Te muiden itkusta ahdistuvat syyllistäjät

miettiä, mahtaako siinä olla jotain eroa itkeekö ihminen kuolevan omaisensa takia, vai sen takia, että mies ei ollut taaskaan vienyt roskista, tai 7 v sanoi että äiti on tyhmä.



Paikkansa se on pillittämisellekin.

miettiä, mahtaako siinä olla jotain eroa itkeekö ihminen kuolevan omaisensa takia, vai sen takia, että mies ei ollut taaskaan vienyt roskista, tai 7 v sanoi että äiti on tyhmä.

Paikkansa se on pillittämisellekin.

nro kolmosen viestiin, tai kuka nyt olikaan joka puhui näistä kiukkuprinsessoista.

Mutta luulen, että se ainoa itkemisestä valittanut mies poistui jo linjoilta, joten saattaa saarna mennä vähän hukkaan. Valitettavasti.

Jos ei kestä, voi itse mennä sinne vessaan odotamaan toisen itkun loppumista.

Näin minäkin ajattelen, ja olenkin joutunut jättämään kaksi ystävätärtä taakseni. Molemmat hakivat minusta lohtua ja turvaa niinkin vakaviin ongelmiin kuin lihominen ja sinkkuus. On se vaan jännä ettei läskit lähde kännäämällä ja baareista kunnon miehiä löydy...

Se voi olla vaikeata uskoa, mutta kyllä vain aikuisissakin ihmisissä löytyy niitä kiukkuprinsessoja jotka eivät käsitä ettei toisen sydämessä enää mitään liikahda sen seitsemännen itkuraiviksen kohdalla. Siinä vaiheessa vain ajatellaan että hohhoijaa, taas se alkaa...