Joko 2 vuotias vaistoaa

vaistoaa,katseenne on eri,äänessä kireyttä,vartalon liikkeet erilaiset.jo pieni vauva aistii normaalista poikkeavan olotilan muissa.

että oon huono äiti :`( -ap-

ja osaatte käsitellä sen muuten kuin huutamalla koko yön ja hakkaamalla toisianne.



Voit vaikka puhella lapselle, että äidillä ja isillä on riitaa, mutta kyllä me ne selvitetään, ei tarvi olla huolissaan. Jne. Äidillä on paha mieli, mutta tästä selvitään ym...



Ei kannata esittää, että kaikki on hyvin, jos ei ole. Lapsi sen vaistoaa.

ja osaatte käsitellä sen muuten kuin huutamalla koko yön ja hakkaamalla toisianne. Voit vaikka puhella lapselle, että äidillä ja isillä on riitaa, mutta kyllä me ne selvitetään, ei tarvi olla huolissaan. Jne. Äidillä on paha mieli, mutta tästä selvitään ym... Ei kannata esittää, että kaikki on hyvin, jos ei ole. Lapsi sen vaistoaa.

Ei huudeta,hakata,raivota..joko ollaan puhumatta (kun tunutuu että puhuttavaa ei ole) tai puhumme ihan normaalilla äänellä mutta ehkä tiukkaan sävyyn.Taaperon aikana emme tätä todellakaan tee.Oon kertonut lapselle jos olen pillahtanut itkuun että äidillä on paha mieli ja että lapsella ei ole mitään hätää,kaikki korjaantuu (mitä toivon itsekkin)...Ahdistaa se,että olenko jotenkin kuitenkin aiheuttanut pienelleni pahan mielen :`( -ap-

Jo vauva aistii ilmapiiriä, vaikka ei ymmärräkään mstä on kysymys. Yritätte varmasti vaikeassa tilanteessa parhaanne.

ja silloin kun pimahdin miehelleni lapsen läsnäollessa, lapsi alkoi itkeä ihan hillittömästi. Selitin lapselle, että äiti on vaan kiukkunen iskälle, ei sille. Otin syliin. Selitin, että ei se ole vaarallista, jos joskus suuttuu. Lapsikin suuttuu, ja tajuaa kyllä, että joskus voi hermo mennä. Vakuutimme myös molemmat lapselle, että äiti tykkää Ellasta ja iskä tykkää Ellasta ja sinä olet meidän kulta.



Meilläkin oli 2 v ikäinen ja nukkumaanmenot oli todella hankalia. Joskus lapsi myös heräsi meidän kovaääniseen riitelyyn, mutta ei siltäkään voi välttyä, kun on oikea kriisi menossa. Kunhan väkivaltaa ei ole, niin riitely on ihan ok - kunhan lasta ei käytetä riitelyn välikappaleena, kúnhan lapsi jätetään riidoista pois, kunhan lapseen ei pureta puolisoon kohdistuvaa kiukkua.



Meillä oli alkuun mies ihan hermona tytölle (mies jäi siis kiinni pettämisestä), kun ei pystyny mulle aukomaan päätänsä. Ilmoitin lähteväni lapsen kanssa, jos käytös lasta kohtaan ei muutu. Kysyin ihan tiukasti, että mikä mies hän on oikein olevinaan, kun ei pysty aukomaan päätänsä vanhemmilleen, vaimolleen eikä pomolleen, mutta huutaa sitäkin enemmän pienelle, puolustuskyvyttömälle tytölleen (joka jumaloi sitä). Pari kertaa kun tämän otin tiukasti esille, mies alkoi itkeä ja tajusi törkeän käytöksensä, ja alkoi opetella kohdistamaan kiukkuaan oikeisiin kohteisiin. (terapian avustuksella)