Huomenna alkaa uusi työ ja voi hitto että ahdistaa

mun piti olla maailman onnellisin mutta nyt mua ahdistaakin vaan ihan hirveästi :( Tai ehkä mua vaan jännittää. Vaihdoin vuorotyön päivätyöhön, ja uudet rutiinit ja uusi arki jännittää, en ole koskaan lapsiperhearjessa päivätyötä tehnyt ja arkea pyörittänyt säännöllisillä rutiineilla.

Ja harmittaa, kun oli kauhea "tappelu" lapsen kanssa kun on hävittänyt puhelimensa ja joutuu nyt olemaan iltapäivän yksin kotona ilman että pystyy soittamaan kellekään jos tulee jotain asiaa ja käymään harrastuksessa yksin ja muistaako lähteä sinne ajoissa jne jne ja harrastuksen jälkeen olemaan melkein kuuteen asti yksin. Voi helvata että mua stressaa nyt se.

Enkä ole enää varma haluanko tän työn, onko se mua varten ja pärjäänkö siellä. Nyt vasta kaikki tällaiset asiat alkaa pyörimään päässä. Olisko sittenkin pitänyt pysyä vanhassa.

Voi kauheeta nyt tää todellisuus vasta iski tajuntaan ja iski kamala stresssi :(

Auttakaa mua..