatu unille, jotta jaksaa herätä yösyötölle puoli kuuden maissa. Onneksi toinen luopui yösyönnistä jo 2 kk iässä.

Helene: Ompas teidän poika kasvanut jo isoksi, vastahan me tuskailtiin tuolla toisella palstalla kun ei edes meinaa tärpätä tai että menee nekin tärpit kesken... Uskomattomalle tuntuu, että meilläkin on jo puoli vuotta vauva arkea takana. Ja äippälomaakin enää vaan reilu 6,5 kk jäljellä! (Tuplissa onneksi vähän edes pidempi)



Mutta ollaampa sitä kasvettu täälläkin. Pituus oli kk sitten 65 cm molemmilla ja painot nyt 7,4 kg ja 8,7 kg... Ja arvatkaa vaan onko selkä jumissa!!!



Ootteko ottaneet infulenssarokotteita? Minä itse otin ja tuplat ovat saaneet kanssa ekat annokset.



Täällä kehitytään huomaamatta myös isoiksi, äiti ja isä eivät meinaa perässä koko pysyä. Me ei edes tajuttu ettei niskaa tartteis enää tukea (okei tätä niskan tukemista muistutettiin niin paljon sairaalassa). Sitten meille onneksi sanottiin neuvolassa, että hei nää osaa kyllä jo kannatella päätä ja ovat osanneet jo monta kuukautta... Kannaettas varmaan vieläkin vauva-asennossa sylissä, jos mahtuisivat ;) Mulle pitäs olla joku ohjekirja...



Missähän Anir??

Ihanaa Nippe kuulla sinusta ja teidän tuplista. Kanssa mietin, mitä Anirille mahtaa kuulua. Toivottavasti hänellä ja perheellä kaikki hyvin.



Meillä aloitettiin uudenvuoden aattona Cuplaton sekä Gefilus-Dtipat ja nyt on suurin piirtein viikon (ehkä vähän päällekin) ollut ihan eri ääni kellossa. Tyttö on tyytyväinen, köllii leikkimatollaan, viihtyy sitterissä ja suostuu sylin lisäksi nukkumaan myös vaunuissa. Rytmikin on alkanut muodostua, kun masuvaivoista on päästy. Nyt tuntuu jo siltä, että vauva-ajasta alkaa nauttia :)



Kädet on meillä löydetty ja jalatkin jo nousevat ilmaan samanaikaisesti, pää tönöttää pystyssä eli vahva on neidillä niska ja selkälihakset. Ja voi ne hymyt, ne on aivan ihania kuten myös juttelut.



On hankala yöllä pitää oma naama peruslukemilla syötön aikana, kun tuttipullon takaa loistaa leveä hymy, onnellinen katse ja kuuluu guuguu :)

En ole aikoihin käynyt näillä sivuilla, ja täältähän löytyi tuttuja :)

Meille kuuluu hyvää. Meidän pieni keskospoika täyttää jo 5kk, korjattua ikää 3kk. Mitoista ei ole mitään hajua, perjantaina mennään neuvolaan. 62cm vaatteet on käytössä, bodyt alkaa käydä pieneksi. Ei mikään pieni poika enää :)

Kiltti ja rauhallinen vauva, kova poika juttelemaan. Imetys sujuu (suurella vaivalla lypsin vauvan ollessa sairaalassa ja lasten teholla kovasti kannustivat. Poika söi alusta lähtien rinnalta hyvin). Kiinteitäkin jo syödään ja vellejä. Ruoka maistuu. Yöt nukkuu vaihtelevasti, yleensä herää kerran yössä syömään.



Meidän sairaala-aika venyi 7 viikon mittaiseksi. Pojalla oli apneoita paljon, ja niiden loppumista sitten odoteltiin, kotiin pääsi rv 38+6. Rankkaa oli, mutta ajasta jäi kaikesta huolimatta hyvät muistot, ja hoitajat olivat aivan ihania.



Nautin täysillä tästä meidän viimeisestä vauvasta :)

Vilmis: Joo meillä kanssa ollut melkein jo ongelma välillä tuo hymyily pullo suussa, kun sitten vaan maidot valuu pitkin suupieliä ulos...



Anir: Ihana kuulla sinusta! Ja varsinkin että kaikki on hyvin! Tuo imetyksen onnistuminen on ihana juttu, nimittäin itselle jäi sieltä lastenosastolta päälle se lypsäminen ja en ilenny keltään kysyä miten imetetään kun siitä ei kukaan kertonut tai neuvonut sen enempää... Lypsin sitten yötäpäivää 5 kuukautta maitoa ja sitten lopettelin pikkuhiljaa. Parempi kai sekin. Ja tuo sairaala-arki on tosiaan rankkaa, mutta onneksi siellä oli ihanat hoitajat! Mutta nyt taas syöttämään...

Lintujen viserrys on varma merkki lähestyvästä keväästä. Ja mä niin odotan kevättä ja kesää ja sitä, että vauvan saa päiväunille laittamalla vaunuihin ja kävelemällä pienen lenkin.



Millaisia rytmejä teidän vauvoilla oli 2 - 3 kk:n ikäisenä?



Mä en ymmärrä, miksi meidän Vilmis nukkuu aamupäivällä vain 20 - 30 minuuttia, sitten valvoo pari tuntia ja ehkä hyvinä päivinä nukkuu ulkona vaunuissa jopa 3 tuntia, mutta sitten loppuilta on 20 minuutin torkkuja vaunuissa sisällä parin tunnin välein.



Ja vaunuihin sisällä nukuttaminen on aivan tuskaa, huutaa pää punaisena heti kun lasken vaunuihin vaikka olisi jo uninen. Ja kun herää, karjuu aivan hulluna.



Yöunet on hyvät 10 tuntia yhdellä aamuyön syötöllä. Mutta miksi päiväunet on tällaista takkuamista :(



Ja jatkuvasta päiväunille johdattelevasta kanniskelusta johtuen mulla on vatsalihaksetkin ilmeisesti revähtäneet, sen verran on neidillä painoa ja liikkeessä pitää heiluttaa ja hytkyttää :(

En ole tarkoituksella jättänyt tätä ketjua, en vaan ole päässyt tän uudistuksen myötä ikinä kirjautumaan, ja nyt pääsin!!!! Olen kyllä kokeillut useat kerrat.

Meillä poju pian puolitoista vuotta. Helmikuussa menen opiskelemaan ja mies vuorostaan jää koti-isäksi, hetken tosin vain, koska meillä ei varaa siihen että mies jää kauaksi aikaa kotoilemaan. Mutta fiilikset on hyvät, tämä minun kotiäitiys on ohitse, ehdin jo yhden koulutushakukurssin käydä tuossa ja ymmärsin ettei minunkaan elämä ohi ole nyt 36vuotiaana :) Tsemppiä teille kaikille taaperoiden kanssa ja jätetään tilaa muillekin km kärsineille(en kyllä nähnyt siellä moista palstaa). Terkuin; Helene, poju 1,5kk(melkeen) ja 4 isosiskoa

Ai niin, poju vieläKIN tississä kiinni, mulla paino pudonnut liki 20kg imettäessä.