Yli nelilapsiset perheet ovat harvinaisuuksia

että ei halua enempää lapsia?

ja kyllä minusta tuntuu, että tässä vaiheessa alkaa tuntua siltä, että henkinen puoli on se, joka ei enää yhtään vaipparumbaa kestäisi alusta aloittaa...



Toisaalta aina tiettyyn aikaan kuusta iskee epäilys ja ajatus, että kyllä vielä voisi yhden ottaa. Ja tietysti aina silloin myös tulee sellainen tunne, kun kaikki ovat niin ihania kuin olla voi. Joskus taas tosi ärsyttäviä, etenkin teinin kanssa saa vääntää siihen malliin, että joskus tuskastuttaa, kun ajattelee vielä neljää edessä olevaa teini-ikää.

lapsia ei enää kasvateta vain työvoimaksi ja vanhuuden turvaksi, vaan kodin pitää tarjota ennenkaikkea lapsille virikkeitä, huomiota, harrastuksia, paljon leluja, vaatteita, yms yms. Jos haluaa näiden speksien mukaan lapsia kasvattaa, on oltava rikas ja valmis uhraamaan paljon vapaa-ajastaan. ON aivan luonnollista että tällaisilla laatukriteereillä lapsia on yksi tai kaksi. Eihän sitä muuten kukaan jaksa.

olis ollut rahaa ja kroppa ja pää kestänyt, mutta alotettiin vähän liian vanhoina, että olis enemmän ehditty hankkia. kaikki raskaudet on olleet helppoja ja hedelmöitys kertalaakista.

viisi on ihan hyvä.