Kommentoikaa virikkeiden määrää!
Poden kamalan huonoa omatuntoa lapselleni tarjoamasta virikkeistä.Joka puolelta kuulen kuinka tämän ikäisen lapsen pitäisi(2,5v) olla jo hoidossa muualla kuin kotona jotta oppii sosiaaliseksi.Meille on kuitenkin syntymässä vielä toinen perään joten en ihan heti ole menossa töihin.Viikko-ohjelmamme on seuraavanlainen esim. tällä viikolla...Maanantaina oli sukulaisia kylässä (aikuisia) ja lapsi leikki heidän kanssaan sekä ulkona että sisällä, eilen olimme aamupäivän kerhossa ja iltapäivän kahdestaan kotihommissa, illalla askartelimme.Tänään leivoimme lapsen kanssa aamun+ripustimme joulukoristeita+teimme kotihommia ja iltapäivällä lähdemme ulos ja asioille bussilla.Huomenna ulkoilemme aamupäivän ja iltapäivällä itse menen töihin illaksi ja mies lapsen kanssa taaperojumppaan.Perjantaina menemme ystävän luo(lapsi samanikäinen) kylään.Viikonlopun olemme kotona perheen kesken.
Ulkoilemme pääsääntöisesti joka päivä mutta emme aina 2krt/pv.Usein joudumme hoitamaan bussilla asioita ja lapsi vain nököttää rattaissa:(Muita lapsia näemme vaihtelevasti n. 2-5krt/vko.Riittääkö se tämänikäiselle?
Kommentit (4)
Tarkoitin lähinnä sitä että niin kovasti toitotetaan että lapsella pitäisi olla paljon ikäistänsä seuraa ja esim. päiväkodissa touhua riittää aamusta iltaan.Pihapiirissämme ei ole päivisin paljoa lapsia ja aina pitää esim. lähteä puistoon jos haluaa nähdä muita lapsia.Olen raskaana ja aina en yksikertaisesti jaksa lähteä bussilla puistoon.Eräänä päivänä lapseni tokaisi, että " minäkin haluan päiväkotiin" joten mietin että onko lapseni liikaa vain minun kanssani.Itselläni työt kotonaolon ohessa kyllä verottavat voimiani varsinkin näin raskaana ollessa ja mietin aina välillä että mitä lapseni kaipaa ja kykenenkö tarjoamaan tarpeeksi virikkeitä.
eli uudelleen. Minusta nuo virikkeet riittävät aivan hyvin. Tietty lapsen luonnekin varmasti vaikuttaa siihen, miten paljon hän virikkeitä kaipaa. Meidän pojalle (2 v 10 kk) riittäisi vallan mainiosti tuo teidän arkenne. Hän on rauhallinen kaveri, joka mielellään käy asioilla kanssani ja osallistuu kotiaskareisiin. Puistoon hän ei juurikaan kaipaa ja toisista lapsista ei ole kovin kiinnostunut.
Poikani on päivähoidossa (ollut 10 kk perhepäivähoitajalla), mutta olen huomannut esim. lomilla, että pojalle riittäisi vähän vähemmän virikkeellinenkin arki. Ja kyllä tuo meidänkin poika joskus parivuotiaana tokaisi haluavansa päiväkotiin (ei hän edes tiennyt, mikä se on), mutta väitän, että hän viihtyisi kotioloissa paremmin kuin päiväkodissa/hoidossa muuten (vaikka nykyisessä hoitopaikassaankin kyllä viihtyy).
Ja mikä olennaisinta (etenkin jos on kovin sosiaalinen tyyppi ja muiden lasten perään) - sitä lapsi seuraa. Meidän tytär 2v8kk ja kotona edelleen, mutta pitäs kyllä olla ollut jo pari kuukautta tarhassa, koska meilläpäin ei noita muita muksuja ihan oikeasti (saati suunnilleen samanikäisiä ja vähän vanhempia) yksinkertaisesti näe muualla kuin tarhassa. Joten tuo valittelee yksinäisyyttään, kaipailee muita lapsia - ei siinä äiti lapseksi pysty muuttumaan, vaikka kuinka koittaisi, peuhaisi, askartelisi etc.
Mutta teillä mun mielestä homma hyvin hanskassa : ). NO hätä!
- Tiina -
Siis lapsellasihan on kovasti aktiviteettia ja toimintaa! Lapsesi on vielä kovin pieni. Tuon ikäiselle kyllä riittää minun mielestäni vallan hyvin normaali rauhallinen kotielämä.