Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huoli eskarilaisesta (alisuoriutuu, vaikea keskittyä)

Vierailija
17.09.2012 |


Loppuvuonna syntynyt poikani tuplaa tänä vuonna eskarin, jotta saisi rauhassa kypsyä ja kehittyä.



Huomaan kuitenkin, että huolenaiheita on edelleen ilmassa, sellaisia joita ekstravuosi eskarissa ei taida kuitenkaan korjata.



Hän on ihan fiksu, mutta turhautuu hyvin nopeasti. Mieluummin on tekemättä esim. kynätehtäviä, koska pelkää ettei osaa.



Puhutut ohjeet menevät kovin usein ohi, on omissa ajatuksissaan. Aikuisen pitäisi koko ajan neuvoa häntä kädestä pitäen.



Sama harrastusryhmissä; keskittymiskyky on heikkoa, unohtuu ajatuksiinsa, ei pysty seuraamaan ohjeita.



Hän on aina ollut melko haastava lapsi kasvattaa, kaikenlaisia erikoistilanteita on ollut. Pukeminenkin on vaikeaa, kun unohtuu kesken puuhan tekemään jotain muuta tms. Missä vaiheessa pitää ruveta miettimään keskittymishäiriön mahdollisuutta? Mitkä ovat varoitusmerkkejä siitä? En halua maalata piruja seinälle turhaan, mutta toisaalta kun vertaa pojan pärjäämistä muihin ikäisiinsä, niin hän on kyllä erilainen.

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siirtymätilanteet edelleen jonkinverran vaikeita, vaikka ei läheskään niin pahoja kuin vuosi sitten.



Päiväkodissa ja eskarissa ollaan myös sitä mieltä, että lapsi tarvitsee erityisen paljon tukea. Nyt eskarissa juuri mietitään miten auttaa poikaa keskittymään tehtäviin, aikovat hankkia jonkin erityistyynyn ym.

Vierailija
2/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ryhmätilanteet ovat siis erityisen vaikeita. Jos poika on kahdenkesken aikuisen kanssa (esim. neuvolassa) ja saa tämän täyden huomion, niin hommat menevät todennäköisesti loistavasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

olla että tuo kertaaminen ei muuta asioita, vaan tarvii tukea jatjossakin. Toivo, että pääsisi pienehköön luokkaan, avustajan tunteja mahdollisimman paljon ym.

Vierailija
4/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma poikani on aika lailla samanlainen, joskin hänellä on myös puheen viivästymää.



Meillä tuollainen johtuu aika pitkälti siitä, ettei lapsi ymmärrä kaikkea kuulemaansa. On siis vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä. Se ilmenee hyvin juuri turhautumisena --> ei ymmärrä ohjeita, ei halua edes yrittää. Välillä myös vilkkautena, kun yrittää kanavoida turhautumisensa muuhun.



Kuulo tutkittiin ja se oli kunnossa (yleensä kuulemma tällaiset ongelmat johtuvat ihan siitä, että kuulossa on häikkää).



Vierailija
5/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ilman mitään diagnoosejakin.



Sanoisin kuitenkin, että nyt kannattaa pyytää neuvolapsykiatrin kautta tutkimuksia. Ihan siksi, että JOS lapsella on jotain ad/hd-tyyppistä (aspergerkin voi aiheuttaa tuollaista), se on hyvä havaita nyt, niin lapsi saa erityistukea myös koulussa, heti koulu-uran alusta alkaen.



Voi olla, että mitään diagnoosia ei tule, mutta asian tutkiminen rauhoittaa sinua isosti. Lisäksi itse tutkimusprosessiin kuuluu vanhempien neuvonta, mistä voisitte hyötyä, vaikka lapsella ei olisikaan adhd:ta.



Itselläni on asperger-poika, ja hänkin on tarvinnut koulu-uran alussa tukea siirtymissä ja ohjeiden vastaanotossa. Ohjeet on annettava selkeästi, katsekontaktissa ja hänelle kohdistaen. Kuvalliset ohjeet auttavat, jos opeteltavana on pidempiä, monivaiheisia prosesseja (katso papunetista ohjeita, siellä on myös kuvapankki, josta voi tulostaa). Ylimääräiset näkö-, kuulo-, tunto-, ja hajuhäiriöt kannattaa mahdollisuuksien mukaan karsia pois.



Tsemppiä - tukitoimista ON apua ja lapsi voi alkaa viihtyä ja pärjätä koulussa, kunhan hän ei heti ekaluokalla ajaudu häirikön ja "tuhman/tyhmän" rooliin, mikä on iso riski, jollei lasta ole kunnolla tutkittu.



Vierailija
6/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen tosiaan onnellinen, että meillä on hyvä päiväkoti/eskari jossa lasta ei leimata, vaan koitetaan tukea ja selvittää asiaa.



Viikon päästä tapaaminen erityisopettajan, lto:n ja pojan toimintaterapeutin kanssa (on tt:ssä neurologisen kypsymättömyyden takia). Vähän jännittää, mutta toisaalta odotan kovasti mitä tullaan juttelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän 7v pojalla samantyyppisiä oireita, toimintaterapia-arvioinnissa todettiin sensorisen integraation häiriö, ja nyt on ollut SI-toimintaterapiassa 6kk ja kehitys on huikeaa: suostuu pelaamaan jalkapalloa, ei itke jos on kovaa meteliä, ei suutu esineille, tekee oma-aloitteisesti kynätehtäviä (huonosti, mutta silti).



Ap, googlaa www.sity.fi jos epäilet SI-häiriötä.

Vierailija
8/8 |
17.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimintaterapeuttinsa on myös SI-terapeutti.