oikea ikä äidiksi

Olen 34-vuotias 5kk esikoisen onnellinen äiti. Minua on alkanut nyppimään kaverini, jotka ovat tehneet omat lapsensa parikymppisinä. Saan nimittäin jatkuvasti kuulla valitusta heiltä kuinka kauheaa se vauva-aika oli ja "emmä vaan enää jaksais,onneks tuli lapset tehtyä aikoinaan, niin nyt on niin helppoa ja plaa, plaa". Samalla tietenkin surkutellaan minun kohtaloani ja luodaan sääliviä katseita. Mutta kuitenkin tuntuvat jollain tavalla olevan vahingoniloisia. En ymmärrä tätä asennetta!?



Minä olen onneni kukkuloilla tyttärestäni, enkä voisi enempää toivoa elämältäni! Toivon, että aika pysähtyisi ja saisin nauttia vauva-ajasta mahdollisimman pitkään, vaikkei lapsi helpoimmasta päästä olekkaan. Tämä oli juuri oikea aika minulle saada lapsi. En olisi aikaisemmin ollut valmis äidiksi mm. vaikean lapsuuteni vuoksi. Lisäksi minulla hyvä vakityö, lapsen isän kanssa olemme olleet yhdessä yli 10 vuotta ja omaan asuntoonkin olemme päässeet kiinni. Olemme eläneet nuoruutta täysillä, matkustaneet sponttaanisti ja nauttineet elämästä ym. Eli nämäkin puitteet ovat kunnossa.



Joskus tekisi mieli sanoa pahasti takaisin näille surkuttelijoille, tyyliin: "kyllä sinunkin olisi kannattanut hieman tuota lapsentekoa lykätä..." Luonnollisesti eivät tietenkään ole enää lasten isien kanssa yhdessä tai edes tekemisissä. Osa isistä ei edes pidä yhteyttä lapsiinsa. Muutamalla on lapsia jopa parille eri miehelle. Ja mikä kauheinta lapset olivat pieninä (osa on edelleen) hoidossa siellä ja täällä lähes joka viikonloppu, kun äidin pitää päästä elämään sitä menetettyä nuoruutta.



En minäkään ole heille heidän elämäänsä surkutellut. En ymmärrä miksi tekevät nyt sitä minulle. Ei mulla muuta! Oli pakko avautua :)