Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
9-v lapsellani ei ole yhtään ystävää
11.10.2012 |
Olen itkenyt koko vapaapäivän, lapsikin itki kun kukaan ei halua tulla syntymäpäiville eikä ole ketään jota pyytää. Tää on niin kauheeta, etten meinaa kestää tätä. Pojan luonne on arka ja varautunut, sosiaalisesti kömpelö. Ei kuitenkaan ole aggressiivinen, ei ole ilkeä eikä heikkolahjainen. On vain jäänyt nyt uudessa koulussa in-jengin ulkopuolelle.
Kommentit (13)
Hänellä on asperger, mutta haluaisi silti kaverin. Ei vaan osaa oikein ottaa kontaktia ja ylläpitää leikkejä, vaikka kuinka yrittää. Ei kiusaa ketään, mutta vetäytyy syrjään - ja joutuu muiden kiusaamaksi :-((
Mitäpä, jos ehdottaisit hänelle jotain kivaa tekemistä oman perheen kesken? Lähtekää vaikka mikroautoilemaan, kalliokiipeilemään tai muuta ihan uutta ja makeeta.
Ja kannattaa ehkä miettiä jotain uutta harrastusta, josta poika saisi kavereita "puhtaalta pöydältä", ei tarvitsisi surra luokan tympeää jengiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko te vanhemmat yrittäneet tuuppia lasta eteenpäin, miten paljon? Kirjaudu sinne lapselle kaveri-sivustolle, luulisi että pk-seudulla on muitakin yksinäisiä lapsia. Voimia ja iloa ja valoa elämään!
Onko koululla kerhoa, johon lapsi voisi mennä? Entä onko hänellä harrastusta, josta saisi kavereita vapaa-ajalle? Yleensä kyllä lapset tulevat innoissaan synttäreille. Varsinkin, jos ne järjestetään jossain kodin ulkopuolella. Kerro ihmeessä opettajalle kaveriongelmasta. Ope voi ottaa sen huomioon pareja ja ryhmiä muodostaessaan.
mulla kanssa hyvät kokemukset tosta lapsellekaveri-sivusta, löyty uusi tuttavuus. Toivottavasti apua ja kaveruutta löytyis lapsellesi tavalla tai toisella!
9-v poika Helsingistä vailla kavereita. Pojalla on Aspergerin syndrooma ja ongelmia sosiaalisissa taidoissa. Vuoden aikana hänet on kutsuttu KERRAN yhden luokkatoverin synttäreille, eikä hänen synttäreille voitu kutsua kuin yksi ainoa kaveri =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän osaisi alkaa ohjaamaan asioita niin, että lapsesi pääsisi toisten mukaan.
Todella kurjaa tuollainen.
9-v poika Helsingistä vailla kavereita. Pojalla on Aspergerin syndrooma ja ongelmia sosiaalisissa taidoissa. Vuoden aikana hänet on kutsuttu KERRAN yhden luokkatoverin synttäreille, eikä hänen synttäreille voitu kutsua kuin yksi ainoa kaveri =(
mulla on tunne, et mun lapsi ei ole ihan tavis...
en vaan tiedä mikä on vialla...
kavereita ei oo myöskään...tai joku tulee kerran kaks ,sit jäävät... yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on jokin "julkinen paikka" niin voin tuoda sinne oman 10-vuotiaan poikani. Voisivat pojat tutustua - ja kyllä aina yhdet synttärit pystyy saadaan =).
Pohjois-Helsingissä asumme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9-v poika Helsingistä vailla kavereita. Pojalla on Aspergerin syndrooma ja ongelmia sosiaalisissa taidoissa. Vuoden aikana hänet on kutsuttu KERRAN yhden luokkatoverin synttäreille, eikä hänen synttäreille voitu kutsua kuin yksi ainoa kaveri =(
Itselleni kävi joskus suunnilleen 4-luokalla niin, ettei kukaan tullut syntymäpäivilleni. Eivät ilmoittaneet, että eivät tulleet. Yksi tyttö tuli sitten myöhässä. Muistan, kuinka itkin sängyssä. Muistan, kuinka äitini ja siskoni lohduttivat minua. Äiti sanoi, että jossain vaiheessa se kaveruus punnitaan ja että juhlitaan oman väen kanssa. Lisäksi siskoni kutsuivat naapurista pari tyttöä kylään, kun olivat pihalla sopivasti.
Mutta se tunne. Suru. Tyhjyys.
Ja lapsellasi on niin joka päivä :( Jos yhtään lohduttaa, tuon tapauksen jälkeen ymmärsin, että oma perheeni on kaikkein tärkein. Ei ne kaverit, jotka eivät edes viitsi tulla tai vastata kutsuun. Tuossa iässä monesti lapset alkavat hoitaa sosiaalisia suhteita itse, joten tuollaista synttäreille osallistumattomuutta voi hyvinkin tapahtua.
Toivottavasti lapsesi löytäisi jonkun kivan harrastuksen, jossa tutustuisi muihin lapsiin. Ja jos ei ystäviä sieltäkään löytyisi, olisi ainakin se harrastus.
Myös lemmikki voi olla kiva kaveri. Itselläni on nyt koiria ja uskollisempaa ystävää saa hakea. Kukaan tai mikään ei ole rakastanut minua noin ehdottomasti kuin nuo koirat minua ja minä niitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsesi lihava, pahanhajuinen tai rumissa vaatteissa kulkeva? Noi on oikeasti ihan no-brainer syitä kiusata ja syrjiä koulussa. Varsinkin plösöt on kyllä sellaisia että ne ei tosiaan kavereita saa, ja hyvä niin. Saavatpa syyn laihtua. Tosin yleensähän lapsen läskit nyt on vain tyhmien ja laiskojen vanhempien vika. :/
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa tosi kurjalta ja osaan eläytyä kun olen samanikäisen pojan äiti. Auttaisiko opettajalle/kuraattorille juttelu, entäpä harrastukset? Löytyisikö sen kautta ystäviä?