Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voisitko luovuttaa munasoluja?

Vierailija
02.12.2005 |

Tarvitsijoita on paljon, mm. hyvä ystäväni. Itse en terveydellisistä syistä voi luovuttaa. Lapsettomuus on ollut ystävälleni kovin raskasta ja ymmärränhän sen. Miten tyhjää olisi elämäni ilman tytärtäni?



Munasolun luovuttajia on hyvin vähän ja ystävälleni puhuttiin vuoden jonotuksesta. Onkohan ihmisillä tästä tietoa?



Munasolun luovutus kestää muutaman viikon, jolloin otetaan hormoneja ja pistetään pistoksia. Munasoluja tuotetaan kerralla useita ja ne kerätään pois. Yksi luovuttaja voi auttaa jopa kahta pariskuntaa.



Oli pakko kirjoittaa tämä, jos tämä saisi edes jonku harkitsemaan luovuttamista. Lapsettomuus on lohdutonta.

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse hedelmöityshoidot läpi käynyt. Tuloksena yksi ihana lapsi, mutta alkionsiirtoja tarvittiin useampia, lisäksi kaikki alkiot eivät selvinneet pakastamisesta. Haluaisin lisää lapsia, mutta meillä ei ole varaa enää uuteen yritykseen yksityisellä. Iso pala nieltäväksi, joten en voisi luovuttaa munasoluja muille.

Vierailija
2/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnittelut lapsestanne!

Ymmärrettävää, että jos itse ei voi saada lasta on aika tiukka paikka luovuttaa munasoluja ja auttaa toisia. Ymmärrän täysin. Jaksamista!



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen sairastanut kaksi kertaa syövän ja tokalla kerralla annettiin sellaisia sytostaatteja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa munasarjoihin. Sitä kun ei tiedä...

Vierailija
4/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

henkisesti mulle vaikea ajatella että mun lapsia olis maailmalla enkä heitä koskaan tuntisi, se munasoluhan olisi osa minua samalla tavoin kuin omillakin lapsilla

Vierailija
5/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ystävääni, joka luovutti. Sai siitä 500e mutta kärsi kovista kivuista ja sivuoireista. Asia on hyvä, mutta itse olen adoption kannalla hedelmöityshoitojen sijaan. Eri asia, jos esim oman miehen siittiöitä joudutaan istuttamaan kohtuun, tms. Vieras on aina vieras.

Vierailija
6/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajatus siitä, että omia biologisia lapsiani olisi jossain maailmalla muiden hoidettavana, on ahdistava.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisin ehkä vielä kerran elämässäni sen tehdä, mutta en nyt. Oma tyttö on nyt reilun vuoden ja hänelle haluaisin vielä sisaruksen muutaman vuoden päästä.



Kokemuksesta voin sanoa, että toimenpiteenä ei mielestäni ollenkaan kamala.

Vierailija
8/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuhoamme myös pakasteessa olevat loput alkiot, kun toinen lapsettomuushoitolapsemme syntyy keväällä.



En pysty ajattelemaan, että lapseni kasvaisi jossain muualla kuin meidän luonamme. En vaikka tiedän kuinka suuri tuska lapsettomuus joillekin on.



Munasolujen luovutuksesta ajattelen samalla tavalla, minulla olisi lapsi jossain jonkun toisen miehen siittiöillä hedelmöitettynä. Tarkastelisin lopun ikääni itseni näköisiä lapsia ja myöhemmin teinejä sillä silmällä, että onkohan tuo minun lapseni. Järjetöntä ja todennäköisyydeltään erittäin mahdotontakin, että törmäisin lapseeni, mutta ajatuksilleen ei mitään voi.



Lapsettomuus on tuska ja ahdistavaa. Me kävimme tien loppuun ja saimme jo lääkäriltä tuomion, että yhteistä lasta ei ehkä tule. Luovutussoluja, adoptiota tai mitään muutakaan vaihtoehtoa emme miettineet. Parisuhteemme oli se voima joka kantoi yli. Ja viimeisestä hoidosta saimmekin yhtäkkiä hyviä alkioita, joista nyt 2 vuotias ja toinen tulossa. Maailma on ihmeitä täynnä ja toivon kaikille lapsettomille jossain vaiheessa elämää seesteistä jatkoa. Mutta minä en pysty tuskaa lievittämään muiden kuin itseni kohdalla. Näin ajattelen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kokenut mitään haittavaikutuksia vaikka munasoluja kypsyi yli 20 kpl/kerta.

Ihanaa auttaa muita kun itselle raskaaksitulo on ollut helppoa.

Vierailija
10/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

että omat lapseni ja hoidoista alkunsa saaneet alkavat seurustelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen luovuttanut munasoluja kaksi kertaa, ja molemmat luovutukset sujuivat hyvin, hyvälaatuisia soluja saatiin noilta kerroilta yhteensä 49kpl.



En osaa ajatella että soluistani syntyneet olisivat jotenkin " omia" lapsiani. Enhän minä niitä ole kantanut enkä synnyttänyt, sitäpaitsi toinen puolikas mahdollisesta lapsesta ei kuitenkaan ole minulta.



Ainoa negatiivinen asia oli toisen luovutuskerran jälkeiset oireet, jotka kestivät pari päivää. Alavatsan pistelevää kipua, turvotusta ja lievää kuumeilua. Asia tutkittiin toki, ja kaikki oli kunnossa. Muutaman päivän päästä olin ihan terve.

Vierailija
12/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nehän olisivat osa minua.

En pystyisi olemaan ajattelematta onkohan " lapsiani" jossakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tahtoisin ensin saada omat lapseni.

Vierailija
14/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en halua ottaa niitä hormooneita!

jos solut voisi kerätä ilman niitä hormooneja, olisin jo luovuttanut useasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka meillä on myös takana pitkä lapsettomuus, mutta saimme kuitenkin oman biologisen lapsen ja vieläpä ihan luomuna ilman mitään hoitoja tai lääkityksiä.



En pystyisi elämään kuitenkaan sen ajatuksen kanssa, että tuolla jossain olisi minun lapseni. Koska puolethan hänestä tulisi olemaan osa minua, ja se vain yksinkertaisesti on liian iso asia mulle ja joku muu kuitenkin hänet kasvattaisi.



En siis missään nimessä ryhtyisi luovuttajaksi.

Vierailija
16/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietityttää kuitenkin tuo mikä monia muitakin, että miltä tuntuisi tietää, että maailmalla jossain on yksi lapsi, jonka biologinen äiti olen. Kuinka kovasti kaipaisin tätä lasta? Miettisinkö, mitä hänelle kuuluu? Ehkä en, tai sitten en voisi olla ajattelematta häntä päivittäin. En tunne itseäni riittävästi tietääkseni kuinka luovuttaminen lopulta vaikuttaisi minuun.



Toisena mietin myös tuota, että entä jos jompikumpi omista lapsistani tietämättään alkaisikin seurustella biologisen sisar/velipuolensa kanssa! Suomi on pieni maa, ei sekään olisi mahdotonta.



Vierailija
17/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma lapsi hoidoilla joten olisin kernaasti auttanut muita! Mutta ikä tuli vastaan kun imetysaika ja ns lapsivuodeaika loppui. Pöh. Pitää keksiä toinen auttamiskeino.

Vierailija
18/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jospa sitten kun olen synnyttänyt.

Vierailija
19/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan ok oli muut perustelusi, ja olen samaa mieltä, en luovuttaisi.



mutta tuo mahdollisuus että menisi naimisiin sisarpuolen kanssa on kyllä tyhmä...



esim. meidän pappa kuoli muutama vuosi sitten. kuolemasta oli kulunut n. vuosi, kun mummolle soitettiin. papan avioton 50v tytärhän se siellä soitteli...:)

Vierailija
20/32 |
02.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen käyny (muistaakseni AVA-klinikan) nettisivuja tutkimassa ja joskus lähitulevaisuudessa olen ajatellut luovuttaa.

Viimesimmästä synnytyksestä on 2 kk aikaa niin siitä ensin parantelen kroppaa.



Musta on tärkeämpää auttaa kuin että pelkää törmäävänsä " lapseensa" .