Mitä mun pitäisi tehdä? (asiaa lastensuojeluilmoituksesta)

Moneltako poika lähti kotiin? Selvisikö tuo nälkäasia yhtään?

Olen tuntenut tuollaisen pojan, joka sittemmine tapettiin..no se on toinen juttu, mutta lapsuutensa oli juurikin tuollainen.



Ei siihen vain kukaan älynnyt puuttua vaikka kaikki perheen pojat elivät melko itsenäistä elämää 3-vuotiaasta saakka silloin 90-luvulla. Tänä päivänä kynnys tehdä ilmoitus on matalampi ja hyvä niin. Ehkä tuokin poika olisi elossa, jos joku olisi puuttunut ajoissa.

Toivottavasti löytyi jokin järkeenkäypä syy.

ja tietoa ei ole mistään kaltoinkohtelusta tai että lapsi olisi vaarassa.



Voihan olla että äiti ei tee ruokaa mutta onhan niitä eineksiäkin. Ja eiköhän siellä leipää ym ole kuitenkin.



Jos lapsi saa päivän aikana vain kouluruuan hän on alipainoinen ja aneeminen.

ja tietoa ei ole mistään kaltoinkohtelusta tai että lapsi olisi vaarassa.

Voihan olla että äiti ei tee ruokaa mutta onhan niitä eineksiäkin. Ja eiköhän siellä leipää ym ole kuitenkin.

Jos lapsi saa päivän aikana vain kouluruuan hän on alipainoinen ja aneeminen.

Kyllä epäily ruuatta jättämisestä on vakavaa laiminlyöntiä.

Jotenkin tuntuu, että puolustat tässä itseäsi. Ei kai sun muksut juokse naapureilla syömässä? En muuten voi kuvitella, miten jaksat tällaisen ilmoituksen tekemistä paheksua, ellet pelkää itsesi puolesta.

Mua ei haittaisia, jos meistä tehtäisiin ilmoitus turhaan. Tulisi vain hyvä mieli, että että ihmiset välittävät muidenkin lapsista.

Meillä vaan omille lapsille on vähän eri käytäntö. Kyllä jo tässä vaiheessa olisin omaani soitellut kotiin päin edes syömään. Tämä poika tullut meille suoraan koulusta, ovat pelailleet ja leikkineet, tehneet läksyt. Ja kertaakaan ei ole hänen kännykkänsä soinut että häntä olisi kotiin kaivattu.

Noh, varmaan monelle se on arkipäivää ja normaalia. Mulle ei, eikä tuu ikinä olemaankaan mutta ei kai siinä sitten mitään ihmeellistä ole. Poika on täällä kuitenkin saanut ruokaa ja on kylläinen. AP

meillä useampi lapsi ja siksi lasten kaveritakin vuosien varrella kymmeniä jotka joskus syönyt meillä yksi kerran joka tosi nälkäinen söi aina ihan kuin ei olisi nähnyt ruokaa ikinä, niin kuulemma kotonakin, nykyään kuitenkin normipainoinen normaalisti syövä nuorimies, vaikka alussa kun kävi meillä epäilin että nälässäpitävät..Mutta meillä on ollut sääntönä että kaikkien kavereiden vanhemmilta on ollut lupa vierailuihin ja syömiseen, eli meillä ei ole yksikään lapsi käynyt vuosikausia etteikö me vanhemmat oltaisi hänen vanhempiin ollut yhteydessä, olemme ehkä hieman tunkeilevia mutta kun laspet sen ikäisiä että on ilmestynyt muita kavereita kun perhe tuttuja niin puhelin käteen ja esittely .. kiva kun lapsemme kavereita onko ok että joskus tulee suoraan koulusta, voiko tarjota välipalaa jne.. sama jos lapsi kysyy että voiko mennä kaverille jos uusi tuttavuus niin taas se puhelin onko ok että lapseni tulee meillä aina ruoka klo 17.00 jne, sitten kun isompia niin olemme kavereiden vanhemmat yhdessä sopineet kotiintuloajat etteivät pääse sanomaan että kuntoi saa olla vaikka koko yön jne.. Tämä toiminut kautta vuosien hyvin ja muutama tosi hyvä perhetuttavuuskin tullut tätä kautta lisää, joidemkin kanssa vaan yhteydessä lasten tiimoilta, en siis vainoa soittelemalla päivittäin en edes joka kuukausi tai että ovella juoksisin mutta niin että tiedän missä ja kenen kanssa lapseni liikkuu, koltosia ne silti voi yhdessä keksiä ja jokainen vastaa jo lapsena omista tekemisistään joten en myöskään harrasta sitä etttä kun teidän poika yllytti ja minun kultani vaan vierestä katsoi.

pop

Mä tiedän yhden vähän vanhemman pojan, joka osaa joka kerta sanoa, että ei ole tänään syönyt mitään muuta kuin koulussa ja että kotona oli vain vanha leivän kannikka. Näin poika yrittää saada meiltä parempaa (erilaista?) ruokaa tai päästä heseen tms. Oikeasti kotona on kyllä aina ruokaa ja olen saanut pojan joskus kiinnikin siitä kun hänen äitinsä on kertonut pojan sanoneen, että ei syö tänään kotona kun siellä saa kuitenkin ruokaa.



Eli poika voi vain pelata omaan pussiinsa. Tietysti sä voit pyytää pojan äidin numeroa ja soittaa hänelle. Voit vaikka kertoa, että et voi tänään tarjota pojalle ruokaa ja kysyt, että eihän se haittaa mitään. Tosta jo sitten selviää asioiden todellinen suunta.



Musta on kyllä vähän huolestuttavaa jos et ole jutellut pojan äidin kanssa koskaan...

topikille.

Voi olla lapsen satuilua tai sitten täyttä totta.



Oletko kysynyt muilta vanhemmilta? Mitä oma lapsesi tietää kertoa ystävästään?

Onko kukaan muu vanhempi ihmetellyt asiaa?



Onko lapsesi ystävällä muita ystäviä/ luokkakavereita, joiden kanssa viettää aikaa?

Tiedän, että meidän poika valehteli tuollaisia ihan sumeilematta aika pitkään, koska halusi syödä kaverilla vaikka kotonakin oli ruokaa tarjolla. Kotiin taas väitti, että oli kaverilla pyydetty syömään ja tarjottu ruokaa ja jopa, että sen takia oli siellä myöhään, kun oli puoli pakko pyydettynä jäädä.

on heidän luokaltaan myös joka on usein tämän pojan kanssa ja ovat usein kolmistaan minun poikani kanssa. Tämän äidiltä voisin vaivihkaa kysellä.



Minusta tämä on niin outoa sen takia kun joka tilanne on sama. Koskaan vielä poika ei ole ollut meillä niin etteikö olisi poika ruokaa pyytänyt.



Ymmärtäisin sen jos joskus satuilisikin ettei heillä ole ruokaa mutta jo kolmatta vuotta samaa tarinaa...



No, ehkä eka kyselen tältä yhdeltä luokkakaverin äidiltä mitä hän on huomannut. AP

Oon ruokkinut niin monia lasten nälkäisiä kavereita, että jos alkaisin kaikista tekeen ls-ilmon niin kunta sais palkata monta uutta sossutätiä! Ja omanikin on kuulemma syönyt naapurissa kun on ollut hirveä nälkä (vasta kotoa ruokapöydästä lähtenyt). Ruoho on kai vihreempää aidan toisella puolella...

Ls-ilmon teko ilman että olet nähnyt kotia tai äitiä on aika ikävää. Toki poikaakin pitää uskoa, mutta ehkä mieluummin niin, että kysyy ihan rauhassa aterian jälkeen, mitä on syönyt esim. edellisenä päivänä, missä äiti on töissä, missä isosisko on jne. Eli kartoitat vähän perheen elämää noin ylipäätään. Kysy myös lapseltasi, onko poika kertonut esim. kesälomamatkoista, isovanhemmista tms. Sitten joku päivä lähdet saattamaan poikaa oman poikasi kanssa ja jos äiti on kotona, kerrot ihan suoraan, mitä lapsi on sinulle kertonut. Tosin jos äiti näyttää epäsiistiltä, krapulaiselta tms. niin ei ehkä kannata alkaa tivata asiaa vaan tehdä se ls-ilmo suoralta kädeltä.



Jos taas äiti ei ole kotona, kello on paljon eikä poika tiedä, milloin äiti tulee, voit tehdä aivan huoletta sen ls-ilmon ja vieläpä kunnon aiheesta. Saattaisinpa ihan huvikseni vilkaista jääkaapin, jos lapsi kerran yksin on kotona. Se kertoo aika paljon.

Minusta sekin on aika outoa, jos pojat on aina vaan teillä. Meidän lapset leikkii välillä meillä, välillä kavereilla. Jos poikasi joskus menee kaverilleen, niin kai hänkin osaa kertoa millaista siellä kaverilla oli?

lapsia ja on meidänkin lapsi syönyt joskus toisella kaverilla, mutta oon sanonut että aina soittaa kotiin ja pyytää luvan ruokailulle jos ruokaa tarjotaan ja aina en ole edes antanut lupaa ettei tuu sitä fiilistä että söis aina muualla.



Mutta tässä lapsessa on selkeästi jotain outoa, hän on AINA supernälkäinen ja vastaus aina sama ettei äiti tee ruokaa niin pitäiskö vaan kuunnella vuosikausia ja jättää ihmettelemättä.. AP

Minusta sekin on aika outoa, jos pojat on aina vaan teillä. Meidän lapset leikkii välillä meillä, välillä kavereilla. Jos poikasi joskus menee kaverilleen, niin kai hänkin osaa kertoa millaista siellä kaverilla oli?

Pari kertaa ovat olleet siellä niin että äiti tullut kotiin ja lapset on ajettu pois. Lapseni kertoo samaa juttua myös että saako "Pekka" syödä meillä kun sillä ei kotona ole ruokaa.. AP

Saata vaikka lapsi kotiinsa joku ilta ja sano, että tulit ihan vaan esittäytymään, kun lapsenne ovat kavereita jne... Jos tilaisuus tulee, kysy kaiken muun ohessa onko se ok, että xxx syö teillä silloin tällöin, ettei äidillä ole mitään sitä vastaan. Tai jotenkin kohteliaasti esittäen , että se on ihan ok teille, halusitte vain varmistaa...



Kyllä meilläpäin ainakin vanhemmat tutustuvat toisiinsa ihan näinkin, vaikka ei olisi koskaan tavattu vanhempainillassa tai muualla.

Minusta se olisi reilumpaa, kuin mennä muille ensin selittämään/kysylemään tilanteesta. Jos äidin tapaaminen aiheuttaa vaaan enemmän huolta, niin sitten yhteys lastensuojeluun tai opettajaan.

Meillä on usein tilanne että mies iltavuorossa ja minä olen seiskalta kotona vasta jolloin myös vasta on ruoka.

Jääkaapissa on melkein aina eilistä mutta ei tuo 9v viitsi edes katsoa,saati lämmittää.Isovanhemmat on kyllä tarvittaessa apuna,mutta ei tuon ikäinen enää mummolaan halua lähteä vaan olla kavereiden kanssa.



Suosittelisin sinunkin nyt hieman enemmän kartoittamaan tilannetta ensin

pitää tehdä tarpeeksi hienoja kesälomamatkoja, jotta ei joudu ls-ilmojen kohteeksi? Äidillä täytyy olla tarpeeksi "hieno" työ ja isovanhempien elossa??

Entä jos se äiti avaa oven krapulaisena,koska on ensi kertaa 5 vuoteen ollut viettämässä baari-iltaa synttäreidensä kunniaksi? Lapset pois tollaselta?

Ls-ilmon teko ilman että olet nähnyt kotia tai äitiä on aika ikävää. Toki poikaakin pitää uskoa, mutta ehkä mieluummin niin, että kysyy ihan rauhassa aterian jälkeen, mitä on syönyt esim. edellisenä päivänä, missä äiti on töissä, missä isosisko on jne. Eli kartoitat vähän perheen elämää noin ylipäätään. Kysy myös lapseltasi, onko poika kertonut esim. kesälomamatkoista, isovanhemmista tms. Sitten joku päivä lähdet saattamaan poikaa oman poikasi kanssa ja jos äiti on kotona, kerrot ihan suoraan, mitä lapsi on sinulle kertonut. Tosin jos äiti näyttää epäsiistiltä, krapulaiselta tms. niin ei ehkä kannata alkaa tivata asiaa vaan tehdä se ls-ilmo suoralta kädeltä.

Jos taas äiti ei ole kotona, kello on paljon eikä poika tiedä, milloin äiti tulee, voit tehdä aivan huoletta sen ls-ilmon ja vieläpä kunnon aiheesta. Saattaisinpa ihan huvikseni vilkaista jääkaapin, jos lapsi kerran yksin on kotona. Se kertoo aika paljon.