Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsen hymyileminen toruttaessa
09.11.2012 |
aina merkki että jotain on pahasti vialla?
Tuli palautetta hoidosta että 4 v. poika tekee tuota eli naureskelee/hymyilee kun torutaan. :( Ja lisäksi 2,5 v. pikkusisko on hiljalleen alkanut tehdä samoin. Kotona en ole niin paljon huomannut tuota, joskus kylläkin. Esim. jos temppuilee ruokapöydässä ja joutuu jäähylle, niin kyllä lähinnä itku tulee. Toki katumuksen tasosta en tiedä, osaako oikeasti katua. Silloin ainakin on huolestuneen ja surullisen näköinen jos näkee että minä tulen surulliseksi.
Pitäisiköhän tässä panostaa tuohon keskusteluun väärintekemisen jälkeen enemmän? Voiko lapselle edes opettaa syyllisyyttä, oppiiko itsestään oikeaa katumusta? Musta tuntuu että pojalla puutteita tuossa. Normijäähyt ja torumiset on käytössä ja jos pikkusiskoa tönäisee tms. seuraa jäähy ja anteeksipyyntö/halaus. Välillä menettää jonkun asian, esim. luvatun herkun. Osaa olla tosi empaattinen kyllä, se on huomattu myös hoidossa. Esim. lohduttaa pikkusiskoa ja puhuu todella näteillä sanoilla, mutta tuo katumus...
Onko teillä muilla esiintynyt tuota hymyilyä/naureskelua toruttaessa ja pitäisikö 4 v. kyky katumukseen olla jo kehittynyt? Onko jotain oikeasti vialla? :(
Kommentit (7)
tekoaan jäähyn jälkeen hoidossa, eikä kotonakaan. En tiedä pitäisikö kuria koventaa, ehkä. Mä en vaan keksi mitään rangaistuksia tuon jäähyn tilalle, pojalla ei ole mitään niin tärkeitä lelujaan että niitä kovin surisi. Jäähy on ollut toimivin tähän asti koska poika haluaa olla aina siellä missä muutkin, ja kokee eristämisen rangaistuksena.
Mutta vielä kysyn, että miten katumusta voi edes opettaa? Eikö sen pitäisi kehittyä itse lapsen kehittyessä? Siis jos normiohjaaminen ja rangaistukset käytössä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vain huomannut, että noin saa aikuiset ärtymään. Jättää humiotta niin lopettaa.
tyttö tekee tuota joskus. Ja hänen kohdallaan tulkitsen asian niin, että häntä hävettää oma tekonsa ja yrittää peittää sitä ylimielisyyden alle.
Hymy ei ole mitään normaalia iloista hymyä vaan sellaista epävarmaa. Ja usein tällaisen hymyilyn jälkeen seuraakin itku tai raivarit jonka jälkeen asia saadaan käytyä läpi kunnolla.
Mun mielestä se on ihan tavallinen reaktio sellaiseen vähän pelottavaan, stressaavaan tilanteeseen, jotkut hermostuneina naureskeleekin. Tietysti jos nyt sitten oikein virnuilee tai tuijottaa silmiin käkättäen, niin se ei ihan ole sama asia kuin se että hymyilee välttelevästi ikään kuin itseään ja torujaa rauhoittaakseen.
Ap:
Voiko lapselle edes opettaa syyllisyyttä, oppiiko itsestään oikeaa katumusta? Musta tuntuu että pojalla puutteita tuossa.
Ja miten ajattelet että katumuksen pitäisi näkyä ulospäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmiset hymyilee kun ne on hämmentyneitä, jotkut jopa nauraa. Ihan yleinen hämmennyksen merkki siis. Ja kuten joku aiemmin sanoikin niin tietysti on eri asia hymyillä kuin katsoa silmiin ja nauraa pirullisesti. Ja en minkäkään tiedä miten katumista opetetaan tai edes mitataan. Minä pitäisin kriteerinä sitä, että tekeekö asian uudelleen kun on kielletty. Jos kykenee empatiaan siskoaan kohtaan sanoisin, että kaikki hyvin
Tai sit ei tiedä, miten pitäis olla kun torutaan. Vetää sit hymyn naamalle (siitä kun yleensä tykätään) ehkä ajattelee, et toruja ei ole niin vihainen, jos hymyilen sille?
Ehkä enemmän kertoo, totteleeko lopulta, ja uusiiko tekonsa tahallaan.