Olen pian 25 ja ensimmäisen poikaystävän kanssa edelleen

ja edelleen sen ensimmäisen kanssa yhdessä. Ja ihan sattumaa, että näin kävi - mistään vakaumuksesta ei siis ole ollut kyse.

Ei ole vielä iskenyt tarve lähteä hakemaan seikkailula muualta, mutta katsotaan kuin käy kun iskee tuo kuuluisa viidenkympin villitys.

Tämä juttu on alkanut mietityttää ihan senkin takia, että haaveilemme yhteisistä lapsista jo. Olemmehan olleet yhdessä jo viisi vuotta ja tunteneet toisemme seitsemän vuotta. Emme kuitenkaan ole vanhoja koulukavereita. Olen myös mieheni ensimmäinen sänkykumppani ja ensimmäinen seurustelukumppani. Itselläni oli häntä ennen vain yksi yhden illan pano.

Minulla päättyi syksyllä kaikin puolin ihana ja täydellinen suhde kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen (olimme molemmat 24). Miesystävälläni ei ollut ollut ketään ennen minua, mutta minulla oli fuksivuonna kaksi yhden yön juttua, ei muuta. Tätä hän ei kuulemma enää kestänyt, vaan petti vaihdossa ollessaan.

Harmittelen vieläkin, että menin kerran kertomaan noista typeristä turhista jutuista! Älä tee samaa virhettä, niin varmasti teillä kaikki menee hyvin. :)

varmaan 200 ihmisen kanssa aikoinaan, nyt 10v vain yhden kanssa. Tämä sopii minulle oikein hyvin, en kaipaa enää mitään ainakaan uteliaisuuttani tai kokemattomuuttani. Paisti ehkä kokemusta alistamisesta tuntemattomassa ryhmässä.

Min olen 27-vuotias ja olen edelleen ensimmäisen poikaystäväni kanssa (kohta 9 vuotta ollaan oltu yhdessä), joka on nykyisin siis rakas aviomieheni :)

joka ei ollut aivan yhtä hieno ihminen. Näin retrospektiivisesti tarkasteltuna hän oli varsinainen urpo.

Alkaessamme seurustella 20-vuotiaina hän oli ennen minua maannut vain yhden naisen kanssa. Hän oli minun neljäs mieheni. Kolmen vuoden kuluttua suhteessamme ei ollut muita ongelmia kuin se, että hän jauhoi jatkuvasti sitä, miten epäreilua on, että olen häntä kokeneempi ja että hänen pitäisi saada 'tasoittaa'.

Kipuilin asiaa jonkin aikaa, muuten kun meni niin hyvin. Sitten koin valaistumisen ja tajusin, että jätkähän on ihan idiootti, ja jätin hänet.

Opetus? Voi olla, että miehelle / naiselle tuleekin halu kokeilla ruohon vihreyttä, mutta jos sen antaa tuhota hyvän suhteen todellisen ihmisen kanssa, se on huono juttu. Ja silloin sille ei toinen voi yhtään mitään. Joten älä pelkää etukäteen, älä huolehdi, älä analysoi, AP, vaan nauti siitä, että sulla on nyt hyvä olla tuon ihmisen kanssa.

No minä olen 30-vuotias mies ja olen vain nykyisen kanssa seurustellut sekä ollut sängyssä.

Kävin sen vaiheen läpi jossa mietin mistä olen jäänyt paitsi ja oli kiinnostusta hankkia muitakin kokemuksia. Sen verran kuitenkin pidin niitä ajatuksia vääränä etten antanut niille periksi. Halu kokeilla muitakin meni onneksi ohi ajan kanssa. Olen nyt tyytyväinen ensimmäiseen tyttöystävääni "jumittumiseen", sekä siihen etten ole hänen luottamustaan pettänyt.