Lue keskustelun säännöt.
Ensi syksynä lapsi menee eskariin, ja mä jään pariks vuodeks kotiäidiksi/kotirouvaksi
10.09.2012 |
Mies käy töissä, maksaa asumisen ja ruoat (kuten nytkin suurimmaksi osaksi)
Jahka lapsi menee eskariin, jään töistä pois lähinnä sen vuoksi, ettemme saa töitämme järjestettyä niin, ettei lapsen tarvitsisi olla usein yksin kotona/ihan koko päivää hoidossa.
No, mutta mikäs tässä, nuukemmin tarvitsee kyllä elellä, esim. meikäläinen tuskin ostelee uusia vaatteita samaan tahtiin sitten kuin nyt, mutta onhan noita vaatteita kaappiin jo kertynytkin, kyllä niillä pari vuotta pärjää vaikkei mitään uutta ostaisikaan.
Ja etelänmatkat unohdetaan siksi ajaksi.
Sekä luovutaan toisesta autosta.
Mutta toisaalta, lapsi saa aina kotiin tultuaan äidistä seuraa, ei tarvitse olla yksin tai pitkiä päiviä hoidossa.
Mä ehdin hyvin tehdä kaikki kotityöt, valmistaa ruoat alusta asti, leipoa, pyykätä ja ehdin varmasi itsekin harrastaa (halpoja/ilmaisia) harrastuksia ihan erilailla kuin nyt.
Miehen ei tarvitse enää töiden jälkeen ryhtyä tekemään kotitöitä, senkun tulee valmiiseen ruokapöytään ja rentoutuu illat siinä kuin muukin perhe.
Ei hassumpaa? :)
Kommentit (17)
Ja esimerkki, jota tyttärille annamme. Naiset vaan kotiin ja kokkaamaan kuin 50-luvulla konsanaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tosin ollut jo pidempään ja lapsetkin jo isompia. Se on yllättävän lyhyt aika, minkä eskarilainen tai pikkukoululainen on koulussa. Aina siinäkään ajassa ei ehdi kaikkea mitä haluaisi tekemään :)
Meillä tosin minä en kokkaa, teen kyllä kaikki muut kotityöt. Reissataan paljon, mutta ostoksilla käydään kun on tarvetta. Typerää ostoksilla ravaamista ja turhaa ostamista olen välttänyt koko ikäni.
Hauskaa kotirouva aikaa! :)
Suorastaan odotan kyllä jo ensi syksyä :)
ap
voin antaa hänelle kaiken turvan ja rakkauden, jotta hän saa hyvät eväät elämään. en ymmärrä ihmisiä, jotka sikiävät kuin kanit ja jättävät lapsensa heitteille. usein sellaiset äidit joutuvat käymään töissä ja lapset ovat hoidossa. minä en voisi niin tehdä.
Ja esimerkki, jota tyttärille annamme. Naiset vaan kotiin ja kokkaamaan kuin 50-luvulla konsanaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin eihän se eskari sitä päivää pidennä???
Ja esimerkki, jota tyttärille annamme. Naiset vaan kotiin ja kokkaamaan kuin 50-luvulla konsanaan!
lapsemme olisi eskarissa päivän ja sitten eskarin jälkeen johonkin ilta yhdeksään-puoli kymmeneen hoidossa? Viikkokin tällaista putkeen?
Mun mielestä vaikka sitten 50-lukulainen kotirouvamaisuus on paljon pienempi paha, kuin että lapsi pitkiä pätkiä hoidossa/erossa vanhemmistaan.
(ja alallani ei oikein tahdo olla vain päivätöitä, hyvin paljon on 3-vuorotyötä, ja jonkin verran sitten tätä 2-vuoroa)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin eihän se eskari sitä päivää pidennä???
nyt lapsi on vuorohoidossa. Eli kun mä meen vaikkapa iltaan töihin, lapsi saa nyt olla aamupäivän mun kanssa kotona, ja vasta sitten mennä hoitoon illaksi, jos isäkin on iltavuorossa. Sitten kun menee eskariin, mun pitäisi viedä lapsi eskariin aamuksi kuitenkin, vaikka itse olisin kotona, jos iltavuoro olisi päällä.
ap
paluu 1950-luvulle. Inhoan kotirouva-sanaa, mutta se on minun mielipiteeni.
Itse jään kotiin vuoden päästä työskentelemään. Sanotaanko, että etätyöskentelemäään :) Ryhdyn perhepäivähoitajaksi, olen lto.
Mieheni on töissä ja haluaisi olla omassa osassani mutta hänen työssään ei muuta kotimahdollisuutta ole kuin irtisanoutuminen, ja työttömyyspäivärahoilla eläminen sotii moraaliamme vastaan. Siispä lastemme turvallisten alkuopetusvuosien turvaamiseksi teimme tämän ratkaisun. Toivon saavani pukkuisia hoitolapsia lieventämään omaa vauvakuumettani :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta eskarissahan ei ole pakko käydä.
Kaveri (yh) teki niin eskarilaisen kanssa, että jos hänellä oli iltavuoro niin lapsi ei mennyt eskariin ollenkaan, vaan oli normaalisti iltavuoron ajan hoidossa vuoropäiväkodissa.
Mutta eskarissahan ei ole pakko käydä.
Kaveri (yh) teki niin eskarilaisen kanssa, että jos hänellä oli iltavuoro niin lapsi ei mennyt eskariin ollenkaan, vaan oli normaalisti iltavuoron ajan hoidossa vuoropäiväkodissa.
harjotusta koulua varten, ja kouluahan sitten on pakko käydä. Sitten tämä tilanne tulisi kuitenkin esiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän vuoropäiväkodissa on eskariopetusta aamu -ja iltavuorolaisille erikseen.eli klo 8.30-12.30 ja iltapäivällä sitten 14.30 alkaen.
meidän vuoropäiväkodissa on eskariopetusta aamu -ja iltavuorolaisille erikseen.eli klo 8.30-12.30 ja iltapäivällä sitten 14.30 alkaen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulostaa hyvältä mahdollisuudelta :). Lisäksi vapautunut työpaikkasi saattaa päätyä jollekin sellaiselle joka sitä oikeasti (taloudellisesti) tarvitsee. Varmasti itsekin tekisin noin jos olisi mahdollista.
Mäkin olen ollut tässä parisen vuotta kotirouvana ja lapset ovat nyt koululaisia. Kyllähän sitä jatkuvasti törmää uteluihin, että millon menen takaisin töihin tai miten meidän rahat riittää..
En tiedä mitä vikaa nykyisessä tilassani on, kun ei se tunnu osalle ulkopuolisista kelpaavan ja rahat riittävät kivasti.
Perhe puolestaan on ollut tyytyväinen. Mä ja mies ainakin. Ei turhaa hampaiden kiristystä siivouksesta ja ruuanlaitosta, koska nyt ne vaan tapahtuu. ;)
Kun tämän ratkaisun tekee, niin ei siinä todellakaan ole muuta mielessä kuin oma perhe. En mä globaalisti silloin ajattele.
joilla on varaa ja muutenkin mahdollista tällainen järjestely. Meillä on myös eskarilainen ja minä olen mieheni yrityksessä töissä. Nyt kun eskari alkoi, teen vain sen ajan töitä kun lapsi on eskarissa. Vanhempi on 4. luokkalainen ja kyllä hänenkin on kiva tulla kotiin, kun äiti on kotona.
Ja mulle sopii tämä järjestely vaikka niin kauan kun lapset on koululaisia. En mä koe että tämä jotenkin mun arvoa alentaisi, tai mun uraani heikentäisi. Mahtavaa että on ylipäätään mahdollista tämä. Niin kauan tein vuorotyötä että se alkoi tulla jo korvista ulos ja tosiaan nautin nyt tästä elämäntilanteesta.
Hieno ap ja nauti tästä että voit olla enemmänläsnä lapsillesi. Et tule varmasti katumaan sitä.
Teen töitä aamupäivisin kun lapset ovat poissa kotoa. Ei tulisi mieleenkään lähettää ekaluokkalaista yksin kouluun saati jättää koulun jälkeen tuntikausiksi yksin kotiin.
En ymmärrä miksi lapsia pitää edes hankkia jos ehdottomasti haluaa tehdä 8-10 -tuntista päivää viitenä päivänä viikossa? Eihän silloin ole lapsista sen enempää iloa vanhemmille kuin vanhemmista lapsillekaan.