kotirouvana olo ei toimi koska miehet haluavat nykyisin ennenkaikkea fiksun puolison

Heh, se valinta tehdäänkin jo ennen. Treffeillee mennään mieluummin lääketieteen opiskelijan kuin lähihoitajan kanssa.

mä en tiedä ainuttakaan miestä joka olisi rakastunut vaimonsa älyyn. toisekseen ei kotona olo tyhmistä viisasta naista

eli miehet pelkäävät pääosin korkeasti koulutettua ja hyvin tienaavaa naista. VArsinkin ne jotka itse eivät ole yhtä korkeasti koulutettuja.

lääketieteen opiskelijan kuin lähihoitajan kanssa.

mä en tiedä ainuttakaan miestä joka olisi rakastunut vaimonsa älyyn. toisekseen ei kotona olo tyhmistä viisasta naista

Tai sitten sitä aina töissä olevaa lääkärivaimoa ainakin petetään naapurin kampaaja yh:n kanssa ; )

Väitätkö että kaikki työssä käyvät ovat fiksuja ja kotona olevat tyhmiä?



Minä en ainakaan koe, että älykkyyteni olisi kadonnut kotivuosien ajaksi minnekään.

Olen ollut ihan puhtaasti kotirouvana ennen lasten saamista. Silloin pistin oman urani muutamaksi vuodeksi katkolle ja lähdin miehen töiden perässä ulkomaille kotirouvaksi. Aikaani käytin jonkin verran opiskelemiseen, mutta enemmän matkusteluun, sosiaalisen elämän ylläpitämiseen ja harrastuksiin.



Myöhemmin olin vielä 6 vuotta kotona lasten kanssa. En koe että sekään olisi minua mitenkään tyhmentänyt. Itse asiassa sain silloin monia hyviä uraani kehittäviä ajatuksia.

Ei lasten kanssa tarvitse kotona tylsistyä, se on vaan omasta mielikuvituksesta ja fiksuudesta kiinni kuinka sen ajan käyttää.



Nyt olen täysipainoisesti työelämässä, ja harmittelen sitä ettei minulla ole aikaa toteuttaa kaikkia ideoitani.

...eläkettä odotellessa :D

niin voisi nostaa samalla esille asian, että pitäisi sitten olla tarjolla myös töitä kaikille tutkinnon suorittaneille. Näin ei ole. Rahaa menee siis joka tapauksesa hukkaan jos maisteri vaikkapa siivoaa työkseen.

lääkärinaisella? Juupa juu.

Ihan yks lysti mikä toimii miehille yleensä, riittää kun tuolle yhdelle kelpaa. Johan tämä kotirouvuus kävisikin raskaaksi jos olisi monta miestä.

jos pidemmän päälle suurin osa korkeasti koulutetuista naisista jäisi pysyvästi kotiin. Jo yhden korkeakoulututkinnon hinta kun on kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia euroja. Ja sen maksamme yhdessä kaikki me (puhumattakaan siitä, että työn tuottavuus vähenee, verotulot samoin jne.)

Jos palataan kotiäitimalliin, opiskelut on jätettävä vähemmällä, tai olemme maana kohta konkurssissa, mitä toki olemme ehkä jo muussakin tapauksessa..

t. korkeastikoulutettu ex-kotiäiti, joka periaattessa kyllä kotihoitoa kannattaa

Onko kukaan laskenut paljonko yhteiskunta säästäisi jos kotiäisti hoitaisi ensin lapsensa, eivät olisi päivääkään kunnallisessa päivähoidossa . Ja sitten iäkkäät vanhempansa, omaishoitajana.

mutta olet periaatteessa oikeilla jäljillä. Kun naiset alkoivat siirtyä laajemmin palkkatyöhön (työtähän he ovat aina tehneet) hoiva siirrettiin julkiselle sektorille, mihin suuri osa naisia työllistyi. Suomessakin oli aika pitkään lakisääteistä, että lapsilla oli hoitovelvoite vanhempiinsa ja kunnalliskodit oli vain niille raukoille, joista kukaan ei pitänyt huolta.

Laaja kotiin jääminen edellyttäisi taloudellisesti sitä, myös vanhukset ja vammaiset hoidettaisiin kotona. Mutta tuo ex- kotiäidin kommentti on kuitenkin edelleen validi. Eli onko taloudellisesti mahdollista korkeakouluttaa kotiin jäävät henkilöt?

Oscar.

että naiset eivät halua tehdä töitä Suomessa. Täällä on naisia työelämässä aika paljon enemmän kuin esim. Etelä-Euroopassa! Ainoa suomalaisia naisia laiskuudesta solvaava taho tuntuu olevan suomalaiset naiset itse.



Eroja on myös asenteissa. Muuala Euroopassa lasten ja kotitalouden hoitoa pidetään työnä, jota arvostetaan.

niin voisi nostaa samalla esille asian, että pitäisi sitten olla tarjolla myös töitä kaikille tutkinnon suorittaneille. Näin ei ole. Rahaa menee siis joka tapauksesa hukkaan jos maisteri vaikkapa siivoaa työkseen.

jos tutkinnosta ei ole hyötyä. Siivoavia maistereita kyllä varmasti löytyy, mutta yleensä vähemmän kuin näiltä palstoilta voisi ymmärtää. Jos koulutuksella ei ole kysyntää työelämässä olisi ehkä parempi pohtia koultuusmääriä, koulutuksen sisältöä, yksittäisen ihmisten työnhakutaitoja ja tämän jälkeen muistaa, että niin kauan kuin työttömyyttä on (eli siis aina), jää ilman työpaikkaa varmasti myös koulutettuja ihmisiä.

Kannataa myös muistaa, että koulutettujen ihmisten pitäisi kehittää yhteiskuntaa. Ei voida aina olettaa, että yhteikuntaa kehitetään koulutetuille. Ilmaisen koulutuksen saaneet ovat "velkaa", ei toisin päin.

Oscar.

mitä tekee työkseen kunhan on onnellinen. Millanen ihminen ajattelee, et ton vaimo on vaan kotona, on se tyhmä tai ylipäätään kuka välittää toisen ammatista? Meidän ystäväpiiriin ei kuuluu sellaisia statuspellejä. Meillä mies tienaa, mua ei pätkääkään kiinnosta työelämä vaikka fiksu olenkin. Oon kotona mahdollisimman pitkään ja otan hoitolapsia jossain vaiheessa. Tykkään tehdä kotitöitä kun niihin on aikaa ja tehdä ja mennä lasten kanssa. Ja tuskin ne miehet missään saunailloissa vaimojensa asioista puhuu..kuulostaa aika idiootilta.

mitä tekee työkseen kunhan on onnellinen. Millanen ihminen ajattelee, et ton vaimo on vaan kotona, on se tyhmä tai ylipäätään kuka välittää toisen ammatista? Meidän ystäväpiiriin ei kuuluu sellaisia statuspellejä. Meillä mies tienaa, mua ei pätkääkään kiinnosta työelämä vaikka fiksu olenkin. Oon kotona mahdollisimman pitkään ja otan hoitolapsia jossain vaiheessa. Tykkään tehdä kotitöitä kun niihin on aikaa ja tehdä ja mennä lasten kanssa. Ja tuskin ne miehet missään saunailloissa vaimojensa asioista puhuu..kuulostaa aika idiootilta.

Ja lisäksi vielä että mitä väliä on sillä mitä miehet ylipäätään ajattelee. Meidän perheen ratkaisuihin vaikuttaa vain ja ainoastaan mun ja miehen mielipide, ja me ollaan haluttu valita niin että äiti on lasten kanssa kotona. Myös miehelle on tärkeää että lapsilla on vanhempi lähellä ja saatavilla kun he sitä tarvitsevat. Mua ei kertakaikkiaan kiinnosta mitä "miehet" ylipäätään vaimoiltaan haluavat, mua kiinnostaa vain se mitä oma mieheni meidän elämältä toivoo.

Tai ehkä ap:n viesti olikin tarkoitettu niille nuorille sinkuille joilla ei vielä ole miestä ja jotka haaveilevat kotirouvan elämästä?

jos pidemmän päälle suurin osa korkeasti koulutetuista naisista jäisi pysyvästi kotiin. Jo yhden korkeakoulututkinnon hinta kun on kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia euroja. Ja sen maksamme yhdessä kaikki me (puhumattakaan siitä, että työn tuottavuus vähenee, verotulot samoin jne.)

Jos palataan kotiäitimalliin, opiskelut on jätettävä vähemmällä, tai olemme maana kohta konkurssissa, mitä toki olemme ehkä jo muussakin tapauksessa..

t. korkeastikoulutettu ex-kotiäiti, joka periaattessa kyllä kotihoitoa kannattaa

Onko kukaan laskenut paljonko yhteiskunta säästäisi jos kotiäisti hoitaisi ensin lapsensa, eivät olisi päivääkään kunnallisessa päivähoidossa . Ja sitten iäkkäät vanhempansa, omaishoitajana.

mutta olet periaatteessa oikeilla jäljillä. Kun naiset alkoivat siirtyä laajemmin palkkatyöhön (työtähän he ovat aina tehneet) hoiva siirrettiin julkiselle sektorille, mihin suuri osa naisia työllistyi. Suomessakin oli aika pitkään lakisääteistä, että lapsilla oli hoitovelvoite vanhempiinsa ja kunnalliskodit oli vain niille raukoille, joista kukaan ei pitänyt huolta.

Laaja kotiin jääminen edellyttäisi taloudellisesti sitä, myös vanhukset ja vammaiset hoidettaisiin kotona. Mutta tuo ex- kotiäidin kommentti on kuitenkin edelleen validi. Eli onko taloudellisesti mahdollista korkeakouluttaa kotiin jäävät henkilöt?

Oscar.

suomi ilmaiseksi ulkomaisetkin opiskelijat ilman että mitenkään sitoutetaan käyttämään oppejaan täällä.

ja oikeanlainen perhetausta. Toiseksi paras on sillä, kenellä on oikeanlainen perhetausta. Duunariperheestä ponnistava lääkärinainen on ihan samanarvoinen kampaajan kanssa, jolla sattuu olemaan hyviä suhteita ja/tai eliittikampaajan maine esim.

Varakkaiden perheiden vesat eivät nai duunaritaustaisia mimmejä vaikka näillä olisi mimmonen lääkärintutkinto. Sivusta on seurattu, joo.

ja hirveä todistelun tarve omasta älykkyydestään. Ei ehkä tarvitsisi yrittää päteä niin paljon jos olisi ollut siellä työelämässä.

Ja kyllä mulla ainakin aivot on "jähmettyneet" täällä kotona ollessa, vaikka ei kai älykkyys ole vähentynyt. Vähän kun on tehnyt välillä työhommia niin ihan on erilailla vireyttä hommissa.