AV:n yhteiskuntapaneeli: Ratkaisut lääkäri ja hoitajapulaan
Kommentit (19)
Täälä hetkellä AMK tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat joutuvat tekemään siivoojan ja muita hommia, omien tödensä ohessa. Palkataan näitä tekemään hoitoavustajia.
Hommataan sairaaloihin ja terveyskeskuksiin toimiva ja yksinkertainen potilastietojärjestelmä, jätetään koodaus ja kuntalaskutus sihteereille, samoin kuin muutkin ei-lääketieteelliset työt. Etuudenhakijat ohjataan sosiaalityöntekijöille ja taloon hissin tarvitsijat esim. johonkin muualle kuin lääkärin vastaanotolle.
Kansalaiset ohjataan lopettamaan tupakanpoltto ja viinanjuonti, kävelemään työmatkat ja lopettamaan paskansyönti.
Ja kas, meillä on lääkärityöttömyys.
- Lisätään lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja (lääkäriliittohan vastustaa tätä, jotta lääkäripula pysyisi ja lääkärit voisivat sanella ehdot, joilla töitä suostuvat tekemään)
- Maksetaan hoitajille kunnon palkkaa.
sekä sanelukone kuten lääkäreillä. Ei tarvitse tuhertaa tuntitolkulla hoitotyön yhteenvetoja, vaan voin sanella ne.
Lisää päivystäviä sairaanhoitajia, joilla mm. reseptinkirjoitusoikeus tiettyihin lääkkeisiin (esim. ab-kuuri korviin).
Lisää sydän-, syöpä-, masennus-, reuma ja diabeteshoitajia. He ottavat vastaan kansantautipotilaat 45min vastaanottoajalla, ja konsultoivat sitten lääkäriä lääkitysmuutoksista jne. On erittäin toimiva malli lääkäripula-alueilla. Vaatii luottamusta hoitajien ja lääkäreiden välillä. Myös potilaat arvostavat kiireetöntä pitkäaikaissairauksien kokonaisarviointia, mitä lääkärit eivät ehsi tekemään.
No niitä sisäänottopaikkoja on kasvatettu ihan hirveästi viime vuosina, mutta apu siitä nähdään aikaisintaan 6 vuoden päästä kun valmistuvat. Samalla lääkisten opettajia tai muitakaan resursseja ei ole lisätty käytännössä yhtään, eli lääkis on nykyään kirjekurssi, potilaita ei juuri pääse näkemään. Tätä lääkäriliitto juuri vastusti, mutta sen yli käveltiin surutta.
Onnea vaan kun menet lastesi kanssa vastavalmistuneen lääkärin vastaanotolle tulevaisuudessa. Eikä muuten poistu lääkäripula tällä toimenpiteellä - pulaa on lähinnä erikoislääkäreistä, joiden koulutus kestää 6+6 vuotta.
Parempia ideoita kiitti.
vastavalimistuneille lääkäreille mahdollisusuus konsultoida vanhempaa kollegaa tk:ssa. Vähenee turhat lähetteet erikoissairaanhoitoon ja mukavampi aloittaa työura.
vastavalimistuneille lääkäreille mahdollisusuus konsultoida vanhempaa kollegaa tk:ssa. Vähenee turhat lähetteet erikoissairaanhoitoon ja mukavampi aloittaa työura.
hmmm, eikös näin jo tehdäkin?
ps. monelle hoitajalle pelkkä 1000e palkankorotus lisäisi varmasti motivaatiota työhön.
vastavalimistuneille lääkäreille mahdollisusuus konsultoida vanhempaa kollegaa tk:ssa. Vähenee turhat lähetteet erikoissairaanhoitoon ja mukavampi aloittaa työura.
hmmm, eikös näin jo tehdäkin?
ps. monelle hoitajalle pelkkä 1000e palkankorotus lisäisi varmasti motivaatiota työhön.
Suomessa on 100 000 (?) hoitajaa. Jokaiselle tonni kuussa lisää palkkaa, niin eipä Suomen valtion budjetista suunnilleen muuhun sitten enää jääkään rahaa.
mahdollisuus kouluttautua lääkäreiksi ja lähihoitajille parempi mahdollisuus kouluttautua sairaanhoitajiksi.
Fiksuimmat sairaanhoitajat kykenee kyllä oppimaan lääketiedettä. Ja monet lähihoitajat tekee tälläkin hetkellä sairaanhoitajan ammattikuvaa vastaavaa työtä.
Hyvin harva lähäri jaksaa opiskella 3 vuotta sairaanhoitajaksi, kun sen tietää kuinka paljon siihen hommaan joutuu panostamaan. Jos on perhettä ja työ, niin kynnys aloittaa opinnot on aika korkea.
Jos lähärin tutkinnosta saisi vähän enemmän hyväksilukua, niin jatkaminen sairaanhoitajaksi voisi olla houkuttelevampaa. Esim. 2 vuotta ei tunnu enää niin pitkältä kuin 3v.
että rahaa on kyllä suomen valtiolla jakaa ulkomaita myöten, mutta hoitajien palkkaa ei voi nostaa. Nää on taas näitä arvovalintoja...
ihmettelen, kuinka vaikeaa on päästä lukemaan sairaanhoitajaksi, vaikka alan työkokemusta lähäripohjalta olisi vuosia. Luulisi, että sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautuneita lähihoitajia kannattaisi työpaikalla muuntokouluttaa sairaanhoitajiksi. Kirjatentit vaan, itse käytännön osaaminenhan todistetaan päivittäin työtä tekemällä.
ihmettelen, kuinka vaikeaa on päästä lukemaan sairaanhoitajaksi, vaikka alan työkokemusta lähäripohjalta olisi vuosia. Luulisi, että sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautuneita lähihoitajia kannattaisi työpaikalla muuntokouluttaa sairaanhoitajiksi. Kirjatentit vaan, itse käytännön osaaminenhan todistetaan päivittäin työtä tekemällä.
Tosin ihan kaikista lähäreistä ei sairaanhoitajiksi olis. Mutta ne joilla olis älliä kyllä erottuisi kirjatenttien ja eri tehtävien kautta. Tietty joku soveltuvuuskoe vois olla, mutta vähän liian pitkältä tuntuu tuo 3 vuoden vaatimus.
Siis ilman lähihoitaja pohjaa sitten?
lääkäreiksi.
Ettei tarvitsisi ihan sitä 6 vuotta opiskella lääkäriksi. Monilla sairaanhoitajilla kuitenkin on hyvin laaja perustieto lääkkeistä ja hoidoista. Selviäisivät aivan hyvin yleislääkärin hommista. Vaikeammat kirurgiset ym. jutut voisi jättää niille, jotka pääsevät yliopistoon lääketieteelliseen.
Työtä on enemmän/vähemmän tiettyinä kellonaikoina, mutta toisaalta ihmisillä erilaisia elämäntilanteita ja mieltymyksiä =varmasti saataisiin ihmisiä tekemään tiettyjä vuoroja. Eli hoitajat olisivat töissä järkevästi, eikä miten sattuu (eli ei enää iltavuoron jälkeen aamuvuoroon).
vaihtoaehtoa.. niin kauan kuin kaikkea ""supistetaan" ja pienennetään mutta potilasmäärät ei pienene niin huonosti menee terveydenhuollolla.
"hoitajapula" on, on työolot jotain tällaista:
-hoitajia ei vakinaisteta eli hoitajien odotetaan rakastavan työtään niin paljon, että haluavat tehdä työtä pätkissä kerrallaan ilman lomia. Vuodesta toiseen. Sukulaiseni oli töissä paikassa, jossa hänen työsuhdettaan jatkettiin aina kaksi viikkoa kerrallaan.
-sijaisten käyttö ymmärtääkseni jäykkää, joko sijaisia ei saa tai sitten homma ei muuten toimi vain sijaisilla, vakkarit ajaa itsensä ihan piippuun
-joissain paikoissa potilaat on mielipuolia vaikka kyseessä ei ole mielisairaala, hoitajat kuuntelee uhkailua ja vittuilua sekä heihin kohdistuu väkivältaa tai vähintäänkin uhkaa
-joissain paikoissa resurssit on vedetty liian tiukalle: teetpä työsi niin tai näin, niin silti työpanos ei riitä vaan siitä seuraa inhimillistä kärsimystä. Jos antaa aikaa yhdelle, sitä ei riitä toiselle. Puhumattakaan, että ehtisi omat tauot pitää. Aina jos käyt sinulle kuuluvalla tauolla, se on tietysti laiskottelua. Tosi motivoivaa!
Tämä kertoo johtamisen tasosta hoitoalalla