Lue keskustelun säännöt.
Onko toinen lapsi ihan mahdoton toive tähän tilanteeseen?
17.09.2012 |
Esikoinen on nyt 1v 2kk ja kovasti on alkanut mietityttää se toinen lapsi.. Se mikä lyö jarrua suunnitelmille on ensinnäkin asuntomme. Asumme kerrostalo kaksiossa, ylimmässä kerroksessa. Meillä on 3 koiraa. 1 lapsen kanssa koirien ulkoilutus on ollut helppo hoitaa niin että lapsi rintareppuun ja koirat hihnaan ja menoksi. Entäs kahden lapsen kanssa? Tyhmä kysymys että minkä ikäisenä lapset oppivat kulkemaan itse nuo portaat? Eihän se onnistu jos on kaksi lasta joit tarvitsee portaat kantaa ja koiratkin pitäisi olla hallinnassa, eriasia jos esikko osaisi jo kävellä itse portaat ja uusi tulokas voisi siirtyä reppuun...
Asunnon tila on pieni (58m2), mutta uskon että tänne kyllä väliaikaisesti mahtuisimme. Uuden asunnon varaan en uskalla laskea, olemme jo vuoden hakeneet asuntoa maantasalta, mutta tältä edulliselta alueelta niitä ei tunnu vapautuvan ja yli 200e lisä vuokraan toisella alueella olisi liian paljon jos mukana olisi toisenkin lapsen menot. Voihan olla että uusi asunto löytyisi raskausaikana, mutta lähden pessimistisesti suunnitelemaan niin että asuisimme tässä toisenkin lapsen synnyttyä.
Sitten se työ elämä.. Olen tehnyt pätkää hoitoalalla ennen raskautta ja vakituista työtä ei ole odottamassa. Haluaisin tämän lapsen hoitaa kotona ainakin siihen että hän on 2v, mutta jos tulisi toinenkin lapsi jonka hoitaisin siihen asti kotona, se tarkoittaisi n 5vuoden taukoa työelämästä. Onko mitään saumaa työllistyä enää niin pitkän tauon jälkeen? Ja sitten se asuntolaina.. Haaveena on oma talo, mutta jos menisin töihin vasta sitten 5 vuoden päästä, "pääsisimme" asunovelallisiksi mieheni kanssa vasta kun olisimme 30v. Jotenkin olen aina ajatellut että tässä iässä olisin jo asuntovelallinen.. Onko 30v tosi myöhä ikä ottaa ensimmäinen asuntolaina?
Ja sitten toki päässä pyörii ne miljoona muuta ajatusta: rakastan esikoista niin paljon, että voinko oikeasti rakastaa toista yhtä paljon? Onko toinen lapsi esikoiselta pois? Selviänkö täysjärkisenä uhmiksen ja vauvan kanssa (esikoinen oli nimittäin koliikki...)? Tuntuu että päätös toisesta lapsesta on paljon vaikeampi tehdä kuin päätös lähteä yrittämään sitä ensimmäistä..
Huh, toivottavasti joku sai ajatuksesta kiinni.. Mitä mietteitä tämä teissä herättää?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kaveri jolla lapset 1v 6kk ikäerolla ja asuvat kolmannessa kerroksessa ilman hissiä. Kyllä se sun esikoinen ne raput pääsee kiipeämään jo sillon kun pikkukakkonen syntyisi.. ja voit hankkia kantorepun jolla kantaa esikoista selässä ja vauva menee sitten sylissä edessä jos meette vaunuvarastoon.. tai voit laittaa vauvan kantoreppuun tai liinaan eteesi ja esikoinen kävelee rappuset ja istuu rattaissa ulkona..
alun perin hoitaa oikeassa järjestyksessä.
1) työ, 2) asunto, 3)yksi koira, 4) lapset.
MISSÄ on tänkin ap:n elämänhallinta. Miten ei ole edes työpaikkaa, vaikka ikää jo 25 ja koulutus lyhyt???
Tuohon tilanteeseen mä en tekisi toista lasta. Ihan mahdotontahan se ulkoilu olisi kahden lapsen ja kolmen koiran kanssa. Ja kun se lapsi oppimaan kulkemaan ne rappuset, niin vauhti kasvaa koko ajan ja sitten sä vasta pulassa olet, kun esikoinen karkaa jonnekin etkä sä pääse nopeasti perään koirien ja vauvan takia.
Mä olen sitä mieltä, että asuntolainaa ei voi ottaa liian myöhään. Harva saa mitään suurempaa ostettua ilman lainaa ja perintöä odotellessa oma elämä menee elämättömänä ohitse.
Itselläni on 3 lasta enkä koe, että kenenkään syntymä olisi ollut toiselta lapselta pois. Kaikki ovat yhtä rakastettuja. Miksi ette ota nyt heti lainaa? Eihän sitä tarvitse mitään hurjia summia heti maksaa. Pääsisitte omaan taloon, saisitte ehkä koirille oman pihan, ulkoilukin onnistuisi huomattavasti paremmin ja kun sä menet töihin, niin maksaisitte isompia eriä.
alun perin hoitaa oikeassa järjestyksessä.
1) työ, 2) asunto, 3)yksi koira, 4) lapset.
MISSÄ on tänkin ap:n elämänhallinta. Miten ei ole edes työpaikkaa, vaikka ikää jo 25 ja koulutus lyhyt???
No tervetuloa vaan hoitoalalle:D
t. 6 vuotta sijaisuuksia ja pätkää tehnyt, koska vakityötä ei vaan ole tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ne työolotkin ovat oman ammattiyhdistyksen neuvoteltavissa.
Kukaan ei pakota ottamaan kolmea koiraa ja huonopalkkaista miestä...
Minä olin 35 ja mieheni 40, kun otimme 200 000 e asuntolainaa. Ehdimme maksaa sen pois ennen eläkeikää, jos siis luoja suo meidän pysyvän työkykyisiä päälle kuusikymppisiksi.
Ehkäpä teidän kannattaisi ottaa nyt laina ja muuttaa vaikka rivarikolmioon tai pieneen omakotitaloon keskustan ulkopuolelle, jossa asunnot ovat hiukan halvempia. Aluksi voi pyytää vaikka pari vuotta lyhennysvapaata aikaa pankilta. Omassa pihassa on helppo päästää koirat pissalle, ja lenkitkin on helpompi tehdä, kun pääsee heti kärryjen kanssa ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies voisi hoitaa koirien ulkoilutukset? Käyttäisi aamulla ennen töihin lähtöä ja sitten taas iltapäivällä? Ja sinä kävisit vain lasten kanssa? Tai ottaisit vain yhden tai kaksi rauhallisinta koiraa mukaan?
ihanko tosi pankit myöntävät lainoja jos on kotihoidontuella ja työpaikkaa ei ole odottamassa?? Eikai niitä asuntolainoja työttömillekään myönnetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin jäi nyt kiinnostamaan että ihanko totta asuntolainaa on mahdollista saada kotihoidontuella, ilman vakituista työpaikkaa tai isompia säästöjä? Takaajathan kyllä löytyisi..
Koirien pois antaminen ei ole vaihtoehto, kyseessä kuitenkin kolme "senioria" iältään 9-11v, joten en koe että niiden paikka on enää uudessa kodissa:)
Toki mies voi hoitaa koirien ulkoilutukset, se on ehkä se "pienin" ongelma jolle on helppo keksiä juuri tuon tyylisiä ratkaisuja. Eikä varsinaisesti ulkoilutus olekkaan ongelma, lähinnä juuri nuo portaat että päästää vaunuille asti.
Kiitos mielipiteistä kuitenkin, tuo laina-asia jäi nyt kovasti mietityttämään..
-ap
aika hurjalta että sinulla olisi taapero kömpimässä portaita pitkin, kolme koiraa höseltämässä teidän jaloissanne, ja lisäksi sinulla vielä vauva rintarepussa.
Jotain taitaa olla suunnitellussa kuviossa liikaa.
Viimeisiin kysymyksiisi vastaus että kyllä voit rakastaa joka ikistä lastasi ja selviät kahdesta lapsesta. Onhan toinen kuitenkin jo taaperovaiheessa kun toinen on vauva (osaa ehkä jo syödä, kävellä, leikkiä hetken yksinään jne).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miten ihmeessä mahdutte asumaan kaksiossa kolmen koiran kanssa? Teillä mahtaa olla aikamoista vilinää ja vilskettä, varmaan mukavaa naapureillekin :/
Kyllä te ihmiset ja ehkä yksi koira mahdutte tuohon asuntoon väliaikaisesti, vauvahan ei paljon tilaa vie. Mutta kolme koiraa.... ihmettelen, miten edes nyt mahdutte.
Monesko kerros on kyseessä? Kyllähän sellainen 2-vuotias portaita ja kulkee, mutta miten käy väsyneenä, uhmakiukussa, sairaana... meneehän se lapsi sylissä mutta taas mietityttää ne kolme koiraa jaloissa pyörimässä.
Sitten tuosta ikäkysymyksestä. Ei elämä ole mikään pikajuoksu, jossa tiettyjä asioita pitäisi olla saavutettuna tiettyyn ikään mennessä. Jos asutte edullisesti vuokralla niin teille ei varmasti tule pahoin takkiin vaikka ette asuntoa ostaisikaan vielä lähivuosina. Parempihan sitä lainaa on ottaa, jos säästätte ensin hyvän pesämunan.
Työelämästä ei voi kukaan tietää etukäteen. Luulisi sinun alalla töitä riittävän pidemmänkin tauon jälkeen? Jos ei, niin ainahan voi vaihtaa alaa. Toisaalta, miksi et palaisi vaikka vuoden alusta töihin hetkeksi tienaamaan ja laitatte lapsen siinä vaiheessa alulle. Muutama kuukausi sinne tai tänne elämässä.
Minusta tuntuu että teidän ei kannata ryhtyä ainakaan heti toisen lapsen tekoon jos sinua noin paljon asiat huolettavat.
Lainan saantiehdot ovat kyllä tiukentuneet reilusti tässä vuoden-parin sisällä eli en laskisi välttämättä sen varaan. Ja kannattaako sitä taloutta vetää liian kireälle jos pärjäätte hetken nykyisessä asunnossanne?
Tietenkin jos miehelläsi on hyvät tulot ja vakityö, niin silloin lainaa kannattaa ehkä harkita.
Tuo teidän koira"ongelmahan" ratkeaa lähivuosina luonnollisen poistuman kautta. Ihan hyvä että ette halua luopua niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös 3 koiraa, ja täytyy sanoa että en kyllä jaksaisi niiden ja kahden pienen kanssa portaissa kulkea, rivaripiha auttaa asiaa huomattavasti. Mutta ehkä se on asennekysymyskin. Tai sitten hankkisin ulkopuolista koiranulkoilutusapua, ellei puoliso ottaisi koirien ulkoilutuksesta ihan huomattavaa vastuuta.Asunnon kokoa en sinällään ongelmaksi näe, mekin asuttiin 4 ihmistä ja tuolloin 4 koiraa 58m2 asunnossa ihan tyytyväisinä.
Mutta, lasten hankinta on kuitenkin niin iso asia etten sitä koirien takia olisi valmis lykkäämään, niin tärkeitä kuin ne ovatkin, vaan järjestäisin asian jollain muulla tavalla.
Asuntolainasta, itse 34 v., perheeseen kolmas lapsi tulossa eikä mitään kiirettä asuntovelalliseksi. Asiat tärkeysjärjestykseen, juuri nyt on oleellisinta saada olla lasten kanssa kotona. Töitä ehtii tehdä, ja eikös hoitoalalla ole kuitenkin hyvä työllisyystilanne?
Eli, ainakin omasta arvomaailmasta käsin ajattelisin, että jos sen lapsen todella haluaa, käytännön asiat on kyllä järjestettävissä.
että miten ihmeessä mahdutte asumaan kaksiossa kolmen koiran kanssa? Teillä mahtaa olla aikamoista vilinää ja vilskettä, varmaan mukavaa naapureillekin :/
Kyllä te ihmiset ja ehkä yksi koira mahdutte tuohon asuntoon väliaikaisesti, vauvahan ei paljon tilaa vie. Mutta kolme koiraa.... ihmettelen, miten edes nyt mahdutte.
Tämän kirjoittajalla itsellään koiraa? Itse en ole (vuodesta 1986 koiria omistaneena, enimmäkseen useampia, enimmillään 4 kerralla) huomannut niiden vaativan mitenkään ylenmäärin tilaa. Sisällä makoilevat pienellä pläntillä (kyllä, myös isot koirat) ja lenkkeilyt ja muut aktiviteetithan hoidetaan ulkona. Aina ihmetyttää nämä jutut joissa kuvitellaan eläinten vaativan jotenkin hulppeasti tilaa, no, ehkä isot akvaariot ja häkkieläimet..
että jos jätät toisen lapsen tekemättä tuon koiranulkoilutusongelman vuoksi, niin silloin pidät eläimiä ladta tärkeämpinä. Asunttonkin mahtuisi paljon paremmin ilman noita koiria. Koiria voi hankkia myöhemminkin, lapsia ei. Miettisin ensisijaisesti taloudellista pärjäämistä ja lasten sisarussuhteen kannalta sopivaa ikäeroa. Asuntolainan voi hyvinnottaa kolmekymppisenä ja sen ehtii silti maksaanpois ennen eläkeikää.