Muuttuuko ihmiset?
Tai muuttuuko miehet? Jos mies on ollut edellisessä suhteessa juoppo, henkisesti alistava tai muuten vain vaikea ihminen, voiko hän sitten ollakin jo seuraavassa suhteessa hyvä kumppani? Paraneeko ihmiset tosiaan parissa kuukaudessa?
Kokemuksia???
Kommentit (13)
HALUTESSAAN. Isolla kirjoitettuna, koska ihmisen täytyy todella itse huomata muutoksen pakottava tarve ja haluta itse muuttaa tapojaa, ajatuksiaan, elämäntyyliään.
Itse olen mm. lopettanut tupakanpolton sekä pettämisen vaihdettuani miestä.
Voi parantua jos tekee parannuksen (tulee uskoon), silloinkin vaatii ehkä pidempään kuin pari kuukautta muuttaa syväänjuurtuneita käyttäytymismalleja. Eli jos sulla on uusi mies joka sanoo nyt muuttuneensa parissa kuukaudessa noin vain, ilman sen kummempaa apua niin en uskoisi.
Periaatteessa tietysti raitistua voi, ja se luonnekin voi näyttää joskus monta vuotta muuttuneen. Mutta uskon vakaasti, että joskus se alistava ja vaikea luonne hyppää sieltä taas esiin, kun se ensihuuma ja yrittäminen on ohi.
muuttunut paljonkin. Olen joskus toiminut hyvinkin epärehellisesti, valehdellut ja manipuloinut ja vaikka sun mitä. Kerran jäin kiinni todella isosta valehtelusta ja se sai kertomaan ystävälle kaikesta mahdollisesta muustakin, hain ammattiapua ja nyt kaikki sellainen on pelkkää menneisyyttä. Monta vuotta mennyt jo onnellisesti ja rehellisesti.
Eksän uutta onnea. Nopeasti siitä vaan kuoriutui sitten uudessa suhteessa se hyvä kumppani, jota odottamaan jäin meidän suhteessa kuukausiksi.
Ja miten senkin sitten osaa määritellä...
Joskus käytös voi johtua jollain tapaa puolisosta...jolloin puolisoa vaihtamalla käytös muuttuu.
Toisinaan taas käytös tulee jostain genetiikasta (alkoholismitaipumus esim.) ja sitä pystyy hallitsemaankin jos niin oikeasti haluaa ja ongelman myöntää.
Toisinaan käytös on muodostunut jo hyvin varhaisessa vaiheessa elämänkokemusten muovaamana ja silloin on aika todennäköistä ettei ihminen itse edes tajua omaa käytöstää, kun se on ollut läsnä jo hyvin pitkän ajan.
Aina voi muuttua, mutta se vaatii sen että itse tajuaa selkeästi miksi pitää muuttua ja että HALUAA myös muuttua.
vaan kyse on aina siitä, miten työskentelee omien "vammojensa" paranemiseksi.
Jos mies on ollut alkoholisti ja väkivaltainen kuukausi sitten, hänen perimmäiset ongelmansa eivät tietenkään ole poistuneet. Voi olla, että uuden kumppanin kanssa olisi aivan erilaista vuorovaikutusta, mutta noin yleistotuutena on, etteivät väkivaltaisuus eivätkä riippuvuusongelmat parane itsestään eikä kumppania vaihtamalla. Miehen on tutkisteltava omaa sairauttaan silmästä silmään ja hankkiuduttava hoitoon, jotta hänen elämäsä muuttuisi. Useiden alkoholistien on lopetettava kaikki juominen loppuiäksi, kohtuutta ei monen kohdalla olekaan. Väkivalta on aina syvien kerrosten takana ja sillä on nimenomaan taipumus esiintyä lähisuhteissa. Ihminen voi olla vaikka miten "tossukka" muissa suhteissa, mutta parisuhde onkin eri asia.
Jos harkitset seurustelua kyseisen ihmisen kanssa, ota kyseiset asiat avoimesti puheeksi äläkä kiirehdi suhteen kanssa. Keskustelkaa, miten mies on alkanut ongelmiaan hoitaa, mitkä hänen tavoitteensa ovat, ja miten hän on oppinut ratkaisemaan aiemmin väkivaltaan johtaneet
ristiriitatilanteet toisella tavalla.
Ihminen VOI muuttua ja toivoa on aina, mutta esim. alkoholisimia vastaan taisteleminen on todella kovaa, usein vuosien mittaista työtä. Se ei leijaile pois itsekseen.
Ihmettelen vain Eksän uutta onnea. Nopeasti siitä vaan kuoriutui sitten uudessa suhteessa se hyvä kumppani, jota odottamaan jäin meidän suhteessa kuukausiksi.
Ota popcornit kippoon ja jää seuraamaan näytöstä ;)
ahdistui niin, että tappio itsensä 8 vuoden tsemppamisen jälkeen.
kyllä se todellinen luonto sieltä pinnan alta vielä paljstuu
jos juomareilla on yleensä tietynlainen vaikea ja itsekäs luonne, niin muuttuuko se todella?