Miksi meille soittelee kaikki teinien vanhemmat kun lapsi tulossa yökylään?

on mullakin vähän kapinoiva saamanikänen,mutten ihan heti luottaisi jos haluisi lähteä bailuihin yökylään..

Mutta ei se teiniys minusta tarkoita sitä, että täytyy heti pilata luottamus lapseen ellei hän itse anna sellaiseen syytä...



Eikö sitä vanhemmat tajua että aika paha mieli siitä saattaa tulla sille lapsellekin.



Teini-ikä on ikäkausi siinä missä muutkin. Ei se mikään "myrkky ikä" ole, mitä monet koittavat ilmeisesti maalatakkin.



Tunnus tageihinhan kuuluisi: teinihän tekee aina jotain pahaa. Teinihän tekee aina jotain p*skaa. Teinihän on aina epäluotettava. Kaikki teinit ovat ärsyttäviä. Kaikki teinit ovat ällöttäviä, käytöstä mukaan lukien ja ulkonäköä, niin meikkaustyyleissä, pukeutumisessa jne..



RUVETKAA NYT JUKOLAUTA NÄKEMÄÄN JOSKUS NIISSÄ AIKUISEKSI KEHITTYVISSÄ LAPSISSANNE JOTAIN HYVÄÄKIN!

Ihan normaali tyttöjen ilta voi esimerkiksi olla.



Katsotaan leffaa, jutellaan pojista ja ties mistä muista nuorten jutuista, syödään poppareita, sipsejä ja juodaan limua.



Tälläistä on minun tyttöni yökylä illoissa ainakin ollut.

kun se ei riitä,että oma nuori on kunnollinen!

tyhmyys joukossa tiivistyy!

mä annan liekaa,mutta pidän myös kireenä,enkä usko kaikkea ihan sinisilmäsenä..mun teini on vielä onneksi kotona viihtyvä 14 vuotias.

ja yökyläilyt olivat nimenomaan tuota pojusta puhumista ja leffojenkatselua. Joskus jollakulla kaverilla saattoi olla siideri tai kaksi kassin pohjalla, mutta mitään kovin hurjaa emme tehneet. Tiedän kuitenkin. että noin puolet luokkalaisistani eivät olleet lainkaan noin viattomia, vaan vanhemmille kerrottiin, että mennään yökylään kaverille, kun mentiinkin luvattomiin kotibileisiin, kaupungille juopottelemaan tai jonkun vanhemman pojan/miehen luokse.



Kun omat lapseni pääsevät tuohon ikään, en varmaankaan luota sokeasti vaan pidän option, että saatan soittaa kaverin vanhemmille, tuoda tai hakea nuoren kylästä tai ajaa kyläpaikan ohi ja vilkaista, miltä meno näyttää. Pysyvätpähän teinit varpaillaan.

Esimerkkinä:



Tuputettiin minunkin tyttärelleni tupakkaa kun hän meni seitsemännelle luokalle ja tuttavapiirissä tupakoi monikin, mutta ei hän ole ruvennut tupakoimaan vieläkään ja hyvä niin.



Ei näe siinä järkeä ja että se olisi hänen tyylisensä juttu.

että kun on viikonloppu ja meillä päin haluttaisiin sitten rentoutua niin joudun siinä turhia jaarittelemaan niitä näitä ihmisen kanssa jota en välttämättä tunne edes kunnolla.



Vaikka ymmärrän senkin, että hyvää siinä vaan halutaan, suojella lasta.



Mutta välillä jää semmonen ilkeä kuva että miksi ei voida luottaa lapseen enää niin kuin ennen. Sama lapsi se silti on, vaikka vähän onkin kasvanut.



Tai sitten rupeaa tuntumaan siltä että meissä on jotain vikaa kun kysellään että moneenkos se teidän lapsi saa olla ulkona ja vielä kun asutaan keskustassa... Vaikka meillä on ihan hyvä koti ja viisaita vanhempia ollaan molemmat, meillä on viisaat lapset.

Mutta minä en ole niin hörhö että rupeaisin auton kanssa vaanimaan ja piirittämään tai kiikareiden kanssa jossain pusikossa kyttäilemään että mitä ne lapsukaiset tekeekään

ja yökyläilyt olivat nimenomaan tuota pojusta puhumista ja leffojenkatselua. Joskus jollakulla kaverilla saattoi olla siideri tai kaksi kassin pohjalla, mutta mitään kovin hurjaa emme tehneet. Tiedän kuitenkin. että noin puolet luokkalaisistani eivät olleet lainkaan noin viattomia, vaan vanhemmille kerrottiin, että mennään yökylään kaverille, kun mentiinkin luvattomiin kotibileisiin, kaupungille juopottelemaan tai jonkun vanhemman pojan/miehen luokse.

Kun omat lapseni pääsevät tuohon ikään, en varmaankaan luota sokeasti vaan pidän option, että saatan soittaa kaverin vanhemmille, tuoda tai hakea nuoren kylästä tai ajaa kyläpaikan ohi ja vilkaista, miltä meno näyttää. Pysyvätpähän teinit varpaillaan.

tuossa iässä, ja osasyynä taisi olla kyllä myös vanhempieni piittaamattomuus. Vaan eipä olisi kannattanut ihan niin sokeasti luottaa..



Itse tulen aivan takuulla varmistamaan yökylävierailut sitten joskus kun tulevat ajankohtaisiksi. Kyllä vaan, niin hörhö äiti täällä on. Syyksi voisin vielä lisätä, että mä todellakin haluaisin tietää ja vähän tunnustella millaiseen perheeseen teinini on menossa (jos en siis perhettä entuudestaan tunne).

ja niin tekee kyllä muutkin meidän nurkilla.



Pitäähän mun nähdä edes viipale sitä perhettä, johon olen lapseni jättämässä.



lapseeni luotan kyllä, mutta luotanko sen perheen aikuisiin, jonne hän on menossa yöksi? Se onkin kokonaan toinen juttu.



Joten, kun tuo näkeminen tulee aina suurimmaksi ongelmaksi... eli siis se vastaanottaja perheen vanhemmat eivät olekaa paikalla.. Siinä vaiheessa viimeistään ehdotan, että tulkaa meille.



Meillä on aikuiset kotona. Toisinaan isännöidään illallisia ja joskus jopa humallutaankin! Mutta siinä ne teinit on tallessa koko ajan. Ei niillä ole tarvetta lähteä kylmään yöhön... meillä saa puolille öin olla teiniporukkaa paljonkin ja sitten koteihinsa, ellei toisin ole sovittu.

Miksi ihmeessä näet tuon ap tuon teinin luottamuksen pilaamisena? Minä näkisin, että vanhempi, joka tarkistaa, mihin teini on menossa ja varmistaa, että siellä on aikuiset paikalla, vain välittää lapsestaan. Kyllä se teinikin niitä rajoja vielä kaipaa! Ehkä enemmänkin kuin nuorempana.



Rajoista kiinnipitäminen tarkoittaa sitä, että nuoren perään kysellään, hänen menoistaan tiedustellaan ja myös yökyläpaikka tarkistetaan vaikka sillä puhelinsoitolla. Teini on kuitenkin vielä lapsi, joka mieluusti kokeilee rajojaan ja haluaa kokea uusia asioita. Aina niissä kokeiluissa ei ole järki mukana, mutta niitä voi ennaltaehkäistä juuri sillä, että välittää siitä, missä se nuori menee.



Joukossa todellakin tyhmyys tiivistyy. Kukaan vanhempi ei voi pelkästään tuudittautua siihen, että juuri minun lapseni on fiksu eikä tee mitään pahojaan ja että häneen voi luottaa. Otollisessa tilanteessa ryhmän paine voittaa mennen tullen äidin varoitukset.



Itse en koskaan teininä juonut enkä tupakoinut enkä huumeita kokeillut, mutta todellakin valehtelin, minne menin yöksi. Samoin teki se ystävä, jonka kanssa "vaihdettiin alibeja". Olin ns. kiltti tyttö kaikessa muussa, mutta viikonloput kävin naimassa aivoni aina pihalle, kun panetti niin paljon - ikävuosina 14-17v. Myöhemmin katusin sitä kaikkea hyvin paljon, ja olisin niin toivonut, ettei äiti olisi luottanut minuun niin sokeasti. Osasin sentään pitää huolta ehkäisystä, oli kumit aina mukana.



Osaako sinun tyttäresi ap?



Nuoret ovat kautta aikain käyttäneet hyväkseen vanhempiensa hyväuskoisuutta. Ei se kuitenkaan teineistä huonoja ihmisiä tee, se vaan kuuluu siihen ikävaiheeseen.



Pähkinänkuoressa: Rajat ovat rakkautta yhä teineillekin!



-16v pojan äiti-

Tiedän joitain perheitä joissa ainokaisia kohdellaan samoin. Vanhemmat ovat muutenkin enemmän kavereita kun kasvattajia. On naiivia luottaa teiniin noin paljon. Ja ei ole pakko soittaa, voi laittaa tekstarinkin "Tiina kertoi tulevansa yökylään teille, sopiiko se teille?". Minusta kuuluu jo kohteliaisuuteenkin ottaa vanhemman yhteys. Pitäisin osoituksena välinpitmttömyydestä jos ei mitään kuuluisi. Otan aina jollain lailla yhteyden vanhempiin jolle lapseni mee,ihan pienestä saakka. En siis aloita vasta teineille "tarkistusta". Ei ole yhtään noloa teinien mielestä paitsi..jos ollut telineillä muita suunnitelmia niin olisikin noloa..

Tiedän joitain perheitä joissa ainokaisia kohdellaan samoin. Vanhemmat ovat muutenkin enemmän kavereita kun kasvattajia. On naiivia luottaa teiniin noin paljon. Ja ei ole pakko soittaa, voi laittaa tekstarinkin "Tiina kertoi tulevansa yökylään teille, sopiiko se teille?". Minusta kuuluu jo kohteliaisuuteenkin ottaa vanhemman yhteys. Pitäisin osoituksena välinpitmttömyydestä jos ei mitään kuuluisi. Otan aina jollain lailla yhteyden vanhempiin jolle lapseni mee,ihan pienestä saakka. En siis aloita vasta teineille "tarkistusta". Ei ole yhtään noloa teinien mielestä paitsi..jos ollut telineillä muita suunnitelmia niin olisikin noloa..

vanhempia jotka eivät näin tee. Ensihoitajana keräilen näitä yökyläläisiä kaupungilta öisin, siksi ehkä olen näin "skeptinen".

ärsyttää se että kun on viikonloppu ja meillä päin haluttaisiin sitten rentoutua niin joudun siinä turhia jaarittelemaan niitä näitä ihmisen kanssa jota en välttämättä tunne edes kunnolla.

No, eikai se puhelu nyt viittä minuuttia kauempaa kestä? Kenellä ei ole halua tai aikaa hoitaa muutaman minuutin puhelua lapsen asioihin liittyen-

Minä olen tehnyt ja teen edelleen noin. Tytär täyttää 16v.

Syynä on se että on muutaman kerran kusettanut ja jäänyt siitä kiinni. Esim hänen piti olla koko viikonloppu kaverillaan pk-seudulla muutaman muun tytön kanssa. Muut olivat vain yhden yön ja tulivat kotiin. Tyttäreni oli omien sanojensa mukaan koko viikonlopun mutta myöhemmin kävikin ilmi että oli tullut kotipaikkakunnalle ja vetänyt kunnon lärvit.

Nyt on onneksi kaveripiiri vaihtunut ja meno hiukan järkevöitynyt. Siltikään en vielä luota

En soittele tuntemattomille ja kysele, että onko se siellä varmasti. Tosin ei meille tule yöksi yksikään teinin kaveri, jonka vanhempia en tunne. Tällä tavalla se rupusakki ja "meillä äiti luottaa, mutta ei se mitään tiedä" -teinit pysyy ulkona teinini porukoista.

Niin se vaan on. Itsekin oli fiksu tyttö. Koulu meni loistavasti, en haistatellut kotona ja muutenkin olin monissa asioissa ihanneteini. Mutta.... silti huijasin vanhempia jatkuvasti yökyläilyjen ja muiden kanssa. Itse muistan ajatelleeni jo silloin, että teineihin, edes kiltteihin, ei kannata liikaa luottaa. Se halu päättää omista asioista ja olla vapaa on niin suuri.

nuoresta ollut sellainen selittelijä ja sepittelijä ja kun tuli teini-ikään alkoi pyöriä kavereiden kanssa siellä sun täällä.



Sitten alkoivat nämä yökyläilyt ja epämääräisissä porukoissa pyöriminen ja alkoholi ja ties mikä muu tuli kuvioihin. Sanoin miehelleni, että aivan ehdottomasti pitää vahtia tyttöä paremmin ja tarkistaa missä liikkuu, kyseessä kuitenkin vasta 15 v LAPSI. Mutta lapsen äiti oli sitä mieltä, että pitää saada mennä ja mieheni myötäili tätä, koska olisi kuitenkin liian laiska soittelemaan ympäriinsä viikonloppuisin.



No nyt tyttö on huostaanotettu, joten eipä tarvitse tätä asiaa enää vatvoa : (

On todella naiivia kuvitella, että ei se minun oma kiltti lapseni mitään pahaa tee, eikä koskaan valehtele vanhemmilleen...



Itsekin olen vedättänyt omia vanhempia, kun olin teini ja niin tekivät kaikki muutkin. Kerran kaverit tulivat meille yökylään, kuten oli sovittu ja jäätiin sitten kiinni juomisesta, ekaa kertaa. Äitini tietysti soitti muiden tyttöjen vanhemmille ja sopivat yhdessä sanktiot. Ihan fiksua. No, yhden ystävän äiti päätteli tästä, että minä olen se kaiken pahan alku ja juuri ja hänen lapsensa juominen johtui siitä, että oli meillä yötä ja minä yllytin. Tämä ystävä ei saanut enää siis tulla meille yöksi. Meni sitten aina toiselle ystävälle ja sama vanhemmilta salaa juominen jatkui...



Minusta se on lapsesta välittämistä, että varmistaa missä on.