Lue keskustelun säännöt.
Taisi olla viimeinen kerta kun tavattiin ystäväpariskuntaa.
17.10.2012 |
Meillä siis ystäväperhe, jota ollaan tavattu ehkä 2-3 x/vuosi, välimatkaa muutama sata kilometriä. Ollaan käyty kylpylöissä, matkoilla jne. Me ollaan yövytty heillä silloin tällöin, he eivät meillä koskaan mutta se ei ole olennaista. Yhteydenpito on pikkuhiljaa vähentynyt ihan luonnollisista syistä, enkä ole ajatellut, että ystävyys olisi vaarassa.
No, oltiin hiljattain ilman lapsia viettämässä hotelliyötä. Siinä jutellessa kävi ilmi, että me oltiinkin se kakkosvaihtoehto tuolle reissulle. Olivat ensin kysyneet toista pariskuntaa ja sitten meitä, kun he eivät päässeet. Eihän siinä mitään, mutta nimenomaan tuo reissu liittyi tapahtumaan, joka oli nimenomaan "meidän juttu". Tuli vähän paskafiilis. Illalla baarissa tuttavamies tokaisi "tällainen paikka olis tosi kiva hyvässä seurassa". Matkoja ovat tehneet muiden kanssa vaikka mekin olemme silloin tällöin kyselleet, olisiko mitään matkaa mielessä,ja lähdettäisiinkö yhdessä. Kun me ollaan ehdotettu matkaa, vastaus on ollut "ei oo nyt lomaa tiedossa".
Kyläilykutsu tuli viimeksi loppiaisena, jonka he sitten itse peruivat. Nyt erotessa eivät enää pyytäneet yökylään vaan totesivat vain "yritetään pitää yhteyttä". Joopa joo, yritetään. Tuskin yritetään. Jotenkin on nyt mieli maassa vaikka tuon session piti piristää. Päiväseltään on vaikea poiketa kahville monen sadan kilometrin päähän.
Kommentit (9)
Heidän ei olisi pitänyt lähteä kanssanne ollenkaan ja sitten vihjailla aika suoraan, kuinka väärää seuraa heille olette. Onko heidän menetyksensä niin iso juttu? Ovat aika moukkamaisia nimittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt tiedä, onko menetys iso, mutta he ovat olleet ihan mukavaa seuraa tähän saakka ja lapset ovat viihtyneet. Mitäpä selität lapselle, miksi emme enää heitä tapaa. Nytkin oli lapsi surullinen kun ei päässyt mukaan. On myös kysellyt, milloin taas menemme heille. Tosi tylsältä tuntuu.
Miksi kaukaisten tuttavienne pitäisi matkustella vain teidän kanssanne? Jos he ovat jo lomansa pitäneet ja matkan tehneet, pitäisikö heidän ottaa vaikka palkatonta vapaata päästäkseen teidän seurassanne uudelleen matkalle, ettette vain loukkaantuisi? Miksi tuttavillanne ei saisi olla muitakin ystäviä, jotka sattuvat olemaan kiinnostuneita samanlaisista tapahtumista kuin te? En yhtään ihmettele, että he haluavat tehdä pesäeroa teihin, kun ette soisi heillä muita ystäviä olevankaan.
Mitä jos sanoi, että "tällainen paikka on tosi kiva..."
kokonaan pois elämästä. Harmittaa eniten oman lapsen puolesta, sillä olivat lapsen kummeja molemmat.
Nähtiin vain vähemmän ja harvemmin, kunnes jossain vaiheessa he peruivat joka ikisen sovitun tapaamisen. Ensin olivat sairaita, eikä saatu sovittua uutta päivää. Katseltiin ja palattiin ja aina vaan oli elämä niin kiireistä, ettei sovittu.
Nykyään nähdään vain jouluisin yhteisten ystäviemme joulujuhlissa. Ja tiedetään, että pitkin vuotta tapaavat muita yhteisiä ystäviämme todella tiuhaan.
Edelleen jaksetaan kutsua heitä, mutta ollaan jo luovuttu toivosta. Ei edes kerrota lapsille, että heidät on kutsuttu, koska eivät ikinä tule. Usein tehdään jopa niin, että sovitaan näkevämme jonain lauantaina, mutta lähdetäänkin jonnekin ihan muualle. Jos viimeisen tunnin aikana, kun tunnin päästä pitäisi tavata, ei jostain kumman syystä olisikaan tullut peruutusta, palattaisiin takaisin kotiin.
Joskus tekisi mieli kysyä syytä tälle dissaamiselle, mutta ei viitsi. Muistaisivat kummilastaan, jos ei muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaukaisten tuttavienne pitäisi matkustella vain teidän kanssanne? Jos he ovat jo lomansa pitäneet ja matkan tehneet, pitäisikö heidän ottaa vaikka palkatonta vapaata päästäkseen teidän seurassanne uudelleen matkalle, ettette vain loukkaantuisi? Miksi tuttavillanne ei saisi olla muitakin ystäviä, jotka sattuvat olemaan kiinnostuneita samanlaisista tapahtumista kuin te? En yhtään ihmettele, että he haluavat tehdä pesäeroa teihin, kun ette soisi heillä muita ystäviä olevankaan.
Ette te voi vaatia itsellenne oikeutta olla pariskunnan ainoat ystävät. Useimmilla ihmisillä on monia ystäviä, jotka eivät mitenkään sulje toisiaan pois.
Ainostaan tuttavamiehen tokaisu oli tuossa tökerö, ei muut asiat.
Miksi kaukaisten tuttavienne pitäisi matkustella vain teidän kanssanne? Jos he ovat jo lomansa pitäneet ja matkan tehneet, pitäisikö heidän ottaa vaikka palkatonta vapaata päästäkseen teidän seurassanne uudelleen matkalle, ettette vain loukkaantuisi? Miksi tuttavillanne ei saisi olla muitakin ystäviä, jotka sattuvat olemaan kiinnostuneita samanlaisista tapahtumista kuin te? En yhtään ihmettele, että he haluavat tehdä pesäeroa teihin, kun ette soisi heillä muita ystäviä olevankaan.
Kyllähän me heille muitakin ystäviä suomme, mutta jos on joskus ollut puhetta, että voishan sitä jonkun matkankin yhdessä tehdä, niin hieman se ihmetyttää jos aina vaan matkustavat muiden kanssa eikä koskaan ole lomaa tiedossa, kun tulee puhe että millois sinne matkalle lähdetään. Tai se, että kylään kutsuivat loppiaisena mutta kun se peruuntui, niin sen jälkeen on ollut hyvin hiljaista. Aiemmin kuitenkin tavattiin suht säännöllisesti ja hekin meitä pyysivät milloin minnekin. Nyt tuli sellainen olo, että ystävyys on tullut tiensä päähän ja se surettaa. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulipa mieleen sellainen juttu, että joskus muutama vuosi sitten oltiin sovittu menevämme heille ja lapsellemme nousi korkea kuume. He oikeasti olivat pahoillaan ja sanoivat, että tulkaa kuitenkin. Käyttäkää lapsi lääkärissä ja sitten vaan tuutte. Eli tuli vahva tunne, että halusivat oikeasti tavata meitä. Nyt ei tuollaista tunnetta tullut.
ikäviä tyyppejä. "Tällainen paikka olis kiva hyvässä seurassa." Toivottavasti löydätte aitoja ystäviä. :(