Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kun tänään lähden...
13.10.2012 |
Joskus ajattelen sellaista, että joku kerta kun lähden viemään roskia, en palaakaan takaisin. Tämä siitä huolimatta, että elän kohtuullisen onnellista elämää; kolme lasta ja tasainen aviomies. Sitten palaan todellisuuteen ja haluankin elää arvojeni mukaista elämää eli pitää huolta lapsista ja perheen koossa. Mutta mitä jos joku päivä tekisikin tuon.
Kommentit (4)
Jos lopputulos olisi että ne kolme lasta saa perheen jossa äiti ei tollasia ajattele.
Äidin varmaan kannattaa lähteä hankkimaan jotain konkreettista apua itselleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ajattelen sellaista, että joku kerta kun lähden viemään roskia, en palaakaan takaisin. Tämä siitä huolimatta, että elän kohtuullisen onnellista elämää; kolme lasta ja tasainen aviomies. Sitten palaan todellisuuteen ja haluankin elää arvojeni mukaista elämää eli pitää huolta lapsista ja perheen koossa. Mutta mitä jos joku päivä tekisikin tuon.
Nyt älä vitsi. Nyt höpsis. Teet loistava työtä.Itse olen romahduksen partaalla. Mutta kyllä se sitä. Nousen kyllä jaloilleen. Mutta sun perheesi tarvitse sua.
Lapsia siellä tai ei. Se on vapaata työstä. Normaalia elämää! Jos se on raskasta niin keksikää tapoja joilla helpottaa sitä elämää.
En vaan käsitä miten kotona oleminen on raskasta, hankkikaa elämä.
Alue: Aihe vapaa
kai se sitten on juuri siinä, että mitä tarvitset?
Useimmat kai tarvitsee ja rakastaa perhettään ja lapsiaan. eikä siksi katoile roskanpussin vienti reissulla.
Mutta jos päättäisitkin vaan lähteä, niin siinä kävisi a)joko niin, että kaiken ihmettelyn jälkeen arki jatkuisi ja mies hoitaisi lapset ja perheen asiat.
b)miehesi ei kykenisi hoitamaan perhettänne ja lapset sijoitettaisi kodin ulkopuolelle ja joku muu hoitaise ne.