Mistä tiedätte oletteko masentuneita vai onnettomia?

kumpi oli ensin, muna vai kana, vaan siitä että noidankehä on valmis.



Masentununeen koko maailma on musta. Hän ei osaa mitään, eikä mikään kiinnosta, tunteet kuolevat pois. "Vain" onnettomalla joskus paistaa aurinko, eikä kaikki ole harmaata sillä hetkellä, kun ei muista onnettomuuden lähdettään.



Ei kaikki masennus ole aivokemiaa. Se voi olla biologista, mutta se voi myös olla omia virheellisiä asenteita.

Tosin ne ovat omalla tavallaan jotenkin epätoivoisia - ajattelen silloin yhtä aikaa että "tämä on tosi hyvä hetki, enhän mä olekaan oikeasti masentunut kun pystyn kokemaan tällaisia hetkiä" että "apua, apua, apua, miten mä kestän kun tämä hetki menee ohi".



Sitäpaitsi pelkään, ettei hyviä hetkiä enää tule ennen ensi vuoden kesälomaa, ja pelottaa miten selviän siihen asti. En pelkää että tappaisin itseni, mutta pelkään että romahdan enkä pysty enää selviämään elämästäni.



Tuntuu että helpoin tapa parantaa elämänlaatuani olisi erota miehestäni, sillä häntä en tarvitse rahankaan takia siinä missä työtäni tarvitsen. Mutta pelkään että jos huono avioliittoni onkin masenuksen seuraus eikä syy, se ei ehkä autakaan, ja lapset joutuvat turhaan luopumaan ydinperheestä.



Ei niin että lapsille olisi herkkua katsella myöskään äitiään näin masentuneena.

Vaikka asiat ovat hyvin, mikään ei maistu miltään, kun on masentunut. Jos on vain onneton, syy on löydettävissä ja sille voi tehdä jotain.

mutta mistä mä tiedän kumpi on muna ja kumpi kana? Asiat eivät ole hyvin, mutta parantuisivatko ne jos pääsisin masennuksesta? Esim. avioliittoni on ihan päin helvettiä, mutta se on huonontunut taaisesti käsi kädessä mun masennukseni takia, enkä tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus.

Vaikka asiat ovat hyvin, mikään ei maistu miltään, kun on masentunut. Jos on vain onneton, syy on löydettävissä ja sille voi tehdä jotain.

mutta mistä mä tiedän kumpi on muna ja kumpi kana? Asiat eivät ole hyvin, mutta parantuisivatko ne jos pääsisin masennuksesta? Esim. avioliittoni on ihan päin helvettiä, mutta se on huonontunut taaisesti käsi kädessä mun masennukseni takia, enkä tiedä kumpi on syy ja kumpi seuraus.

Vaikka asiat ovat hyvin, mikään ei maistu miltään, kun on masentunut. Jos on vain onneton, syy on löydettävissä ja sille voi tehdä jotain.

Hae apua ammattilaiselta.

Mulla on ollut masennuskausia ja niihin liitty onnettomia elämäntilanteita, kuten huono ihmissuhde, köyhyyttä ja yksinhuoltajuus.Koin onnetonta oloa selkeästi näistä syistä. Masennus vei kaikki voimat. Meillä oli kotona täysin siivotonta, en jaksanut yhtään mitään. Lapseni leikki paljolti yksin ja mietin, miten jaksan laittaa tälle ruokaa.



Koita saada muutosta tilanteeseen, ettei onneton olo muutu masennukseski.

Vaikka asiat ovat hyvin, mikään ei maistu miltään, kun on masentunut. Jos on vain onneton, syy on löydettävissä ja sille voi tehdä jotain.

Vain osa tämän maailman asioista on sellaisia joihin voi vaikuttaa.

miettinyt. Ja omalla kohdallani tullut tulokseen, että olen vain allapäin ja syistä onneton, eli mulla on aika positiivinen asenne yleensä elämään, mutta nyt tietyt asiat vaan koettelee asennetta oikein rankemman kautta. Työttömyys, "hukkaanheitetyt vuodet korkeakouluopinnoissa", rahan vähyys, ikäkriisi, tunne, että mua ei enää koskaan tarvita työelämässä, nämä ovat selkeitä syitä olla ajoittain mieli maassa. Mutta onnekseni mulla on myös vastapainoksi hyviä asioita kuten kivat lapset, hyvä mies, muutama hyvä ystävä, mukavat vanhemmat, ja rahatkin just riittää perusasioihin, niin, yritän muistaa nämä kun tulee synkkä olo. ja tärkeää on myös toimia ja yrittää vaikuttaa asioihin, jotta ne muuttuisivat paremmiksi, siispä koulutukseen hakemista, luonnossa kävelyä, lukemista yms, jotta ei täysin lamaannu. Tsemppiä kaikille siipi maassa oleville!

Minä ainakin olen masentunut nimenomaan siitä syystä että olen onneton. Masennus siis alkoi onnettomuudesta johtuen.