RV 41+1

2 jouduttu käynnistämään, ainoastaan yksi överi spontaani synnytys mulla.

ja 5 lasta kuitenkin

Kolmatta odottelen ja edelliset syntyivät 40+1. Toisaalta nyt olisi tulossa kiva viikonloppu, joten voisi vauveli odotella vielä ensi viikolle ja syntyä vasta sitten.



Lapsetkin toivovat vauvan syntyvän viikolla: lupasimme heille vapaapäivän koulusta, jos vauva syntyy illan/yön aikana.



Isoin ongelma minullakin on huonot yöt. Kääntyminen on hankalaa, hormonit pitää hereillä pari tuntia (yleensä klo 2-4) ja sen vuoksi menee koko aamupäivä torkkumiseen. Mutta kohtapa yöt ovat vielä paljon repaleisempia, ja aamupäivisinkin on muutakin tekemistä kuin torkkua sohvalla.

ap

ja oon varmaan myös jotenkin asennevammanen tai selvinny liian helpolla, mutta miten se pää voi tässä vaiheessa enää hajota, kun varmuudella on enää tosi vähän (mulla maks 3.5 vkoa) jäljellä??



Ettehän te vaan asennoitunu etukäteen raskauden loppumiseen VIIMESTÄÄN la:na? Minä oon koko ajan miettiny viimestä mahdollista käynnistyspäivää ja siihen kun tähtää, niin ei joudu ainakaan pettymään mistään yli menosta. Niin ja on toinen lapsi jo, hankala rd, kamalat suonikohjut alapäässä ja pätkäyöt vaivana, mutta silti tätä kestää enää tosi vähän aikaa vaikka menis viimeselle käynnistyspäivälle 42+0 asti!

Supistukset alkoivat harvakseltaan oikeastaan jo 41+0 illalla, kun olin suihkussa ja vesi osui "terävästi" nänniin. Siitä vielä miehen raahasin petipuuhiiun ja sen jälkeen rupesin nukkumaan. Parin tunnin päästä heräsin ja supistukset oli heti säännölliset ja viidentoista tunnin päästä oli vauva maailmassa.



Oi, niitä muistoja. Vieläkin kirkkaana mielessä, vaikka aikaa on kulunut jo melkein kymmenen vuotta

Mun molemmat lapset on syntyneet viikoilla 34+ eli kuukautta etuajassa. Kummallakin on aistiyliherkkyyksiä ja elämä tosi hankalaa niiden vuoksi. Olivat molemmat myös niin heikkoja syntyessään, ettei imetyskään onnistunut.

Nämä ongelmat on sinun kohdallasi jo takanapäin, joten vaikka olosi onkin todella hankala (uskon kun sanot vaikken ole tuota vaihetta raskaudesta koskaan edes kokenut), pian se on ohitse ja ainakaan noita ennenaikaisuuden murheita ei tarvitse käsitellä vuosia syntymän jälkeen.

Tsemppiä synnytykseen, kyllä se ensi yönä jo tulla humpsahtaa! :-D

tämä nyt ei suoranaisesti apn aiheeseen liity...mutta kun viestistäsi saa vähän sen kuvan, että aistiyliherkkyydet johtuu ennenaikaisuudesta, niin niinhän ei välttämättä ole. mun tuttavapiirissä on vaikka kuinka monta 34 rv ja aimmin syntynyttä lasta (omani mukaanlukien) eikä kenelläkään ole aistiyliherkkyyksiä. Sen lisäksi ennenaikaisuudesta huolimatta imetyskin on onnistunut, kun vaan on pumppaillut ensin nenämahaletkulle, sitten pullolle ja lopulta päästy vauvan voinnin kohennettua riittävästi imettämään.

murheensa ne toki voi tulla siitä yliaikaisuudestakin, sillä pahimmillaan kalkkeutunut vanha istukka ei takaa riittävää hapen ja ravinnonsaantia lapselle...