Ovatko tuntemasi pyöräilijät köyhiä? (ev)

mutta tiedän tyyppejä, jotka ei pyöräile, koska on varaa ajella autolla. Niiden mielestä on tosi hankalaa tai tyhmää pyöräillä töihin , jos on varaa ajaa töihin ja on varaa pitää kahta autoa. Meilläkin ois miehen kanssa varaa pitää kahta autoa, mutta se on tosi tyhmää. Tai sitten me ei olla tarpeeksi varakkaita, koska pidetään kahta autoa ja lyhyitä automatkoja turhina rahareikinä. Mutta vaikka autonpito ei kukkaroa rasittaisi, niin luulisi tulevan huono omatunto että saastuttaa sillä autolla ilmaa ihan lyhyen matkan takia. Mun mielestä ei oo ees hankalaa ajaa pyörällä töihin ja vaihtaa siellä sitten siistit vaatteet päälle. Ja monesti kaupungissa ajaminen on pyörällä paljon nopeampaakin kuin autoilu. Miehellä on työmatkaa noin 12 km suuntaansa ja kun hän pyöräilee sen edes pari, kolme kertaa viikossa, tulee liikuntaakin vähän harrastettua. Mulla on muutama kilsa matkaa ja pyöräilen sen ihan mielelläni. Olin kotona monta vuotta lasten kanssa ja totuin ulkoilemaan heti aamupäivällä pari tuntia, niin nyt ois kyllä pää ihan jumissa, ellei ennen töitä sais sitä raitisilma-annosta pyöräillessä.



Eli, pyöräily ei kyllä ole aina merkki köyhyydestä.

ja keskituloinen.

Mieheni on pyöräilijä ja just osti 2200 e maksavan menopelin ja 200 e edestä varusteita

kenelläkään ei ole ajokorttia, eivätkä näytä ulospäin rikkailta, mutta talletuksia, osakkeita, taloja, mökkejä ym. riittää.

Tuntemani pyöräilijät ovat lääkärikollegoita (no yksi psykologi on, joka saa kyllä verraten ja koulutukseen nähden huonoa palkkaa), joten eipä noista köyhiä saa downshiftaamallakaan.

ja pyöräilen vaan sen takia töihin, ettei tarvitse ostaa bussilippua.

Sen verran annan itselleni armoa, kun alkaa aamuisin olemaan tienpinnalla mustaa jäätä lopetan ja aloitan vasta kun lumi on sulanut.



Mutta otan pyöräilyn vastaan myös hyötyliikuntana.

En muutenkaan haali materiaa ympärilleni. Olen akateeminen mutta pienipalkkainen tutkija ja luulen että mun alalla tuskin koskaan olen ns. rikas.

Meillä koko perhe pyöräilee ja kaluston hinnalla saisi vaikka auton.

Mä pyöräilen työmatkat. Pyörä on ihan tavallinen perusmalli. Ei vaan haluta ostaa toista autoa (en näe järkeä kun pääsen pyörällä ja saan samalla liikuntaa).



Ei me olla rikkaita, mutta ei kyllä köyhiäkään.



Pitäisikö painattaa takin selkään "Pyöräilevä keskituloinen"? Ettei tulis niitä väärinkäsityksiä.

Jokaisen päivän kohokohta on löytää aloitus jossa ei ole järjen hiventäkään=D

Lance Armstrong on ainut pyöräilijä jonka tiedän ja multimiljonääri.

minulla on pyörä ja pyöräilen kesät talvet koska asun keskustassa niin tarvitsen harvoin autoa.

Ja olen varakas...niin varakas ettei tarvitse käydä edes töissä eli on aikaa pyöräillä ;)

sairaanhoitaja.

Kyllä olen köyhä työmatkapyöräilijä. Etenkin näin syksyisin kun sataa niin ottaa päähän polkea läpimärkänä kaatosateessa.

Pyöriä pitää olla useita erilaisia, sillä harrastan monenlaista pyöräilyä. Vuoden välein täytyy päivittää kalustoa, tekniikka kun kehittyy...ja aina menee se 2000-6000 euroa. Lisäksi kaikki muu varustelu. Kypärät, vaatteet, varaosat jne. tulevat maksamaan satoja euroja vuositasolla. Talvella on pakko päästä etelään, kun ei täällä lumen keskellä jaksa puolta vuotta sotkea. Kesällä kierrettävä kotimaa moneen kertaan ja taas päästävä ulkomaille pyörän kanssa kunnon maastoihin. Sitten tarvitaan se pakettiauto, että saadaan koko perheen pyöräarsenaali mukaan ja lapsetkin kasvaa, eli varusteet ja fillarit vaihtoon ja taas menee tuhansia euroja.

Jep. Aika köyhiä me ollaan tätänykyä. Mutta hitto, että pyöräily on sitten kivaa!

tuntemillani pyöräilijöillä on kalliit pyörät ja muutenkin melkoisia määriä erikoisvarusteita, tietysti he sitten pyöräilevätkin isoja kilometrimääriä. Mutta ei niitä millään työttömyyskorvauksella osteltaisi.

Mies haluaa hyötyliikuntaa polkemalla työmatkat ja tykkää muutenkin pyöräilystä. Viikonloppuisin hän polkee pitkiä lenkkejä ja joskus kilpaileekin. Pyörät maksavat useita tuhansia euroja, mutta säästäminen toki siinä, kun emme tarvitse toista autoa tai bussikorttia. Pyöräily on miehelle kuitenkin ennemminkin harrastus.

Suuri osa heistä on hyväpalkkaisia diplomi-insinöörejä. (Johtuu tosin siitä, että olen töissä paikassa, jossa suurin osa työntekijöistä on diplomi-insinöörejä. Mutta heistä muutama on innokas työmatkapyöräilijä.)

tosin pyöräily ei tee meistä köyhiä. Me vain sijoitamme rahamme harrastuksiimme :D

Pyöriä pitää olla useita erilaisia, sillä harrastan monenlaista pyöräilyä. Vuoden välein täytyy päivittää kalustoa, tekniikka kun kehittyy...ja aina menee se 2000-6000 euroa. Lisäksi kaikki muu varustelu. Kypärät, vaatteet, varaosat jne. tulevat maksamaan satoja euroja vuositasolla. Talvella on pakko päästä etelään, kun ei täällä lumen keskellä jaksa puolta vuotta sotkea. Kesällä kierrettävä kotimaa moneen kertaan ja taas päästävä ulkomaille pyörän kanssa kunnon maastoihin. Sitten tarvitaan se pakettiauto, että saadaan koko perheen pyöräarsenaali mukaan ja lapsetkin kasvaa, eli varusteet ja fillarit vaihtoon ja taas menee tuhansia euroja.

Jep. Aika köyhiä me ollaan tätänykyä. Mutta hitto, että pyöräily on sitten kivaa!