lukiolaiseni on surullinen, hänellä ei ole kuulemma tarpeeksi kavereita.

Mietin olisiko tämä purkaus väsymys purkaus, kun koeviikko juuri päättyi. 18-vuotiaskin on ihminen, jolla on tunteet. Ja nimenomaan on ne tunteet. Hän on vielä vähän hukassa, kun opiskelukaveritkin on täysin eri, kuin oli aiempina lukiovuosina. Osa alkaa jo lähteä kokonaan poiskin.

JOspa nukkuminen auttaisi. Ja sitten yhteydenpito vaikka niihin entisiin tuttavuuksiiin.