Mun anoppi
Mulla on nykymittapuun mukaan aika erikoinen anoppi. On siis niin vanhanaikainen ja vaatimaton. Pahalla en tätä sano, mutta hämmastyn melkein jokan kerta, kun tavataan ja ollaan tunnettu jo 15 vuotta.
Vielä pari vuotta sitten hoiti pientä karjaansa maatilalla, missä meininki oli kuin 50-luvulla. Navetassa ei mitään koneellista ja heinää lapotettiin seipäille kesäisin viikkotolkulla, perunat viljellään itse ja pitkälti muutkin vihannekset.
Ikimaailmassa ei ruokapöydässä ole mitään eineksiä, jopa makaroonilaatikko on aivan kumma ruoka. Aina vain perunaa ja jotain kastiketta tai sit perunasoppaa, jossa näöksi jauhelihamurenia, tai erittäin laihaa hernesoppaa, jonka sanoo olevan vahvaa ruokaa. Tämä "suurustetaan" rouskuttamalla näkkäriä suussa, joka syljetään soppaan. Melkein joka kerta jälkiruokana puuroa, joka voi olla ihan hyvin kaurapuuroakin, erikoisherkkuna riisipuuro ja sekametelisopppa. Kun ollaan siellä kylässä ruokaa kovin tarjotaan, mut ei sitä uskalla ottaa kuin nokareen, kun seisemälle ihmiselle on varattu kolmen broilerikoiven pakkaus, josta oma porukka lämmittää vielä seuraavan päivän lounaan tai sitte lihapullia voi olla kaks jokaiselle
Anoppini on ihan mukava ja ystävällinen ihminen, hänen kanssa on kiva jutella, mut toi ruokatouhu on niin vaatimatonta, etten ymmärrä ja tosiaan pitää itsestäänselvänä, kun 1-2 kertaa kuussa käydään, et syödään myös.
Kommentit (10)
on niitä mistä ei puhuta, ainoastaan meitä neuvovat säästämään
on niitä mistä ei puhuta, ainoastaan meitä neuvovat säästämään
Jaetaanko siitä vaan murunen lihaa yhdelle vai miten se tapahtuu?
näin toimitaan. Ja tää broileri on siis sellaista ns hienompaa ruokaa, jota ihan erikseen mainostetaan ja tarjoillaan niinkuin erikoisherkkuna esim. isänpäivän kunniaksi.
niistä koivista pitää riittää oikeastaan kymmenelle, kun tosiaan lämmittävät vielä seuraavana päivänä.
kaikkea hullua sitä kuulee. Ottakaa omat eväät. Mä en kehtais syödä tollasessa paikassa.
Ruokaa on niin paljon ettei hanki lautanen pöytään mahtua. Ruoka on tehty rakkaudella eikä kermassa ja voissa olla pihistetty. leivätkin on itse omista jauhetuista viljoista valmistettu, yksikään kaupan leipä ei pärjää näille herkkuleiville. On kummallista jos ruuan määrässä säästetään. Hyvä emäntä pistää aina parasta ruokaa ja sit riittää hyvin ainaki kahdeksi päiväksi. Harmi vaan et nää hyvät aidot emännät alkaa hiljalleen olla paremillamailla. Toi ap anopin touhu kyllä kuulostaa erittäin oudolta. Yleensä näillä tiloilla on lihaakin yllin kyllin kun itse teurastavat vanhat tai sairaat eläimet.
mm. oma mummoni oli tällainen emäntä. Ja sanon nyt vielä, ettei anoppini tosiaan ole ilkeä tai muuten pahalla pihistele. Olen miettinyt, et ehkä sitä puuroa pitäis syödä aika reilusti.
Mitä tiedät heidän taloudellisesta tilanteestaan. Onko esim. rahat btodella tiukalla ja yrittää silti olla vieraanvarainen. Sinuna veisin mukanani jotain ruokaa lisukkeeksi ja yrittäisin antaa ihankuin ohimennen.
Tuli kyllä mieleen, et tästäpä oivat säästövinkit. Näkkärillä suurustettu hernesoppa hmmm.