Lue keskustelun säännöt.
Opetelkaa suomea! Maistuu hyväLTÄ, ei hyväLLE.
02.11.2012 |
Näyttää erikoiseLTA, ei erikoiseLLE. Kuulostaa oudoLTA, ei oudoLLE.
Ja niin edelleen.
Suomalaisittain tarkoittaa suomalaiseen tapaan. On täysin väärä tapa sanoa urheilu-uutisissa 'suomalaisittain huono päivä'. Nimenomaan urheilutoimittajat käyttävät tätä virheellisesti.
Alkaa juosta, alkaa lukea, alkaa syödä. Ei alkaa juoksemaan, alkaa lukemaan, alkaa syömään.
Kommentit (20)
"Ablatiivin (hyvältä) tai allatiivin (hyvälle) paremmuutta ei suotta kannata jäädä puntaroimaan; ne ovat nykykäsityksen mukaan keskenään yhtä hyviä vaihtoehtoja. Näin siis silloinkin, kun allatiivi tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri tulkintaan. Esimerkiksi lauseessa soija maistuu possulle jää tulkinnan varaan, onko soija possun makuista vai pitääkö possu siitä." Molemmat muodot ovat nykyään hyväksyttyjä. Deal with it. <a href="http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074" alt="http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074">http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074</a>
Mitä tarkoittaa sanonta "kylmä kuin ryssän helvetissä"? Onko venäläisellä tuonela, jossa on kylmä? Vai paleleeko venäläinen jopa tuonelassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
Itä-Suomessa sanotaan jollain tavalla, lännessä eritavalla jne. Sitten se joka kirjakielen keksi (M. A.), poimi mieleisestä vaihtoehdot sanoista ja päätti, että nää nyt on oikein. Murteet vaan jatkoi silti omaa elämäänsä.
Minä sanoisin 'Onks ketää käyny kirjastos' =)
"Ablatiivin (hyvältä) tai allatiivin (hyvälle) paremmuutta ei suotta kannata jäädä puntaroimaan; ne ovat nykykäsityksen mukaan keskenään yhtä hyviä vaihtoehtoja. Näin siis silloinkin, kun allatiivi tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri tulkintaan. Esimerkiksi lauseessa soija maistuu possulle jää tulkinnan varaan, onko soija possun makuista vai pitääkö possu siitä."
Molemmat muodot ovat nykyään hyväksyttyjä. Deal with it.
<a href="http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074" alt="http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074">http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074</a>
itsekin tämän juuri hiljattain selvitin kun huomasin itse käyttäväni välillä -ltä -muotoa ja välillä -lle samassa merkityksessä, ja mietin kumpi on oikein. Kumpikin sitten on.
Siis söinkö paljon, vai tuliko jotain, joka oli jo kerran syöty?
Eli "onko KUKAAN käynyt kirjastossa?" Ei "onko KETÄÄN käynyt kirjastossa?"
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
vaan murretta. Kyllä minäkin sanon "onks ketää käyny..." puhekielessä. Kirjoitetussa kielessä muoto on toki virheellinen, eli ei asiatekstiin ainakaan.
Ja käytetäänhän sanaa "ketä" myös kysymyksissä sanan "kuka" sijasta ainakin meilläpäin. "Ketä sen teki?" kun kirjakielessä sanottaisiin "Kuka sen teki?".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli "onko KUKAAN käynyt kirjastossa?" Ei "onko KETÄÄN käynyt kirjastossa?"
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
vaan murretta. Kyllä minäkin sanon "onks ketää käyny..." puhekielessä. Kirjoitetussa kielessä muoto on toki virheellinen, eli ei asiatekstiin ainakaan.
Ja käytetäänhän sanaa "ketä" myös kysymyksissä sanan "kuka" sijasta ainakin meilläpäin. "Ketä sen teki?" kun kirjakielessä sanottaisiin "Kuka sen teki?".
Omaan korvaani tuo "ketä sen teki" kuulostaa todella oudolta. PK-seutu.
No se virhe tulee niin että se "kuuluisi" sanoa: "Onko täällä ketään, joka olisi käynyt kirjastossa".
Puhekieli taas elää ja kehittyy kokoajan johonkin suuntaan, eikä se ole väärin! Niin vaan tapahtuu.
Tuo sinun laittama virhe jota et tajunnut on siis siksi että joku lyhentää lauseesta. Se lause on ymmärrettävissä ja se on kuitenkin vaan PUHETTA, ei äidinkieltä kirjoituksessa, paitsi jos ollaan keskustelupalstalla ja jälleen kerran kirjoitetaan NIINKU puhutaa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli "onko KUKAAN käynyt kirjastossa?" Ei "onko KETÄÄN käynyt kirjastossa?"
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
vaan murretta. Kyllä minäkin sanon "onks ketää käyny..." puhekielessä. Kirjoitetussa kielessä muoto on toki virheellinen, eli ei asiatekstiin ainakaan.
Ja käytetäänhän sanaa "ketä" myös kysymyksissä sanan "kuka" sijasta ainakin meilläpäin. "Ketä sen teki?" kun kirjakielessä sanottaisiin "Kuka sen teki?".
Omaan korvaani tuo "ketä sen teki" kuulostaa todella oudolta. PK-seutu.
Ketä tietää, mis o lähin kauppa?
No se virhe tulee niin että se "kuuluisi" sanoa: "Onko täällä ketään, joka olisi käynyt kirjastossa".
Puhekieli taas elää ja kehittyy kokoajan johonkin suuntaan, eikä se ole väärin! Niin vaan tapahtuu.
Tuo sinun laittama virhe jota et tajunnut on siis siksi että joku lyhentää lauseesta. Se lause on ymmärrettävissä ja se on kuitenkin vaan PUHETTA, ei äidinkieltä kirjoituksessa, paitsi jos ollaan keskustelupalstalla ja jälleen kerran kirjoitetaan NIINKU puhutaa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieli on kyllä rappeutunut, kun huomaa lukevansa valtakunnan suosituinta päivälehteä eikä pysty keskittymään itse tekstiin, kun virheitä vilisee silmissä.
Eli "onko KUKAAN käynyt kirjastossa?" Ei "onko KETÄÄN käynyt kirjastossa?"
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
vaan murretta. Kyllä minäkin sanon "onks ketää käyny..." puhekielessä. Kirjoitetussa kielessä muoto on toki virheellinen, eli ei asiatekstiin ainakaan.
Ja käytetäänhän sanaa "ketä" myös kysymyksissä sanan "kuka" sijasta ainakin meilläpäin. "Ketä sen teki?" kun kirjakielessä sanottaisiin "Kuka sen teki?".
Omaan korvaani tuo "ketä sen teki" kuulostaa todella oudolta. PK-seutu.
Missä päin on näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syväLTÄ ja voit tunkea sen syväLLE.
Siihen sunkin on tyytyminen.
Turhaa sä täällä alat opettaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli "onko KUKAAN käynyt kirjastossa?" Ei "onko KETÄÄN käynyt kirjastossa?"
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
"Ablatiivin (hyvältä) tai allatiivin (hyvälle) paremmuutta ei suotta kannata jäädä puntaroimaan; ne ovat nykykäsityksen mukaan keskenään yhtä hyviä vaihtoehtoja. Näin siis silloinkin, kun allatiivi tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri tulkintaan. Esimerkiksi lauseessa soija maistuu possulle jää tulkinnan varaan, onko soija possun makuista vai pitääkö possu siitä."
Molemmat muodot ovat nykyään hyväksyttyjä. Deal with it.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074
[quote author="Vierailija" time="02.11.2012 klo 13:26"]
Nykyisin säännöt eivät ole yhtä tiukat kuin ennen, ikävää tuollainen vanhoillisten käsitysten tuputtaminen. Asia on selvä ilman, että asioiden täytyy muuttua pilkun viilaamiseksi.
[/quote]
Siinäpä se, että asia ei ole selvä - esim. tuo possuasia.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2012 klo 13:28"]
Mitä tarkoittaa sanonta "kylmä kuin ryssän helvetissä"? Onko venäläisellä tuonela, jossa on kylmä? Vai paleleeko venäläinen jopa tuonelassa?
[/quote]
Ryssän helvetti on Siperia. Sielläpä sitä vilu tulee liki.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2012 klo 13:25"]
"Ablatiivin (hyvältä) tai allatiivin (hyvälle) paremmuutta ei suotta kannata jäädä puntaroimaan; ne ovat nykykäsityksen mukaan keskenään yhtä hyviä vaihtoehtoja. Näin siis silloinkin, kun allatiivi tarjoaa mahdollisuuden kahteen eri tulkintaan. Esimerkiksi lauseessa soija maistuu possulle jää tulkinnan varaan, onko soija possun makuista vai pitääkö possu siitä."
Molemmat muodot ovat nykyään hyväksyttyjä. Deal with it.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3074
[/quote]
Lihamureke maistuu lapsille...
t: Hannibal Lecter
[quote author="Vierailija" time="02.11.2012 klo 13:28"]
En edes tajua miten tuollainen virhe voi syntyä.
Itä-Suomessa sanotaan jollain tavalla, lännessä eritavalla jne. Sitten se joka kirjakielen keksi (M. A.), poimi mieleisestä vaihtoehdot sanoista ja päätti, että nää nyt on oikein. Murteet vaan jatkoi silti omaa elämäänsä.
Minä sanoisin 'Onks ketää käyny kirjastos' =)
Minä sanoisin: "Onks kettähä kähyny kiriastosa".
Nykyisin säännöt eivät ole yhtä tiukat kuin ennen, ikävää tuollainen vanhoillisten käsitysten tuputtaminen. Asia on selvä ilman, että asioiden täytyy muuttua pilkun viilaamiseksi.