Miksi näyttelijät pukeutuvat niin resuisesti?

ja joilla on pieni palkka.

*arvaa*

...rennosti. Jäin oikein miettimään, ja tottahan se on.



Ehkä me pidämme ns huoliteltua pukeutumista porvarillisena, jotenkin konservatiivisena ja jäykkänä. Vähän naurettavanakin. Se on tämä taiteilijan identiteetti.



Itse en ole näyttelijä, olen ohjaaja. Ja pukeudun huolettomasti.

Taide ja tulkinta syntyy siitä hulluudesta, mutta elämänhallinta ja itsensä peseminen ei onnistu.

monet näyttelijät varsin pienituloisia

Taide ja tulkinta syntyy siitä hulluudesta, mutta elämänhallinta ja itsensä peseminen ei onnistu.

olla:D

Tottakai näyttelijöissäkin on mielenterveysoneglmaisia niinkuin kaikkialla muuallakin; näyttelijöillä se näkyy ulospäin siinä missä toiset tekee kaikkensa esittääkseen "normaalia":D

Taide ja tulkinta ei synny mistään hulluudesta vaan siitä että uskaltaa olla sitä mitä on, siinä missä moni tavis tekee kaikensa ollakseen sitä mitä kuvittelee naapurin/työkaveri/av-mamma tms haluavan hänen olla (tai miten hän olisi näiden sim,issä jotain erityyistä). Siinä se suurin ero. TOisekseen harvalla ihmisellä on koskaan sellaista itsekuria ja viitseliäisyyttä mitä näyttelijällä. Ja joo se pukeutuminen; koska on katu-uskottava ihan muutenkin,. ei tarvitse yrittää ripustaa niitä menestymisen merkkejä päällensä. Toisekseen, työssä saa pukea parhaimmillaan lukuisia kertoja päivässä ja seilata milloin minäkin luxus-hahmona. Jos on roolia tekemässä ei viitsi kuluttaa energiaansa tälläämällä itseään jotain kaupankäyntiä varten, kun töissä tällätään kumminkin.

Taide ja tulkinta syntyy siitä hulluudesta, mutta elämänhallinta ja itsensä peseminen ei onnistu.

ja olen tullut siihen tulokseen että resuvaatetus on merkki siitä että "olen kuitenkin tavallinen ja teen tätä teatteria vain työkseni"

Taide ja tulkinta syntyy siitä hulluudesta, mutta elämänhallinta ja itsensä peseminen ei onnistu.

olla:D

Tottakai näyttelijöissäkin on mielenterveysoneglmaisia niinkuin kaikkialla muuallakin; näyttelijöillä se näkyy ulospäin siinä missä toiset tekee kaikkensa esittääkseen "normaalia":D

Taide ja tulkinta ei synny mistään hulluudesta vaan siitä että uskaltaa olla sitä mitä on, siinä missä moni tavis tekee kaikensa ollakseen sitä mitä kuvittelee naapurin/työkaveri/av-mamma tms haluavan hänen olla (tai miten hän olisi näiden sim,issä jotain erityyistä). Siinä se suurin ero. TOisekseen harvalla ihmisellä on koskaan sellaista itsekuria ja viitseliäisyyttä mitä näyttelijällä. Ja joo se pukeutuminen; koska on katu-uskottava ihan muutenkin,. ei tarvitse yrittää ripustaa niitä menestymisen merkkejä päällensä. Toisekseen, työssä saa pukea parhaimmillaan lukuisia kertoja päivässä ja seilata milloin minäkin luxus-hahmona. Jos on roolia tekemässä ei viitsi kuluttaa energiaansa tälläämällä itseään jotain kaupankäyntiä varten, kun töissä tällätään kumminkin.

todellista rohkeutta on olla oma itsensä, eikä se mitä muut odottavat sinun olevan.

taiteellisella vapaudella ei välttämättä tule ulkonäkö mieleen.



vaikka terveelliset elämäntavat ovatkin tärkeitä siinä duunissa, että työllistyy.

vaatteita monta kertaa päivässä.

Harva näyttelijä jaksaa meikata arkena, sillä yleensä iltaisin on tosi raskaat meikit päällä näytöksissä.



Meidän päivä on sitä, että aamupäivällä mennään töihin harjoituksiin, ja varsinkin alkuharkoissa pukeutumisen on pakko olla rentoa, että voit liikkua. Ja todellakin voi joutua tekemään vaikka mitä.

Päivällä on muutaman tunnin tauko, jolloin hoidamme asioita ja ei kyllä aina jaksa huolitella itseään kun lähtee teatterilta. Varsinkin kun tietää, että muutaman tunnin päästä menet täysmaskiin ja töihin.

Illalla näytöksen jälkeen jos jalkautuu (joskus) oluelle, niin pitäisi tälläytyä sitten taas vai?

Eli jos haluaisin olla aina huoliteltu, laittaisin itseni 3 kertaa kuntoon. En jaksa. Sori.

vaatteita monta kertaa päivässä.

Harva näyttelijä jaksaa meikata arkena, sillä yleensä iltaisin on tosi raskaat meikit päällä näytöksissä.

Meidän päivä on sitä, että aamupäivällä mennään töihin harjoituksiin, ja varsinkin alkuharkoissa pukeutumisen on pakko olla rentoa, että voit liikkua. Ja todellakin voi joutua tekemään vaikka mitä.

Päivällä on muutaman tunnin tauko, jolloin hoidamme asioita ja ei kyllä aina jaksa huolitella itseään kun lähtee teatterilta. Varsinkin kun tietää, että muutaman tunnin päästä menet täysmaskiin ja töihin.

Illalla näytöksen jälkeen jos jalkautuu (joskus) oluelle, niin pitäisi tälläytyä sitten taas vai?

Eli jos haluaisin olla aina huoliteltu, laittaisin itseni 3 kertaa kuntoon. En jaksa. Sori.

omat vaatteet päällä, niin hämmästelee, että voisi sitä vähän panostaa vaatetukseensa. Että ei laittaisi niitä kuluneimpia housuja tai farkkupaitaa ohjelmaan... tai silittäisi edes ne vaatteet... Tulee vaikutelma semmoisesta resupekasta tai -pirjosta.

Tulee vaikutelma semmoisesta resupekasta tai -pirjosta.

tulla sitten vaikutelma insinööritimosta tai merkonomimaijasta. Minulle kelpaa kyllä se näyttelijän "resu"pukeutuminen, persoona puhuttelee enemmän kuin vaatekaapin sisältö.