Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen hankinta arveluttaa
17.11.2012 |
Tiedän, että kukaan muu kuin minä, ei tiedä paremmin vastausta tähän aiheeseen, mutta pakko nyt purkaa ajatukseni johonkin. Jospa saisi edes vertaistukea tai järkeviä pointteja :)
Ollaan avomieheni kanssa 23 vuotiaita nuoria aikuisia. Molemmat potevat vauvakuumetta. Ennen tapaamistamme olin elänyt muutaman vuoden "en hanki lapsia" - ajatusmaailmassa. Mutta mieheeni tutustuessa vauvakuume kasvoi nollasta sataan hetkessä. Mulla oli tullut eteen täydellinen mies, joka vielä meni ihan sulaksi vahaksi lapsien edessä ja selvästi haaveili tavallisesta perhe-elämästä.
Tämän myötä omat haaveenikin muuttuivat kovin perhekeskeisiksi ja jätinkin pillerit alkuvuodesta pois. Ei olla varsinaisesti yritetty lasta, seksi- harrastettu sillon kun huvittaa eikä kalenterib kanssa. Loppukesästä muhun iski hetkelline epävarmuus ja söin yhden laatan pillereitä jonka jälkeen lopetin taas.
Ei ole tärpännyt vielä. Päivittäin koen ristiriitaisia tunteita, toisaalta haaveilen perhe-elämästä jo kovaa vauhtia ja menkkojen ilmaantuessa on vähän suruttanut. Mutta silti mua pelottaa hurjan paljon, miten meidän suhteelle käy. Se jarruttaa. Meillä in hienosti toimiva suhde, olemme onnellisia yhdessä ja kotihommat ja arkiaskareet muutenkin sujuvat ilman konflikteja. Rahastressiä on titenkin vähän.. Pelottaa miten seksielämämme käy jos lapsi siunaantuu. Olen tällä hetkellä rutkasti seksuaalisempi kuin mieheni ja aiheesta on ollut ajoittain vääntöä. Entä jos läheisyys ja seksi katoavat kokonaan?
Ehkä tämä on kaukaa haettua ja typerää miettiä näin, mutta orqvanpyörä on valmis jos mies elää kamalassa stressissä lapsentulon jälkeen - minä en saa tarpeeksi seksiä- minä turhaudun ja kiukustun - mies stressaa siitä lisää ja saa päälle suorituspaineita... Ei hyvä.
Puhukaa mulle nyt järkeä! Kehittelenkö kauhutarinoita ihan turhaan... Luottaako biologiseen kelloon joka tikitää hullunlailla ja antaa palaa, vai järkeilläkö, ottaa ns. varmanpäälle ja pysyä toistaiseksi ihan kahdestaan. Tää lapsenhalu tekee melkein kipeetä, tahtoisin jokaisen vastaantulevan lapsen napata mukaan ja hoivata. Kaupan jonossakin melkein itkettää kun näkee pieniä lapsia :)
Kommentit (17)
mies on edelleen halukas lapsen suhteen. Tosin nimenomaan niin että "tulee jos on tullakseen". Eli ei tosiaan olla ovulaation ajankohtia selvitetty, paitsi viimekierrosta katsoin laskurilla mikä saattaisi olla otollinen aika. Harmi vaan, mies oli juuri silloin työreissulla!
Totta puhuen olen itsekin vähän huolissani ettei raskaus ole vielä alkanut... Tässä syksyn aikana on kuukautiset ollut hieman oudot, pari kertaa menkat tulleet kahden viikon välein ja tuossa elo-syyskuussa vuoto kesti yhtäjaksoisesti kuukaudenpäivät - kaksi viikkoa taukoa ja taas menkat. Oon vaan ajatellu että tuo johtui muuttostressistä tai muuten vain keho sekasin. Mutta tosiaan, jossei pian ala pientä kuulua, alkaa ihan tosissaan muakin huolestuttaa..
-aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti asiaan voi vaikuttaa se, että syöt, et syö ja taas lopatat pillerit. Valmistu ensin ammattiin ja sitten vasta vauva.
Noin nuorilla ihmisillä noin pitkä yritys ilman tulosta tarkoittaa, että luultavasti hedelmällisyydessä on jotain häikkää. Toivottavasti vain pienempää ja saatte sen vauvan.
Pointtini on, että todellakaan ei kannata aikailla, hedelmällisyys ei tuosta ainakaan parane!
Ehkä seksielämän menettämisen pelkääminen on vähän hassu pelko; yleisimmin kai pelätään sairasta lasta, työttömyyttä, väsymystä jne.
Mutta jos olisin te, niin jatkaisin vielä vuoden-pari linjalla " saa tulla jos on tullakseen" Teillä on onneksi vielä vuosia aikaa ja sitten esim 25-vuotiaana hakeudutte hoitoihin jos lasta ei vieläkään kuulu
mitä tuohon ammattiin tulee, niin mun opiskelut on opiskeltu, yks perustutkinto alla enkä enempää ala opiskelemaan. Työkuviot on meillä molemmilla selkeät.
- aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin nuorilla ihmisillä noin pitkä yritys ilman tulosta tarkoittaa, että luultavasti hedelmällisyydessä on jotain häikkää. Toivottavasti vain pienempää ja saatte sen vauvan.
Pointtini on, että todellakaan ei kannata aikailla, hedelmällisyys ei tuosta ainakaan parane!
23-vuotiailla aikaa on vielä vaikka kuinka paljon.
Lapsen syynnyttyä et vähään aikaan halua seksiä. Hormoonitoimintasi muuttuu hetkeksi. Sittenhän teidän suhde on sopivasti tasapainossa. Kun miestä alkaa kismittää, niin kyllä sinullekin siinä vaiheessa seksi on jo ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eipä se parane 23 vuotiaallakaan..
en tiedä kuinka paljon painoni vaikuttaa tähän... Olen vähän pyöreä, pikkusen ylipainoinen mutta en mitenkään överilihava. Sanotaanko että naisellisissa mitoissa!
Kävin taannoin urologilla joka ohimennen sanoi että kohtuni on aika pieni. Sen enempää ei asiasta puhunut, jäi kuitenkin painamaan mieltä. Etenkin kun siskopuolellani (sama äiti, eri isä) on vähän jotain kehittymisongelmia kohdussa. Äitini puolestaan on helposti raskautuvaa sorttia...
Mutta pitää alkaa tosiaan miettiä että josko lääkäriä varailis. Muistaakseni maalis-huhtikuussa jätin pillerit pois ensimmäisen kerran, jossei maaliskuuhun mennessä kuulu niin sitten alan toimimaan.
Vähän kyllä vaihtu keskustekun aihe :o en ihan tämmöstä odottanut....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä pitäs 2-4 päivän sisään puolukkaiset tulla... Jännittyneenä odottelen. Muutama päivä sitten testailin jo malttamattomana pari negaa kun en ollut varma missä kohtaa kierto on meneillään. Tosiaan kun alku kuusta oli hormonitoiminnassa jotain sekavuutta.
Tätä kuumetta ja jännitystä ei helpota yhtään ystävä pariskunnan tänään syntynyt terve poikalapsi jota pitäisi mennä moikkaamaan kunhan pääsevät kotiutumaan :D
-aloittaja
Kuulostaa siltä että teillä on elämäntilanne ihan sopiva vauvan tulla, mutta kamala kiire ei ole vielä.
Itse olen sinua kaksi vuotta vanhempi ja nyt ensimmäistä kertaa raskaana. Söin vuosikaudet pillereitä ja niiden aikana seksihalut olivat sanoisinko keskitasoa - ei haluttanut hirmu usein muttei kovin harvoinkaan, ehkä kuitenkin vähän useammin kuin miehellä. Kun lopetin pillerit, halut pompsahtivat samantien pilviin, etenkin ovulaation aikaan. Siksi ehkä tulinkin nopeasti raskaaksi, kun olin koko ajan miehen kimpussa. Ja nyt kun olen raskaana niin ei haluta enää yhtään :D Onneksi miestä ei vaikuta haittaavan (ainakaan vielä). Pitkät ajat sänkypuuhien välillä eivät haittaa, kun päivittäin on suukkoja, haleja, silittelyä ja muuta hellyyttä :) Aion yrittää pitää sitä yllä senkin jälkeen kun lapsi syntyy, siihen asti että halut palaavat.
Sinuna luultavasti jatkaisin "tjottailua", mutta jos vauvaa ei kuulu niin suosittelisin minäkin käymään lääkärissä. Kiertosi kuulostaa hiukan kummalliselta, voihan olla että olet saanut keskenmenojakin tietämättä sitä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuuluu vanhemmaksi kasvamiseen. Harvalle se tosta noin vaan iisi juttu on. Pitää vaan heitttäytyä elämän vietäväksi. Tulevista kun ei tiedä. Tiedän yhden joka kolmekymppisenä sairastui niin, että lapsenteko olisi ollut isompi riski ja lapset jäivät tekemättä. Ja tosiaan, voi käydä niin, ettei seksi kiinnosta synnytyksen jälkeen sinua aivan kuten ennen. Mut toihin on ihan kiva homma, että ette ehkäise, niin lapsi tulee kun tulee. Ei tekemällä tartte tehdä.
Oikeasti en ymmärrä, miksi ette yrittäisi lasta.
Mielestäni lapset kannattaa hankkia nuorina jos on siihen kypsä ajatusmaailmaltA. Ehditte hyvin sitten tehdä sisaruksenkin ilman ylin. paineita iästä tms. Itse sain lapseni yli kolmekymppisenä enkä jaksa enää tlista. Kaikesta selviää ja seksielämänne toipuu kuitenkin jossain vaiheessa. Lapset kasvaa ja vapaus lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kuulla että epäröinti on aivan normaalia. Odotin että mut haukutaan epäkypsäksi ja sanottaisiin että "odotappa viisi vuotta vielä jos vähänkään epäröit". Kiva näin :)
Oonkin kyllä monelta kuullut neuvon, että jos liikaa suunnittelee, on odotukset kaiken suhteen niin korkealla että pian tuntee epäonnistuneensa kaikessa. Ja ihan järkevää puhetta se onkin.
Tää on ihan hurjan jännittävää odottaa aina kuuluuko menkkoja vai ei. Sitä aina kuvittelee että nyt on kyllä semmoset oireet ja olot että ihan varmasti on tärpänny :D Äsken huomasin että normaalista poiketen rappusia mennessä munasarjoissa tuntuu hassua tunnetta, jonka muistan joskus jonkun sanoneen "oireeksi" jo ennen plussaamista. Oon aivan höntti :D
Muutama päivä sitten kahvikin oli maistuvinaan pahalta, mutta taas tulee sitäkin normaalisti lipitettyä.
Hittolainen, tulis ny täti tai ois kokonaan tulemati!
aloittaja tosiaan tossa viestissä 16 huuteli taas :)
Ja negaa näytti :/ menkkojen pitäs alkaa tänään. Eipä ollu yllätys, näin se on menny jo viimeset puol vuotta.. Tässä kierrossa hommat vaan olis ajallisesti osunut kohdalleen joten surku taas tuli :(
-aloittaja
Alue: Aihe vapaa
Seksielämään voi tullapitkäksi aikaa taukoa. Toiset miehet eivät halua lainkaan, toiset naiset eivät halua lainkaan. Joillakin taaskäy ihan päinvastoin ja raskausaika on ihan villiä. Olen itse jatkanut petipuuhia heti kun kotiin on päässyt sairaalasta.
Kaikenlaiset tunteiden ailahtelut ja epävarmuus kuuluu asiaan, mutta kyllä vauva kasvattaa vanhempansa ja kiintymys syntyy luonnostaan.Kun on kerran lapsen saanut, ei häntä halua enää poiskaan antaa, vaikka elämä muuttuu.
Vuosi ilman raskaaksituloa noin on jo aika pitkä aika. Jos ensi vuoden alkupuolella ei tärppää ja yritätte jopa tosissaan raskautta, voi olla aiheellista hakeutua lapsettomuustutkimuksiin.