Lue keskustelun säännöt.
Helluntaiseurakunnan kirkkon meno? voiko sinne mennä
07.11.2012 |
Kuka vain? Minkälaista siellä on? Onko teillä kokemuksia? En ole uskossa enkä sitä uskoa niin haekaan. Mutta koska ystäväni ilmeisesti kuuluu kirkkoon niin mieti voinko mennä mukaan...
Omakohtaisia kokemuksia ei siis ole.
Kommentit (12)
Itse olen uskossa, mutta ekan kerran helluntaiseurakunnassa käydessäni en vielä ollut.
Ihmiset tulivat tervehtimään ja juttelemaan ja tunsin oloni tervetulleeksi.
Meno ei ollut niin hurjaa kuin olin odottanut, porukka ei juoksennellut pitkin seiniä tai kaatuillut.
Tilaisuuksissa lauletaan ylistyslauluja ja rukoillaan. Seurakuntalaiset rukoilevat yhteen ääneen ja jotkut rukoilevat kielillä, tämä saattaa aluksi tuntua hieman hämmentävältä. Sunnuntain jumalanpalveluksissa on myös saarna, joka kestää n. 30-40min.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman eksoottisempaa on meno kuin luterilaisessa kirkossa ja jos seurakunta on pieni, sinut huomataan ja saatetaan tulla juttelemaan ja kosiskelemaan toimintaan mukaan. Sitten on vain tiedettävä mitä haluaa ja toimittava sen mukaan eli asetettava rajat tai olet vapaa myös helluntailaistumaan.
Ja kokemuksia saa toki kertoa lisää.
Ap
jossain pönötetään penkissä ja kuunnellaan saarnaa vakavina, toisaalla taas huudetaan kädet pystyssä ja puhutaan "kielillä".
Voihan sinne toki katsomaan mennä, ei suomessa mitään salaseuroja nää uskontojen kokoontumiset ole. Et anna nimeäsi tai muita tietojasi, niin eivät ota myöhemminkään yhteyttä jos jää yhteen kertaan.
En ole kuullut, että ketään olisi uskoontulon jälkeen käsketty hylkäämään "uskomattomat" ystävänsä.
Vai onko kyseessä kenties kumppanisi? Seurustelua ei-uskovan kanssahan ei kovin hyvällä katsota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alan ymmärtämään että menetän tän ystävän ja iso pala sydämestäni murtuu
ap
Eräs nuorimies tuli melkein heti juttelemaan ja oli oikein ystävällinen. Kunnes mainitsin jotain aviomiehestäni - lähti välittömästi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kertaa Kuopion tilaisuuksissa ystäväni kanssa, joka oli hellari. Mukavia ihmisiä ja todella tunsin että siellä oli Pyhä Henki läsnä. Itse olen ev.lut. Kielillä puhuminen oli tosiaan hämmentävää ja myöhemmin kun menin tilaisuuksiin niin alkoivat kysellä yksityisasioita ja olivat sitä mieltä etten olisi saanut elää synnissä, eli avoliitossa. Jätin sitten sen seurakunnan kun alkoi ahdistaa asioihin puuttuminen!
alan ymmärtämään että menetän tän ystävän ja iso pala sydämestäni murtuu
ap
Jos alat käydä useammin, tullaan juttelmaan ja kysymään haluatko keskusteluseuraa tai rukousapua.