Jack Russelista
Olemme hankkimassa koiraa ja voimakkaasti kääntymässä Jackrusselinterrierin suuntaan.
Toiset sanoo, että se on äärimmäisen jääräpäinen ja vaikea kouluttaa. Toiset taas, että ei sen vaikeampi kuin mikä tahansa muukaan rotu.
Onko sinulla kokemusta tästä?
Osaamme kouluttamisen ja kyse on siis siitä, että onko sitä vaikea kouluttaa kun koulutuksen osaa? Eli onko erityisen jääräpäinen?
Kommentit (8)
jos on vanhempien koira ja tietää paikkansa laumassa. Metsästysviettiä et saa pois, muuten on kyllä oppivainen. Terrieri isolla T:llä:) Meillä parsoneita. Nykyään on varmasti paljon hyviä Jack Russell kasvattajiakin, joskus ennen niissä oli paljon pelkkiä tallikoiria ja kasvatusta ei harkittu luonteiden puolesta kovin tarkkaan. Etsi hyvä kasvattaja ja kysele sopiiko rotu teille. Vauva palsta ei ole oikea paikka siihen.
Mistä sä tollasta oot kuullut? Russelihan on äärimmäisen ihana koulutettava, se ei kyllästy koskaan. Se oppii parista kerrasta ja on valmis seuraavaan temppuun! Kerrassaan valloittava rotu.
Mutta varoituksen sana, jos teillä ei ole jo, ja meinaatte joskus vielä hankkia vauvan, vauvoja - russeli ei mun kokemukseni mukaan ole vaihtoehto. Äkkipikainen se on ja murahteli mun vauvalle ja jouduin antamaan pois. Muitakin kokemuksia tietenkin on, mutta tämä halusi olla pomo talossa ja vauvan tulo sai sen muuttumaan.
Kyllä russeli on oman kokemuksen mukaan helppo kouluttaa, oppii juurikin parista kerrasta ja sen jälkeen osaa sen. Esim. anoppilassa ei ylitä eteisen kynnystä, koska se on joskus rajaksi annettu. On heti innokkaana mukana, mitä ikinä lähdetkin tekemään. Aktiviteettia tarvitsee mutta meillä se on hoidettu niin, että koira on kaikessa mukana ja eipä me paljon kotona olla. Ei räksytä, ainakaan tämä meidän tapaus.
Koulutuksesta on moni asia kiinni. Alussa kun jaksaa olla tarkkana ja kouluttaa, saa kyllä ihanan koiran!
Suosittelen http://www.jackrussellinterrieri.fi/
-Onnellinen omistaja ja tuleva rodun kasvattaja
normaalisti Russeleihin. Tälläinen tallikoira hyökkäsi oman hallinnassa/sivussa olevan koirani kimppuun. Kun sain sen irti, se pakeni metsään, otti vauhtia ja kävi uudelleen päälle.
Omalle koiralle ei traumoja lukkunottamatta käynyt kuinkaan, russelille todennäköisesti tuli mustelma kun potkaisin kylkeen toisella hyökkäyksellä. Minä itse en enää ikinä voi pitää russelia suloisena koirana. Vaikka tiedänkin että sellaisia varmaan on.
vanhempien russeli on ärsyttävän omistushaluinen ja mustasukkainen perheestään (=äitini ja isäni). Se murisee kissalleni koko ajan (noh tää ny melko normaalia varmasti), mut myös kaikille koirille, jotka näkee.
Minulle murisee, jos erehdyn esim. istumaan väärään tuoliin (suojelee isän löhötuolia) ja vauvaani tarkkailee viileästi. Kyllä se sillekin vielä joku päivä rähjää - tiien, mut ikinä, ikinä en lastani jätä sen kaa kahden. Tosin en jättäs muutenkaan eläimen seuraan yksin, ees oman kissani. Tämä molempien hyvinvoinnin kannalta.
Jeps. Mut mulla siis on itellä ollut länsiylämaanterrieri ja se oli kiltti ku mikä, mut sekään ei lapsista tykänny. Se kyllä kuoli vanhuuteen ennenku sain lapsen. Onneksi, voisin sanoa, koska nyt ei tarvitse tehdä mitään ikäviä valintoja, jos ois ollu agressiivinen vauvalle.
En silti tuomitse kaikkia... aina eläimen ostossa on riskinsä ja ne on yksilöitä. Kysy kasvattajalta, se tietää minkälainen jästipää sieltä voi olla luvassa.
Vauva-palstalla tuskin on suurin rotutuntemus.
Kannattaa etsiä sellainen kasvattaja, jolla on lapsia. Hän varmasti osaa neuvoa koiran kouluttamisesta ja totuttamisesta lapsiperheeseen.
Tunnen itse monia russeleita ja osa asuu lapsiperheessä. Luonteissa on vaihtelua ja vanhempien luonnetta tutkimalla voi valita itselleen sopivan koiran.
ja se vaatii kyllä tosiaan kunnon koulutuksen. Oppii todella nopeasti ja on innoissaan mutta tottelevaisuuden kanssa puolestaan hyvin terrierimäinen eli ottaisi mielellään sellaisen roolin, että tekee ja tottelee kun huvittaa. Eli russelin kanssa pitää olla todella johdonmukainen. Muuten se ottaa helposti tuollaisen roolin kuin edellä sanottiin, että on omistushaluinen jne = dominoi.
Oma russelini on todella ihmisystävällinen. Lapsia ei jaksa hirveän kauan kun on jo niin vanha mutta vetäytyy sitten omalle paikalleen. Eli mielestäni sopii lapsiperheeseen kun totuttaa ja kouluttaa hyvin sekä jaksaa harrastaa sen kanssa. Russelihan on sitten todella aktviinen koira, että pitää jaksaa tehdä sen kanssa, ettei siitä kehkeydy kärtty.
Toisia koiria kohtaan saattaa tosiaan olla hieman agressiivinen. :/ Eli koskaan en tiedä tuleeko pitämään jostakin koirasta vai ei etukäteen. Ei se nyt oikeasti hyökkää kenenkään kimppuun mutta toisista koirista tykkää ja toisista ei. Varsinkaan nuoria koiria ei enää jaksaisi.
Summa summarum, vaativa rotu mutta tosi ihana, jos perhe on aktiivinen ja johdonmukainen koulutuksessa. Ei mikään pelkkä seurakoira varsinkaan parit eka vuotta kun niin hirveästi virtaa!
Suosittelen lämpimästi! Rotu ei ole mikään vaikea koulutettava, mutta jämäkkyyttä vaaditaan. Rotu on erittäin älykäs ja nopea oppimaan. Meillä on ollut ja useamman vuoden ja aina jaksaa yllättää älykkyydellään. Peruskoulutus riittää hyvin, ei mekään olla mitään huippukouluttajia, mutta todella kelpo koira ollaan saatu aikaiseksi. Tulee toimeen lasten kanssa sekä muiden koirien kanssa, ei ole koskaan ollut ivihainen. Koulutuksella on suuri merkitys, mutta niin myös pentuajalla ihan sieltä kasvattajalta asti sekä tietysti myös luonteella. Rotu tarvitsee myös paljon aktiviteettia ettei pura sitä muuhun, mutta ei mitenkään niin paljoa ettei siitä tavallinen talliainen selviytyisi. Ei siis vaadi mitään jatkuvaa tehotouhuamista minkä käsityksen monesti näiltä keskustelupalstoilta saa :'D
Parempaa koirarotua en voisi kuvitellakaan (meille).
Mistä sä tollasta oot kuullut? Russelihan on äärimmäisen ihana koulutettava, se ei kyllästy koskaan. Se oppii parista kerrasta ja on valmis seuraavaan temppuun! Kerrassaan valloittava rotu.
Mutta varoituksen sana, jos teillä ei ole jo, ja meinaatte joskus vielä hankkia vauvan, vauvoja - russeli ei mun kokemukseni mukaan ole vaihtoehto. Äkkipikainen se on ja murahteli mun vauvalle ja jouduin antamaan pois. Muitakin kokemuksia tietenkin on, mutta tämä halusi olla pomo talossa ja vauvan tulo sai sen muuttumaan.